Uutiset

Hiilen ja turpeen tilalle ydinvoimaa jo 2029? Jos se on tekniikasta kiinni, niin kivihiilikiellon alkaessa kaukolämpöä tuottaa Suomen ensimmäinen pienydinreaktori

Lut-yliopiston kanssa omaa kaukolämpöreaktoria suunnittelevan VTT:n ydinenergiatutkimuksen johtaja: Lainsäädännön uudistaminen ratkaisee paljon. Suomeen viritellään jo liiketoimintaverkostoa pienreaktorien ympärille. Viranomaiset eivät ole aikataulusta lainkaan yhtä optimistisia.
Kivihiilikielto astuu voimaan vuonna 2029. Turpeelle puolestaan valmistellaan lattiahintaa, eikä biomassankaan poltto onnistu ilman päästöjä. Kaukolämmön tuotantoon haetaan vaihtoehtoja muun muassa lämpöpumpuista ja ydinvoimasta. Kuva: Joel Maisalmi
Kivihiilikielto astuu voimaan vuonna 2029. Turpeelle puolestaan valmistellaan lattiahintaa, eikä biomassankaan poltto onnistu ilman päästöjä. Kaukolämmön tuotantoon haetaan vaihtoehtoja muun muassa lämpöpumpuista ja ydinvoimasta. Kuva: Joel Maisalmi

Kivihiilen käyttökielto astuu voimaan vuonna 2029, ja monien arvioiden mukaan turvettakaan ei enää tuolloin paljoa polteta.

Sen sijaan kaukolämpöä voi tuottaa jo vuosikymmenen vaihteessa Suomen ensimmäinen pienydinreaktori – ainakin jos se on insinööreistä kiinni.

– Teknisesti tämä olisi hyvinkin tehtävissä vuoteen 2029 mennessä. Se riippuu tahtotilasta, sanoo tutkimustiimin päällikkö Ville Tulkki VTT:ltä.

Johtaja: Ydinenergialaki ratkaisee paljon

Tahtotila tarkoittaa käytännössä investointi-innostuksen eli rahan ohella poliittista halua.

– Lainsäädännön uudistaminen ratkaisee paljon tätä peliä, painottaa VTT:n ydinenergia-tutkimusalueen johtaja Tommi Nyman.

Kyse ei ole vain kaavoituksesta, ympäristöluvista ja muista aikaa vievistä ison teollisen hankkeen alkuaskelista. Ydinvoimalan kohdalla ratkaisevaa on ydinenergialaki vaatimuksineen.

Nykyinen laki on luotu suuria ja monimutkaisia ydinvoimaloita varten. Siksi myös paketti luvituksesta turvallisuuden osoittamiseen ja käyttölupaan on monimutkainen.

Projektien on sitä paitsi nykyisellään saatava eduskunnan siunaus. Laki vaatii jokaisen reaktorin kohdalla periaatepäätöksen, jossa puntaroidaan yhteiskunnan kokonaisetua.

Tyyppihyväsynnällä kevyempi luvitus?

Pienreaktoreista ollaan sen sijaan kehittämässä melkeinpä edellisen vastakohtaa. Niissä tavoitteena on pieni ja turvallisuusjärjestelmiltään yksinkertainen, sarjatuotantoon sopiva voimala.

Pienydinreaktorien puolestapuhujien mielestä lainsäädännön pitäisi skaalautua samassa suhteessa tai ainakin sinnepäin.

Esimerkiksi sarjatuotannossa olevan reaktorin kaikkia turvallisuusyksityiskohtia ehkä tarvitsisi enää osoittaa jokaisen laitoksen kohdalla erikseen. Ja jos yhdelle paikalle rakennetaan useampi reaktori, jokainen ei ehkä tarvitsisi erillistä lupaa.

Kyse olisi siis eräänlaisesta tyyppihyväksynnästä, jonka avulla luvat mahdollistaisivat usean tietyntyyppisen reaktorin rakentamisen joustavasti yhdelle tai useammalle laitospaikalle.

Kokonaisetu huomioon ilman periaatepäätöstä

Pohdittavaksi tulisi myös se, onko esimerkiksi 250 megawatin reaktorista päätettävä eduskunnassa, vaikka viisi-kuusi kertaa suuremmista onkin.

– Jos yhteiskunnan näkökulma ja demokratia saadaan ratkaistua niin, ettei jokaiseen (pienydinreaktoriin) tarvittaisi periaatepäätöstä, toivoo Teollisuuden Voiman Olkiluoto 3 -projektista VTT:lle siirtynyt Nyman.

Periaatepäätöstä yhdelle laitoshankkeelle eikä sen jokaiselle reaktorille suositteli myös elinkeinoministeri Mika Lintilälle (kesk.) elokuussa raporttinsa luovuttanut työryhmä, joka pohti ydinlaitosten sääntelyn kehittämistä.

Ydinenergialain uudistamista pohditaankin työ- ja elinkeinoministeriössä, ja yksi tavoite on tukea pienydinreaktorien rakentamista.

Myös EU-tasolla on tehty ja tehdään yhteistyötä, jossa sarjatuotannossa oleva pienydinreaktori voisi ennen pitkää saada tietyt hyväksynnät kerralla jopa koko unionin alueelle.

