Uutiset

Hei, me investoidaan! – haasteita riittää, mutta Suomi on muutakin kuin laskevan bisneksen maa

Vaikka koronakriisi koettelee, sekä kotimaiset että ulkomaalaiset yritykset ovat investoineet Suomeen jopa yllättävän innokkaasti. Syitä ovat huippuosaaminen ja korkea teknologia. Työ- ja elinkeinoministeriö listasi pyynnöstämme muutamia viime aikojen suuria investointeja Suomeen.
Metsä Fibre rakentaa Raumalle maailman moderneimmaksi mainitun sahan. Kuva: Metsä Fibre
Metsä Fibre rakentaa Raumalle maailman moderneimmaksi mainitun sahan. Kuva: Metsä Fibre

Suomi ei ole kilpailukykyinen. Suomeen ei investoida tarpeeksi.

Näitä näkemyksiä on liikkunut ilmatilassa varsinkin sen jälkeen, kun vuonna 2016 vihdoin virinnyt talouskasvu näytti päättyneen harmillisen nopeasti. Koronaviruksen myötä 2020-luku on alkanut vaisusti.

Syyskuun alussa julkaistun pk-yritysbarometrin mukaan pienet ja keskisuuret yritykset arvioivat vähentävänsä investointejaan merkittävästi lähiaikoina. Kaikilla päätoimialoilla on enemmän investointejaan vähentäviä yrityksiä kuin niitä, joissa investoinnit lisääntyvät.

Raumalle tulee maailman modernein saha

Hätä eikuitenkaan ole tämän näköinen. Vaikka median taloussivuja ovat hallinneet uutiset teollisuuslaitosten lakkauttamisista, sekä suomalaiset että ulkomaalaiset yritykset ovat investoineet Suomeen jopa yllättävän innokkaasti.

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) listasi Lännen Median pyynnöstä muutamia viime aikojen suuria kotimaisia investointeja.

Metsä Fibre esimerkiksi rakentaa Raumalle noin 200 miljoonalla eurolla maailman moderneimmaksi mainitun sahan. Kyseessä on Suomen kaikkien aikojen suurin sahainvestointi.

Työkoneita valmistava Kesla Oy on tehnyt tuotantoinvestointeja parin vuoden ajan 800 000 eurolla. Panostukset jatkuvat edelleen. Investointeja on tehty kolmeen tuotantoyksikköön Joensuuhun, Kesälahteen ja Ilomantsiin.

Valmet sopi kesäkuussa hankkivansa 14,9 prosentin omistusosuuden venttiileistään tunnetusta Neleksestä.

Multaa, lannoitteita ja muita puutarhatuotteita valmistava Tikalan Oy vihki vastikään käyttöönsä uuden huippumodernin tuotantolinjan. Sen investointipanostus on miljoonaluokkaa. Yhtiön Saarijärven tehtaalla valmistetaan pääosin Berner Oy:n Greencare-tuotesarjaa.

Ennen koronakriisiä Meyerin investoinnit Turun telakalle olivat 300 miljoonan euron luokkaa. Pandemian vuoksi yhtiö ei saa panostuksistaan kuitenkaan täyttä hyötyä irti. Siksi se hellittää risteilijöiden rakentamistahtia.

Ennen koronakriisiä Meyerin investoinnit Turun telakalle olivat 300 miljoonan euron luokkaa. Kuva: Jukka Ritola / Arkisto
Ennen koronakriisiä Meyerin investoinnit Turun telakalle olivat 300 miljoonan euron luokkaa. Kuva: Jukka Ritola / Arkisto

Nokia on toimittanut ensimmäisen toisen polven 5G-tekniikkaan perustuvan privaattiverkon. Se otetaan käyttöön Sandvikin Tampereen testikaivoksessa.

Suunnitteilla on lisäksi muun muassa Nesteen mahdollinen biojalostamoinvestointi Porvooseen ja Gasumin hanke lisätä biokaasun tuotantoa Kuopiossa

Juuri tulleen tiedon mukaan lannoitefirma Yara investoi Uuteenkaupunkiin yli 28 miljoonaa euroa.

