Uutiset

Helteen loikkaus työnantajapuolelle on omassa sarjassa, vaikka 70-luvulla nähtiinkin kahden sovittelijan loikka

Minna Helteen loikkaus ei ole Suomen sovitteluhistoriassa ainutkertainen, sillä valtakunnansovittelija on hypännyt aiemminkin työnantajien leiriin.

Paavo J. Paavola siirtyi kunnallisen sopimusvaltuuskunnan työmarkkinajohtajaksi 1970-luvulla. Matti Pekkanen puolestaan lähti 70-luvulla toimialajärjestön puolelle Metsäteollisuuden keskusliiton toimitusjohtajaksi. Pekkanen muistetaan pekkaspäivien isänä.

Silti Helteen lähtö on poikkeuksellinen kolmesta syystä. Tampereen yliopiston sosiologian professori Harri Melin huomauttaa, että ensinnäkin kunnallinen sopimusvaltuuskunta oli 70-luvulla vielä julkisen vallan jatke.

-Helle meni yksityisen teollisuuden puolelle. Tilanne ei siis ole symmetrinen Paavolan kanssa.

Toiseksi Helteen tapausta ei voi verrata Pekkaseenkaan, sanoo SAK:n erikoistutkija Tapio Bergholm.

Hän painottaa, että Pekkanen ei neuvotellut työehtosopimuksista uudessa tehtävässään Metsäteollisuuden keskusliitossa. Metsäteollisuus teki tuohon aikaan vain poliittista edunvalvontaa. Helteestä taas tulee kesäkuussa työnantajapuolen tärkeä pelaaja.

Kolmantena erona on se, että Paavola ja Pekkanen siirtyivät työnantajien leipiin vasta sitten, kun toimikausi loppui.

-Ihan varma en ole, koska siitä on niin pitkä aika, pitkän uran työnantajajärjestöissä tehnyt Lasse Laatunen toteaa.

Minna Helle siirtyi Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtajaksi kesken toimikautensa.

70-luvulla ei mietitty jääviys-, sisäpiiri- ja karenssiasioita niin kuin tänä päivänä mietitään.

-Yhteiskunnan toimintalogiikka oli ihan toinen. Herrat siirtyivät tehtävästä toiseen, ja siitä ei paljon haloota nostettu eikä lehdistö peräänkuuluttanut, Harri Melin muistuttaa.

Lasse Laatusen mukaan vuosikymmenellä ei ole merkitystä, vaan nyt kritiikkiin on vaikuttanut kesken kauden siirtyminen ja keskustelu siitä, onko siirtymisellä miten pitkä prosessihistoria.

-Prosessihistorian tietävät vain asianosaiset. Eli onko rekrytointineuvotteluja käyty kesken sovittelujen? Tämähän on se palkansaajapuolen kritiikki.

Laatunen muistuttaa, että esteellisyyslainsäädäntö ja oikeuskäytäntö on tiukentunut jatkuvasti Paavolan ja Pekkasen ajoista. Jääviyttä on tiukennettu: nyt jääviys voi olla objektiivistakin eli miltä asia näyttää.

Sukupuolella ei ole ollut Melinin ja Laatusen mukaan Helteeseen kohdistuneessa kritiikissä mitään osaa.

Melin korostaa, että koko ajan on puhuttu valtakunnansovittelija-instituutiosta. Bergholmin mukaan sukupuolella voi olla jonkin verran vaikutusta.

-Mutta enemmän tässä ratkaisi Helteen varhainen ärhäkkyys, eli että hän löi linjan kiinni varhaisessa vaiheessa ennen kuin työehtosopimusta oli edes syntynyt. Ay-liike vierastaa sitä.

Laatusen mukaan palkansaajapuolella kyti epäluottamus Helteeseen, mikä ryöpsähti esille.

Dramatiikkaa on esiintynyt valtakunnansovittelijoiden lähdöissä aiemminkin. Esimerkiksi Juhani Salonius hakeutui Finnair-kohun jälkeen ripeästi eläkkeelle ja Jorma Reini erotettiin.

Saloniusta syytettiin 2009 Finnairilta saadusta edusta. Lentäjien lakonuhkaa sovitellut valtakunnansovittelija siirrettiin lomamatkan lennolla turistiluokasta bisnesluokkaan.

Todellinen syy paikan vaihtoon saattoi olla, että hänellä oli vain pahat jalkavaivat, mutta jääviysepäily syntyy siis pienestä. Salonius koki syytökset vakavina ja hän siirtyi yksityisyrittäjäksi ja työmarkkinakonsultiksi.

Jorma Reini erotettiin 1997 henkilökohtaisista syistä. Hänellä oli yksityiselämän ongelmia ja hän tappeli poliisin kanssa. Työministeri erotti hänet.

Monet sovittelijat siirtyivät eläkkeelle tai virkamieheksi.

Asiasanat

Näkoislehti

28.9.2020

Fingerpori

comic