Uutiset

Hävittäjähankkeessa selvitetään amerikkalaisen Lockheed Martinin risteilyohjusten jatkokäyttöä

Puolustusministeriön ohjelmajohtajan mukaan ohjusta ei välttämättä kyetä integroimaan kaikkiin tarjolla oleviin HX-koneisiin. JASSM-ohjukset saatiin käyttöön Horneteihin vasta vuonna 2018.
JASSM-ohjus laukaistiin Hornetista Ilmavoimien testissä Yhdysvalloissa vuonna 2018. Kuva: Ilmavoimat
JASSM-ohjus laukaistiin Hornetista Ilmavoimien testissä Yhdysvalloissa vuonna 2018. Kuva: Ilmavoimat

Yhdysvaltalaisen Lockheed Martinin valmistamien risteilyohjusten jatkokäyttö selvitetään HX-hankkeessa. Asian on vahvistanut Lännen Medialle HX-ohjelmajohtaja Lauri Puranen puolustusministeriöstä.

JASSM-ohjus ((Joint Air-to-Surface Standoff Weapon) on osa Ilmavoimien Hornet-hävittäjien ilmasta maahan -täsmäaseistusta. Ohjuksen kantomatka on 370 kilometriä, joten sen vaikutuskyky ulottuu Suomesta esimerkiksi Pietariin saakka. Kymmenen miljardin euron arvoisessa HX-hankkeessa Hornetit korvataan monitoimihävittäjiin pohjautuvalla ratkaisulla. Hankintapäätös tehdään ensi vuonna. Lockheed Martin on yksi tarjouskilpailuun osallistuvista hävittäjävalmistajista.

Lännen Media haastatteli Purasta ensimmäisen kerran risteilyohjusten jatkokäytöstä viime tammikuussa. Häneltä kysyttiin, onko Suomen hankkimia JASSM-ohjuksia tarkoitus käyttää HX-hankkeen myötä valittavassa konemallissa vai päättyykö JASSM:n käyttö?

– Tähän kysymykseen on vielä ennen aikaista vastata. Osana tarjouskilpailua tämäkin selvitetään. Voi olla, että kaikkiin tarjolla oleviin koneisiin JASSM-ohjusta ei kyetä integroimaan. Mutta tämäkin ratkeaa, kunhan saamme lopulliset tarjoukset noin vuoden päästä, Puranen kommentoi sähköpostitse.

Toimitus tiedusteli JASSM-jatkokäyttöselvityksen tilannetta uudestaan toukokuussa. Nyt Puranen oli niukkasanaisempi. Hän viestittää, että vanhojen aseiden integrointi ei ole vaatimuksena HX-kandidaateille.

– Tässä vaiheessa kilpailua emme valitettavasti voi avata eri kandidaattien tarjousten sisältöä emmekä ratkaisuja. Tämäkin kysymäsi asia kuuluu tämän rajoituksen piiriin, Puranen kirjoittaa. …

Kauppaa hierottiin vuosia

JASSM-ohjusten hankinta oli aikanaan poikkeuksellisen työläs prosessi. Puolustusvoimat pyysi ensimmäisen kerran lupaa JASSM-ohjusjärjestelmän kauppaan Yhdysvaltain puolustushallinnosta Pentagonista vuonna 2002. Pyyntö jouduttiin uusimaan vuosina 2005 ja 2007.

Lopulta Yhdysvaltain puolustusministeriö ja kongressi hyväksyivät kaupan marraskuussa 2011. Puolustusministeriö ilmoitti hankkeen hinnaksi 178,5 miljoonaa euroa vuonna 2012.

ilmavoimat siirsi kaksi Hornet-monitoimihävittäjää JASSM-koeammuntaa ja ohjusten integrointia varten Yhdysvaltoihin vuonna 2016. Jostain syystä koeammunta onnistui Yhdysvalloissa vasta maaliskuussa 2018. Puolustusvoimien mukaan suorituskyky on nyt käytössä.

Yleensä aseistuksen elinkaarta rajoittaa räjähteille ja rakettimoottoreille asetettu varastointi-ikä. JASSM-ohjusten elinkaari on suunniteltu Hornet-kaluston mukaiseksi.

HX-hankkeessa monitoimihävittäjäksi ovat ehdolla Yhdysvalloista F/A 18 Super Hornet, jota valmistaa Boeing, F-35-hävittäjä valmistajanaan Lockheed Martin, ruotsalaisen Saabin valmistama Gripen E, ranskalaisen Dassaultin valmistama Rafale sekä brittiläisen BAE Systemsin Eurofighter Typhoon-hävittäjä.

Vaatimuksena vaikutus JASSM:n etäisyydelle

Ilmavoimien operaatiopäällikkö Juha-Pekka Keränen kertoi tammikuussa sähköpostitse, että yksi suorituskykyvaatimus HX-hankkeessa liittyy pitkän kantaman tulenkäyttöön. Hankkeessa haetaan kykyä vaikuttaa noin JASSM:n etäisyydelle.

– Kandidaattien konseptuaaliset ratkaisumallit kullekin viidelle tehtäväalueelle/-tyypille poikkeavat ja niiden yksityiskohtia en voi avata, hän toteaa.

Hornetin aseistuksen käyttöä ei ole asetettu vaatimukseksi HX-hankkeelle.

– Tämä on sekä yhdenvertaisuus- että aseistuksen elinkaareen ja integraatioinvestointeihin liittyvä asia, Keränen kirjoittaa.

HX-hanke

Suomen hävittäjäkalusto koostuu tällä hetkellä Horneteista. Ne otettiin käyttöön vuosina 1995-2000. Hävittäjien elinkaareksi arvioitiin tuolloin 30 vuotta. Viimeiset Hornetit poistuvat käytöstä siis 2030 mennessä. HX-hankkeessa hornetit korvataan uusilla monitoimihävittäjillä.

HX on lyhenne, jollaista käytetään perinteisesti Ilmavoimien lentokaluston korvaamishankkeissa. Ensimmäinen kirjain tulee korvattavasta koneesta (Hornet = H). Kirjainta X vastaavasti käytetään yleisesti seuraajaehdokkaan tunnuksena.

Ilmavoimat vertailee hävittäjiä. Sen jälkeen puolustushallinto antaa esityksen hankittavasta hävittäjästä ja niiden määrästä. Hallitus tekee lopullisen päätöksen vuonna 2021. Eduskunta päättää hankkeen rahoituksesta.

Uusien monitoimihävittäjien arvioidaan olevan Ilmavoimien käytössä aina 2060-luvulle saakka.

Uusimmat

Näkoislehti

29.9.2020

Fingerpori

comic