Automaatioinsinööri Frederik Teye on yksi GE Healthcaren osaajista. Kuva: Mauri Ratilainen / Arkisto
Automaatioinsinööri Frederik Teye on yksi GE Healthcaren osaajista. Kuva: Mauri Ratilainen / Arkisto

Suomalainen osaaminen on huippuluokkaa

Business Finlandin osana toimivan Invest in Finlandin johtaja Antti Aumo vastaa ulkomaisten sijoitusten houkuttelusta Itämeren tälle puolelle.

Hänellä on luetella useita esimerkkejä kansanvälisten suuryritysten viimeaikaisista Suomi-satsauksista. Isoja investointeja ovat tehneet muiden muassa lääkeyhtiö Bayer, ohjelmistoyritys Microsoft, nettipalvelukonserni Google, teollisuuskomponenttijätti Schaeffler sekä terveysteknologiayritykset GE Healthcare ja Wallac.

Yhteistä näille yrityksille on osaamisintensiivisyys ja tuotannon vaativuus. Ne soveltavat korkeaa teknologiaa.

– Palkka ei ole siinä kontekstissa ykkösasia. Palkalla on merkitystä, mutta olennaisempi kysymys kuuluu: löytyykö osaajia? Antti Aumo korostaa.

– Suomi pystyy monelta osin vastaamaan ”kyllä”.

Google on yksi merkittävimmistä Suomeen investoivista globaaleista suuryrityksistä. Kuva: Joel Maisalmi / Arkisto
Google on yksi merkittävimmistä Suomeen investoivista globaaleista suuryrityksistä. Kuva: Joel Maisalmi / Arkisto

Lisäksi suomalaiset tapaavat Aumon mukaan olla omatoimisia, aloitteellisia ja sitoutuneita. Siinä missä esimerkiksi intialainen koodari tekee rutiinityönsä moitteettomasti ja halvalla, suomalaiset ovat vaativassa ongelmanratkaisussa maailman huipputekijöitä.

– Kokeneen suomalainen osaajan ei todellakaan tarvitse hävetä Piilaaksossa. Hänen yhdysvaltalainen kollegansa nettoaa vain kolme kertaa korkeampaa palkkaa.

Myös suomalaiselle teollisuusinfrastruktuurille on vaikeaa löytää maailmalta vertailukohtia. Yhtenä esimerkkinä Aumo mainitsee Googlen konesalit.

– Koneet tuottavat niissä valtavasti lämpöä, jonka viilentäminen vaatii paljon sähköä.

– Niinpä joku voi päätellä, että ilmastoltaan kylmä Suomi on siinä suhteessa kelpo maa, koska täällä voi avata ikkunoita. Meillä on kuitenkin nerokkaita lämmön talteenottojärjestelmiä, joiden avulla paikalliselta sähköyhtiöltä ostettua sähköä voidaan myydä sinne takaisin.

Suomalainen lomautusjärjestelmä joustaa

Raadollisestiajateltuna Suomea voi pitää houkuttelevana investointikohteena myös vertailumaita heikomman irtisanomissuojan vuoksi. Jos yritykselle tulee tarvetta vähentää väkeä, Suomessa siitä pääsee eroon vaivattomammin kuin vaikkapa Saksassa tai Ranskassa.

Antti Aumo muistuttaa vaivattomuuden riippuvan vertailumaasta. Esimerkiksi Yhdysvalloissa työntekijän erottaminen käy käden käänteessä.

– Saksassa ja Ranskassa järjestelmät ovat jäykkiä. Meillä taas on ainutlaatuinen tai vähintäänkin harvinainen suomalainen lomautusjärjestelmämme. Se tuo ongelmatilanteisiin joustavuutta.

Aumon mielestä työmarkkinasäätelyllä on joka tapauksessa merkitystä, kun iso kansainvälinen yritys punnitsee kohdemaiden plussia ja miinuksia. Lähestymiskynnys madaltuu, jos näköpiirissä ei ole piikkilankaesteiden näköisiä byrokraattisia, juridisia tai sopimuksellisia barrikadeja.

Bayer maksoi 145 miljoonaa yhteisöveroa

Ulkomaalaisten sijoittajien arvellaan joskus käyvän Suomessa vain noukkimassa rusinoita pullasta. Sitoutuminen on heikkoa.

Antti Aumon mukaan väite ei pidä tilastollisesti paikkaansa.

– Yrittämisessä on aina riskinsä, mutta meille on tärkeää pitää huolta siitä, että Suomi on houkutteleva maa kansainvälisille investoinneille.

