Uutiset

Hammashoidon hoitovelkaa on kertynyt koronakriisin takia yli miljoona käyntiä – jonojen purku on aloitettu, mutta siinä voi kestää jopa vuosia

Riski hoitotakuun ylityksiin kasvaa suun terveydenhuollossa. Hammaslääkäriliiton mukaan jonojen purkamista hidastaa se, että hammashoidon hinta on niin korkea varsinkin yksityisellä puolella. Liitto esittää Kela-korvausten nostamista ainakin hetkellisesti.
Koronaepidemian takia THL on ohjeistanut, että suun terveydenhuollossa voi käyttää hoitotilanteessa koko kasvot peittävää visiiriä suojalasien sijaan tai niiden lisäksi. Vielä keväällä suojavarusteista oli paikoin pulaa, mutta nyt saatavuus on parantunut. Kuva: Eriika Ahopelto
Koronaepidemian takia THL on ohjeistanut, että suun terveydenhuollossa voi käyttää hoitotilanteessa koko kasvot peittävää visiiriä suojalasien sijaan tai niiden lisäksi. Vielä keväällä suojavarusteista oli paikoin pulaa, mutta nyt saatavuus on parantunut. Kuva: Eriika Ahopelto

Koronakriisin takia suun terveydenhuollon hoitovelkaa on kertynyt yhteensä noin 1,3 miljoonan käynnin verran, kertoo lääkintöneuvos Merja Auero sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM).

Hänen mukaansa koronakriisin takia syntyneitä jonoja on alettu purkaa muun muassa lisätyönä, ostopalveluilla ja palvelusetelillä. Vielä syyskuussa suun terveydenhuollon vastaanottokäyntejä oli kuitenkin noin kymmenen prosenttia viimevuotista vähemmän.

Yksi syy tähän on se, että hammashoidossa otettiin keväällä käyttöön aikaa vieviä koronaan liittyviä varotoimia, kuten asiakkaiden tarkka esihaastattelu puhelimitse ja ennen hoitoa potilaalle annettava desinfioiva purskuttelu.

Lisäksi osalla potilaista suun sairaudet ovat pitkänä odotusaikana pahentuneet niin, että tarvitaan enemmän ja pitempiä hoitokäyntejä potilasta kohden.

– Myös henkilöstön poissaolot ovat lisääntyneet, koska kotiin tulee jäädä pienimpienkin flunssaoireiden ja mahdollisten korona-altistumisten vuoksi, Auero kertoo.

Julkisella puolella hammaslääkärikäyntejä oli maalis-syyskuussa noin 600 000, suuhygienistikäyntejä 300 000 ja hammashoitajakäyntejä 100 000 vähemmän kuin viime vuonna vastaavana ajanjaksona. Yksityisellä sektorilla Kela-korvatut käynnit vähenivät maalis-syyskuussa noin 300 000 käynnillä.

Hoitovelan purku vaatii lisäresursseja

Aueron mukaan hammashoitojonojen purkamiseen vaikuttaa merkittävästi koronatilanteen kehittyminen.

Iso merkitys on myös esimerkiksi sillä, joudutaanko suun terveydenhuollon henkilöstöä siirtämään kevään tapaan koronaan liittyviin muihin tehtäviin. Näin on jo tapahtunut esimerkiksi pääkaupunkiseudulla.

– Olisi tärkeää, että suun terveydenhuollon ammattilaiset voisivat työskennellä koronaepidemian pitkittymisestä huolimatta omassa tehtävässään, Auero toteaa.

– Tarvitaan myös lisäresursseja syntyneen hoitovelan purkamiseksi. Koronatilanne on kuormittanut suun terveydenhuollon henkilöstöä monin tavoin, ja henkilöstön työhyvinvointiin tuleekin kiinnittää erityistä huomiota.

Aueron mukaan suun terveydenhuollossa hoitotakuu toteutuu tällä hetkellä pääosin, mutta riski ylityksiin kasvaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Avohilmo-hoitoilmoitusrekisterin mukaan syykuussa suun terveydenhuollon kuuden kuukauden hoitotakuun ylittäneiden käyntien osuus kaikista kiireettömistä käynneistä oli 4,1 prosenttia, kun ennen koronaepidemiaa osuus oli kaksi prosenttiyksikköä vähemmän. Syyskuussa hoitotakuun ylitti hammaslääkärikäynneistä 3,8 prosenttia ja suuhygienistikäynneistä 5,9 prosenttia.

Hammaslääkäriliitto esittää Kela-korvausten nostoa

Hammaslääkäriliiton toiminnanjohtaja Henna Virtomaa kuvailee hammashoitojonojen tilannetta hurjaksi. Hän uskoo, että niiden purkamisessa kestää pitkään.

– Jos tilanne jatkuu tällaisena, osassa paikoista jonojen purkamisessa ei puhuta kuukausista vaan siinä menee vuosiakin.

Hoitojonojen purkamista vaikeuttaa Virtomaan mukaan se, että ihmiset hakeutuvat hintojen takia pääasiassa julkiselle puolelle, jossa ei ole riittävästi resursseja.

