Uutiset

Haluatko lapsellesi hyvän parisuhteen? Opettele riitelemään puolisosi kanssa syyttelemättä

Jos omien lasten hyvinvointi kiinnostaa muutenkin kuin koulunkäynnin ja harrastusten osalta, joskus on hyvä pysähtyä miettimään, miltä vanhempien riidat lapsesta kuulostavat.

Tähän kehottaa parisuhdekouluttaja Marianna Stolbow.

-Ainakin jommankumman vanhemman tulisi riidan keskellä pysähtyä tarkistamaan, ettei vanhempien erimielisyys tunnu kenestäkään pelottavalta, hän sanoo.

Stolbow muistuttaa, että vanhemmat ovat lasten tuki ja turva.

-Monesti ajatellaan, että uhkaavuus koskee vain perheväkivaltaa, mutta se voi olla myös esimerkiksi toisen vanhemman solvaamista. Uhkaava ilmapiiri syntyy helposti.

-Menkää hetkeksi lapsen asemaan ja miettikää, miltä suhde näyttää lapsen silmin katsottuna.

Toinen hyvä keino samastua lapsen tilanteeseen on miettiä, pystytkö itse lepäämään ja rentoutumaan kahden riitelevän lapsen välissä tai kuunnellessasi heitä viereisestä huoneesta.

 

Stolbown mielestä vanhemmat ovat tärkeimmässä roolissa, kun mietitään, miten opitaan ja opetetaan rakentavaa riitelyä myös myöhempää elämää varten.

Stolbow korostaa, että tavoitteena ei ole poistaa erimielisyyksiä. Lapselle erimielisyys on loogista, jos riidoissa pysytään asiassa eikä lähdetä syyttelemään toisia.

-Ei erimielisyyttä saakaan kitkeä kodista, sillä sen kautta lapset oppivat puolustamaan omiakin kantojaan myös kodin ulkopuolella.

Jos omien näkemysten rakentavaa puolustamisen taitoa ei opi lapsena, sitä ei todennäköisesti osaa myöskään aikuisena.

-Jos lapsi kasvatetaan ensisijaisesti tottelevaiseksi, hän oppii, että jos haluaa olla rakastettu, pitää hoitaa hommansa, olla kiltti ja tottelevainen. Silloin on käytännössä mahdotonta puhua itselle vaikeista asioista myöskään parisuhteessa, Stolbow sanoo.

 

Lapsuudenperheen malli ei-rakentavasta riitelykulttuurista voi aikuisuuden parisuhteissa ilmetä myös sitoutumiskammona tai konfliktien pelkona.

-Puhumattomaksi muuttuminen erimielisyyksien ilmetessä on kumppanille äärettömän turhauttavaa, sillä jotenkin eteenpäin olisi päästävä ja asiat saatava käsiteltyä, Stolbow sanoo.

Samalla kun ei kerro omia kantojaan, oma tyytymättömyys ja väsymys kasvavat.

Lapsuudessa saadut vinoutuneet riitelymallit voivat antaa myös vääriä käsityksiä siitä, mikä kuuluu tavalliseen välienselvittelyyn ja mikä on esimerkiksi henkistä väkivaltaa.

-Lapset ottavat vanhempiensa erimielisyyksien hetkistä mallia, halusimmepa sitä tai emme, Stolbow toteaa.

-Lapset oppivat, kuinka itse toimia riidassa tai omien kantojen puolustamisessa kodin ulkopuolella. Jos vanhempien suhde on sillä tavalla kallellaan, että toinen aikuisista esimerkiksi aina vaikenee tai ei tuo omaa kantaansa esille, ei tämä varmasti lisää lapsen käsitystä tasa-arvoisesta parisuhteesta.

 

Asiasanat

Fingerpori

comic