Hän korostaa niiden synnyttävän suoria ja välillisiä työpaikkoja. Vaikka vain noin yksi prosentti Suomessa toimivista yrityksistä on ulkomaalaisomistuksessa, niiden työllistävä vaikutus on 18 prosenttia eli 266 000 henkilöä.

Lääkeyhtiö Bayer investoi Turun tuotantolaitoksensa uusiin tiloihin 35 miljoonaa euroa. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen / Arkisto
Lääkeyhtiö Bayer investoi Turun tuotantolaitoksensa uusiin tiloihin 35 miljoonaa euroa. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen / Arkisto

Toissa vuonna ulkomaalaisomisteisten yritysten liikevaihto oli 96 miljardia euroa. Ne tuovat Suomeen rahaa ja lisäävät taloudellista toimeliaisuutta. Korkean osaamisen työpaikat poikivat myös verotuloja sekä henkilöverotuksen että varsinkin yritysverotuksen kautta. Esimerkiksi Bayer maksoi toissa vuonna Suomeen yhteisöveroa 145 miljoonaa euroa.

– Tätä kautta yritykset kasvattavat vientitulojamme ja bruttokansantuotettamme, Aumo muistuttaa.

Pitkällä aikavälillä tutkimusta ja tuotekehitystä tekevät ulkomaalaiset huippuyritykset myös kohentavat entisestään sekä suomalaisten työntekijöidensä ammattitaitoa että koko maan osaamisen tasoa. Ne ovat kansainvälisen busineksen korkeakoulu.

Yritysjohtoa saatava käymään Suomessa

Yksi kysymys kuuluu, osaako tai pystyykö pieni Suomi riittävästi markkinoimaan vahvuuksiaan ankarasti kilpailuilla globaaleilla markkinoilla?

– Se on haaste. Potentiaalia on, mutta me olemme tosiaan pieni ja vähän syrjäinen maa, Antti Aumo vastaa.

– Siksi meidän on pakko kontaktoida yrityksiä oma-aloitteisesti. Itsestään puhelin ei soi.

Aumo korostaa myös tiettyihin suomalaisiin osaamisalueisiin fokusoimista, tarjonnan räätälöintiä ja päänavausten merkitystä. Ensikontaktin jälkeen prosessi alkaa usein rullata.

– Eräs ranskalainen yhteistyökumppani korosti minulle, että suomalaisten on saatava ulkomaalaisten yritysten johtoa käymään Suomessa ja näkemään ja kokemaan asioita omin silmin, Aumo toteaa.

– Se tosiaan edistää asiaa huomattavasti.

Ulkomaalaisia investointeja Suomeen 2020

Pitkävaikutteisia ehkäisyvalmisteita valmistava lääkeyhtiö Bayer investoi Turun tuotantolaitoksensa uusiin tiloihin 35 miljoonaa euroa. Turussa kehitettyjen hormonikierukoiden ansiosta kaupunkia kutsutaan jo maailman ehkäisypääkaupungiksi.

Microsoft avaa Tampereelle Surface-taulutietokonesarjan laitteistokehitykseen keskittyvän toimipisteen. Yksikkö kehittää uusia teknologioita yhteistyössä Microsoftin Redmondissa sijaitsevan yhdysvaltalaisen tiimin kanssa.

Kuulalaakereita valmistava saksalainen teollisuusjätti Schaeffler perusti Jyväskylään laajenevan tuotekehityskeskuksen teollisen internetin ratkaisuja varten.

Google tiedotti vuosi sitten 600 miljoonan euron lisäinvestoinnista Haminaan. Google ilmoitti myös käynnistävänsä koulutusohjelman SAK:n kanssa ja ostavansa sähköä kahdesta tuulivoimalasta, joista toinen sijaitsee Kainuussa.

Japanilainen Mitsubishi Logisnext laajentaa trukkeihin ja sisälogistiikkaan liittyvän automaation ja digitalisaation tuotekehitystä Järvenpäässä.

Saksalainen kemian alan yhtymä BASF rakentaa merkittävää akkumateriaalien tuotantolaitosta Harjavaltaan.

Mercedes-Benzin työllistämä Valmet Automotive investoi Suomeen muun muassa laajentamalla tarjontaansa akkujärjestelmiin.

 

Uusimmat

Fingerpori

comic