Uutiset

Haluaisitko tehdä enemmän etätyötä? Joustavuutta hakeva työaikalain uudistus sai heti kritiikkiä niskaansa

Työelämän murros menee niin vauhdilla eteenpäin, että siinä on melko mahdotonta täysin pysyä perässä. Olemme pystyneet kuitenkin hälventämään esitykseen liittyneitä huolia. Kaikkien alojen kaikkiin haasteisiin ei toki pystytä vastaamaan. Laki lähtee yhä työntekijöiden suojelusta ja lepoaikojen turvaamisesta, työministeri Jari Lindström pohti tiedotustilaisuudessa.

Työministeri Jari Lindström (sin.) esitteli torstaina uuden työaikalain sisältöä. Pääperiaatteena on se, että työaikoihin tulee lisää joustavuutta vuoden 2020 alusta lukien, jotta lainsäädäntö pysyisi murroksessa olevan työelämän perässä. Esimerkiksi digitalisaatio vaikuttaa monella alalla siihen, missä ja miten työtä voidaan tehdä. Etätöiden uskotaan yleistyvän yhä.

Yksi uudistuksista on joustotyöaika, josta työnantaja ja työntekijä voivat keskenään sopia. Joustotyöajassa työntekijä itse päättäisi työajastaan sekä työntekopaikastaan ja työnantaja puolestaan määrittelisi tehtävät ja niitä koskevat tavoitteet sekä kokonaisaikataulun. Järjestely voisi helpottaa työ- ja vapaa-ajan yhdistämistä, mutta lisää vaikutusarvion mukaan riskiä työntekijän ylikuormittumiseen.

Joustotyöajan edellytyksenä olisi se, että vähintään puolet työajasta on sellaista, jonka sijoittelusta työntekijä voi päättää.

Lisäksi liukuvan työajan käyttöä helpotetaan. Vuorokautiset liukumarajat väljenisivät kolmesta tunnista neljään tuntiin ja iltaliukuman tunnit olisi mahdollista sijoittaa myös työpäivän jälkeiseen ilta-aikaan. Tämä voi vähentää työnantajien tarvetta teettää ylitöitä.

Työaikapankki eli niin sanottu tuntipankki mahdollistetaan paikallisesti sovittavaksi. Nykyisin se on ollut työehtosopimusten varassa. Työaikapankkiin saa siirtää lisä- ja ylityötunteja.

Keskeisiin muutoksiin kuuluu myös tilapäisen yötyön vapauttaminen eli työnantajan ei tarvitse hakea tilapäiselle yötyölle poikkeuslupaa.

Työpaikalla tapahtuva varallaolo luettaisiin työajaksi, mikä vaikuttaa esimeriksi terveysalalla tehtäviin päivystyksiin ja niiden kustannusten nousuun.

Monelta muulta osin uusi lakiesitys noudattaa entistä työaikalainsäädäntöä. Työaikalakiesitys annettiin eduskunnan käsittelyyn torstaina.

EK on pettynyt

Ministeri Lindström piti pitkän väännön jälkeen syntynyttä lakiesitystä hyvänä.

– Työelämän murros menee niin vauhdilla eteenpäin, että siinä on melko mahdotonta täysin pysyä perässä. Olemme pystyneet kuitenkin hälventämään esitykseen liittyneitä huolia. Kaikkien alojen kaikkiin haasteisiin ei toki pystytä vastaamaan. laki lähtee yhä työntekijöiden suojelusta ja lepoaikojen turvaamisesta, Lindström pohti tiedotustilaisuudessa.

Työaikalain uudistus on valmistelunsa aikana herättänyt työmarkkinaosapuolissa jonkin verran arvostelua. Aluksi lakia sorvattiin kolmikannassa, mutta se päättyi erimieliseen lopputulokseen. Valmistelun aikana monet tahot ovat pitäneet lakiesitystä liian tulkinnanvaraisena ja pelkona on ollut, että se lisää epäselvyyksiä työpaikoilla.

Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on ollut kriittinen, että muutokset synnyttävät uusia työpaikkoja. EK on muun muassa halunnut yötyön sallimisen kaikille aloille ja vaativat asiantuntijatehtävät ja keskijohdon koko työaikalain soveltamisen ulkopuolelle.

EK tiedotti torstaina, että lakiesitys on yhä pettymys.

– Olisi tarvittu laajempaa mahdollisuutta poiketa nykyisestä työaikalaista. Sen sijaan hallituksen esitys tuo uusia ammatteja sääntelyyn, EK:n johtaja Ilkka Oksala harmittelee.

Myös SAK on ehtinyt tuoreeltaan kommentoimaan lakiesitystä. SAK pitää hyvänä, että uudistuksessa työaikalakiin lisätään säädökset työaikapankista, joka lisää mahdollisuuksia sovittaa yhteen työtä ja vapaa-aikaa.

SAK antaa sapiskaa siitä, ettei lakia valmisteltu loppuun saakka kolmikannassa.

– Kolmikantainen työryhmä päätyi yli vuosi sitten erimieliseen esitykseen. Tämä johtui suurelta osin työryhmälle annetusta liian kireästä aikataulusta. Laki viimeisteltiin ministeriössä eikä esitykseen viime vaiheessa tehtyjä muutoksia ole käyty läpi työmarkkinajärjestöjen kanssa. Menettelytapa lisää näkemyseroja ja tulkinnanvaraisuutta lain sisällöstä ja on omiaan aiheuttamaan epävarmuutta lain soveltamisessa, sanoo johtaja Annika Rönni-Sällinen SAK:sta.

Uusimmat