– Terveyskeskuksiin ei ole lisätty hammaslääkärivakansseja. Ei ole kyse siitä, ettei hammaslääkäreitä olisi riittävästi, mutta se jakautuu maantieteellisesti haastavasti, Virtomaa sanoo.

– On alueita, joissa terveyskeskukset ovat tukossa ja yksityisellä olisi kapasiteettia, mutta ihmiset eivät mene sinne. Kela-korvauksia on leikattu useaan otteeseen sillä seurauksella, että potilaan on maksettava yksityishammaslääkärin antama hoito suurelta osin itse.

Virtomaan mukaan yksi ratkaisu jonojen purkamiseen olisi se, että työ jakautuisi tasaisemmin julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Siksi Hammaslääkäriliitto on esittänyt, että hammaslääkärikäynnin Kela-korvauksia pitäisi nostaa ainakin hetkellisesti ja mahdollisesti kohdennetusti.

– Suomessa hammashoito on kallista kautta linjan. Monella hinta on kynnyskysymys hoitoon hakeutumiseen myös terveyskeskuksessa.

Ei koronatartuntoja hammasvastaanotoilla

Koronaepidemian vaikutukset kohdistuivat suun terveydenhuoltoon voimakkaasti maaliskuun puolivälistä alkaen.

Kiireetöntä hammashoitoa alettiin ajaa alas lähes kaikissa sairaanhoitopiireissä. Kiireettömiä aikoja siirrettiin etenkin riskiryhmiin kuuluvilta potilailta.

Osa potilaista peruutti hammashoitoajan itse, koska olivat huolissaan tartuntariskistä. Myös turhaa liikkumista ohjeistettiin välttämään.

Suun terveydenhuollon asiakkaiden ja ammattilaisten ajateltiin olevan erityisessä tartuntariskissä, koska oletus oli, että virus leviää hyvin aerosolien välityksellä pitkäkestoisessa lähikontaktissa. Nykytiedon mukaan vastaanotoilla ei ole tapahtunut tartuntoja.

Kiireetöntä hoitoa jouduttiin ajamaan alas myös siksi, että suun terveydenhuollon henkilöstöä siirrettiin keväällä useissa kunnissa esimerkiksi koronanäytteenottoon, tartunnan jäljitykseen ja ikääntyneiden henkilöiden palveluihin.

Yksityiset hammaslääkäriasemat lomauttivat

Myös käynnit yksityisvastaanotoilla vähenivät huomattavasti. Asiakkaista noin kolmasosa käyttää yksityisiä suun terveydenhuollon palveluja, aikuisista vajaa puolet.

Virtomaan mukaan yksityisillä hammaslääkäriasemilla myös lomautettiin henkilökuntaa ja jotkut sulkivat ovensa.

Esimerkiksi Suomen suurin yksityinen hammaslääkäriketju Oral Hammaslääkärit sai heinäkuussa kustannustukea Valtiokonttorista enimmäissumman 500 000 euroa. Tuki on tarkoitettu yrityksille, joiden liikevaihto on pudonnut merkittävästi koronaviruksen vuoksi ja joilla on vaikeasti sopeutettavia kustannuksia.

Nyt tilanne on palautunut yksityisellä puolella tavanomaiselle tasolle.

Suojavarustepula rajoitti hammashoidon toimintaa

Toimenpiteiden suorittamista rajoitti ja hidasti syksyyn asti suositus siitä, että vastaanotoilla vältettäisiin aerosoleja tuottavien laitteiden, kuten tavanomaisen poran ja hammaskiven poistoon tarkoitetun ultraäänilaitteen, käyttöä.

Suun terveydenhuollon toimintaa rajoitti keväällä myös se, että suojavarusteista oli paikoin pulaa.

Touko-kesäkuun vaihteessa suun terveydenhuollon kiireetöntä toimintaa alettiin lisätä kaikkialla Suomessa.

Aueron mukaan hoitoja on nopeuttanut THL:n syyskuun alussa päivittämä suositus, jonka mukaan terveiden potilaiden hoidossa voidaan jälleen käyttää aerosoleja tuottavia laitteita.

”Jo ennen koronaa hoitojen venyminen ollut ongelma

Hammaslääkäriliiton Henna Virtomaa muistuttaa, että julkinen hammashoito on ollut ahtaalla jo ennen korona-aikaa.

– Resurssit ovat niukat, koska oletetaan, että aikuisista puolet käy yksityisillä ja maksaa hoidon lähes kokonaan itse. Omavastuu on kuitenkin niin korkea, että ihmisiä on valunut kautta linjan julkiselle puolelle, Virtomaa sanoo.

– Jo ennen koronaa hoitojen venyminen on ollut ongelma. Kunnat ovat pysyneet hoitotakuussa kiikun kaakun eri järjestelyillä. Hoidon valmistumisessa saattaa silti kestää hyvin kauan.

STM:n mukaan ennen koronaepidemiaa noin 84 prosenttia suun terveydenhuollon käynneistä toteutui alle kolmessa kuukaudessa.

Uusimmat

Näkoislehti

24.11.2020

Fingerpori

comic