Uutiset Helsinki

Hävittäjäkauppojen siivellä kulkeva vienninedistämisohjelma on tuomassa Suomeen ensimmäisen tilauksen

Vientiä edistävä GIPP-ohjelma avaa suomalaisille yhtiöille ovia hävittäjämyyjien markkinoille. Hankkeella tähdätään ainakin parinsadan miljoonan euron vienteihin.
Ruotsalainen, Saabin valmistama Gripen (kuvassa) on yksi viidestä hävittäjästä, joiden väliltä Puolustusvoimat valitsee korvaajan nykyisille Hornet-hävittäjille. Kuvan Gripen-malli on vanha, Suomi pohtii Gripenin uuden mallin hankintaa. Kuva: Jari Toivonen
Draken. Kuvituskuva. Kuva: Jari Toivonen

Suomen hävittäjähankintojen synnyttämä näkyvyys on tuomassa sivutuotteenaan ensimmäisen tilauksen Suomeen.

Yhdysvaltain laivaston jäämurtajatilauksen voittanut amerikkalainen telakkayhtiö VT Halter Marine on tiedottanut tekevänsä yhteistyötä Suomen ABB:n kanssa jäämurtajan valmistuksessa.

Myös pienempi suomalainen yritys käy Lännen Median tietojen mukaan varustamoyhtiön kanssa neuvotteluja teknologiatoimituksista.

VT Halter on yksi yhtiöistä, jotka ovat osallistuneet keskusteluihin suomalaisfirmojen kanssa vienninedistämishanke GIPP:ssä, joka kulkee valtion hävittäjähankintojen rinnalla.

ABB toimittaa jäämurtajaan VT Halterin tiedotteen mukaan Azipod-potkurijärjestelmän.

Lännen Median saaman arvion mukaan kyseisen potkurijärjestelmän arvo on yleensä “enintään joitakin kymmeniä miljoonia”.

Yhdysvaltain rannikkovartioston jäämurtajatilauksen koko arvo on yli 660 miljoonaa euroa.

Tilaukseen kuuluu lisäksi optio kahdesta muusta jäänmurtajasta, mikä lähes kolminkertaistaisi sopimuksen arvon. Option käyttö voi tuoda myös ABB:lle lisätilaukset.

ABB Suomi ei vahvistanut eikä halunnut kommentoida asiaa.

GIPP hyödyntää puolustushankintojen näkyvyyden

GIPP-ohjelma pyrkii avaamaan suomalaisyrityksille ovia hävittäjiä tarjoavien maiden markkinoille.

Business Finlandin ja Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n vetämä hanke edistää suomalaista vientiä ja hakee investointeja esimerkiksi järjestämällä hävittäjiä myyviin maihin suomalaisten yritysten delegaatiomatkoja, joilla yritykset pääsevät keskusteluihin paikallisten yhtiöiden kanssa.

Hävittäjien lisäksi GIPP hyödyntää Merivoimien taistelualusostoja.

Ohjelma toimii irrallaan varsinaisista puolustushankinnoista, mutta hankintojen saamaa näkyvyyttä hyödynnetään keskusteluyhteyden avaamiseen.

Se keskittyy puolustushankintojen liepeillä oleviin toimialoihin: merenkulkuun, lentokenttäalaan ja terveysteknologiaan.

Hankkeen ohjelmajohtaja Kimmo Aura sanoo, että ohjelman antiin voi olla tyytyväinen, jos sen kautta saadaan 100–200 miljoonan euron arvosta vientiä.

– Jos taas on kyse Suomeen suuntautuvista investoinneista, voi helposti tulla kerralla paljon isompiakin rahamääriä, Aura toteaa.

Ohjelman myötä syntyvät kaupat ja sopimukset tulevat Auran arvion mukaan olemaan todennäköisesti ison rahan hankkeita, joissa on mukana yksi tai kaksi suuryritystä, jotka vetävät mukanaan joukon pk-yrityksiä.

– Kun hankinnoissa kyse on esimerkiksi Yhdysvaltojen rannikkovartiostosta tai lentokentän järjestelmistä, ostot ovat väistämättä suuria.

Delegaation osana pääsee isoihin pöytiin

Loppuvuonna 2018 käynnistyneen hankkeen puitteissa on järjestetty jo kaksi matkaa Washingtoniin, joilla oli mukana etenkin merenkulkuun palveluita tarjoavia yrityksiä, kuten Wärtsilä, ABB ja Vaisala.

Syksyllä suunta on tarkoitus ottaa Englantiin ja Ranskaan, joihin on lähdössä lentokentille palveluita tuottavia yrityksiä.

– Delegaation osana yritykset pääsevät pöytiin, joihin ne yksittäisinä yrityksinä tuskin pääsisivät, Aura kuvaa ohjelman hyötyä yhtiöille.

Esimerkiksi Washingtonissa tämä merkitsi keskusteluja Yhdysvaltain laivaston amiraalitasoisten henkilöiden kanssa.

GIPP:n lisäksi puolustushankinnoilla tavoitellaan mittavaa teollista yhteistyötä hävittäjämyyjien kanssa.

Käytännössä yhteistyö voi tarkoittaa esimerkiksi suomalaisyritysten käyttämistä hävittäjien huollossa tai valmistajayhtiön alihankinnassa.

Vientiä ja investointeja hävittäjänäkyvyyden turvin

Elinkeinoelämän keskusliiton ja Business Finlandin hanke edistää suomalaisten yritysten vientiä ja pyrkii saamaan investointeja Suomeen.

Vuodenvaihteessa alkanut ohjelma on erillään valtion hävittäjä- ja laivahankinnoista, mutta se toimii niitä tarjoavien maiden markkinoilla läheisillä toimialoilla.

Vienninedistämismatkoihin on osallistunut esimerkiksi Konecranes, Patria, Tieto, Arctia, Valmet ja Aalto yliopisto.

Suomi ostaa näillä näkymin 64 hävittäjää, joiden hinta lähentelee 10 miljardia euroa.

GIPP-ohjelman lisäksi Suomi hakee hävittäjäostojen osana teollista yhteistyötä hävittäjiä myyvien maiden kanssa.

Juttua muokattu 7.6. klo 10.07: Korjattu virheellinen kuvateksti: kuvassa on Draken eikä Gripen.