Suomalaisille markkinarako kaukolämmöstä

Pienydinreaktoreita kehitetään kiivaasti kaikilla mantereilla.

Omaa reaktoria kehittävät VTT ja Lut-yliopisto uskovat silti löytäneensä markkinaraon, sillä ne kehittävät pelkästään kaukolämpöä tuottavaa reaktoria.

80-100 -asteista vettä olemassa olevaan kaukolämpöverkkoon tuottava reaktori on pienreaktorien joukossa edullisinta ja yksinkertaisinta päätä.

Suomalaisesta pienydinreaktorista on tarkoitus saada tekninen konsepti valmiiksi vielä tänä vuonna.

– Samalla saadaan tietoa siitä, mitä tämä (reaktori) maksaa, Tulkki sanoo.

Nyt viritellään verkostoja

Kotimaisen tarpeen ohella mielessä ovat kansainväliset markkinat. Nymanin mukaan kilpailuasetelma on houkutteleva, koska kaukolämpöön keskittyviä reaktorihankkeita ei juuri ole.

– Manner-Euroopassa on paljon kaukolämpöverkkoja, jotka pohjaavat nykyisellään polttamiseen, Tulkki lisää.

Koska kyse on kokonaan uudesta alasta, ollaan sen pohjaksi luomassa tutkimuksen, teollisuuden ja viranomaisten verkostoa. Elokuussa alkanut Business Finlandin rahoittama EcoSMR-hanke keskittyy kokonaan tähän.

– Tavoitteena on suomalaisen pienreaktoriliiketoiminnan kehittäminen, Tulkki tiivistää.

Tutkimuslaitosten ohella mukana ovat muun muassa ydinvoimayhtiöt TVO ja Fortum sekä isoja kunnallisia energiayhtiöitä.

Uudistuskaan ei ehkä nopeuta ensimmäisiä

Viranomaispuolella ajatukseen ensi vuosikymmenen vaihteessa toimivasta pienydinreaktorista suhtaudutaan selvästi suuremmalla varauksella.

Säteilyturvakeskuksen pääjohtaja Petteri Tiippana huomauttaa, ettei ydinenergialain uudistamiselle ole vielä aikataulua ja toteutusvaiheessakin se vie useamman vuoden. Jos ydinkaukolämpölaitoksen haluaisi ehtivän kivihiilikiellon aikatauluun, laitos kannattaisi Tiippanan mukaan luvittaa nykyjärjestelmällä sen raskaudesta huolimatta.

– Mikäli laitoksen pitää olla käytössä 2029, niin prosessin aloittamiselle alkaa olla pikkuhiljaa jo kiire.

Vaikka lakia ja lupajärjestelmää uudistetaan, vastaan voi tulla myös uranuurtajan perusongelma.

– En ole varma, että uudistettu lainsäädäntö olennaisesti nopeuttaisi ensimmäisen reaktorin luvitusta. Sitä seuraavien kyllä, Tiippana miettii.

Tällä hän viitaa tyyppihyväksyntään.

Merkittävämpi jarru sittenkin kannattavuus?

Myös työ- ja elinkeinoministeriön pääjohtaja Riku Huttunen muistuttaa, ettei nykyjärjestelmä estä pienreaktorien rakentamista.

– Suurempana haasteena näkisin sen, miten SMR:stä (modulaariset pienydinreaktorit) saadaan aidosti kilpailukykyinen konsepti. Se edellyttäisi riittävän pitkiä sarjoja tilattuja ja rakennettuja reaktoreita, jotta mittakaavaedut voidaan hyödyntää.

Tämä puolestaan edellyttää Huttusen mukaan kansainvälistä säteilyturvaviranomaisten yhteistyötä, jolla luodaan mahdollisimman yhtenäiset turvallisuusvaatimukset globaaleille markkinoille.

– Millään tavalla unohtaa ei voi myöskään sitä, että operaattoreiden ja viranomaisten tulee kaikkien ydinlaitosten osalta pystyä varmistamaan turvallisuus ja riittävät turvajärjestelyt, Huttunen painottaa.

””Leikkaisi päästöt nollaan”

Pienreaktorien tekniikkaa kehitetään ja tietä avataan siis kaksin käsin sekä Suomeen että vientiin.

Lainsäädäntökin uudistuu, mutta vauhtiin vaikuttaa poliittinen myötä- tai vastatuuli. Politiikassa ydinvoima on perinteisesti jakanut joukkoa tiukasti kahtia. Ainakin puheissa moni on kuitenkin kääntänyt kelkkansa kohti pienydinvoimaa erityisesti ilmastosyistä.

Nymanin mukaan Suomessa tuotetaan kaukolämpöä fossiilisilla polttoaineilla 1 700 megawatin teholla.

– Tämä kaikki olisi korvattavissa pienreaktoreilla. Se leikkaisi päästöt nollaan.

Mihin suuntaan Suomen vaaka kallistuu – se mitataan lähivuosien aikana.

– Esimerkiksi Ranskassa on suunnattu koronaelvytysrahoitusta pienydinreaktorien kehittämiseen, Nyman huomauttaa.

Pienydinreaktori

Pienydinreaktoreilla tarkoitetaan yleensä alle 300 megawatin (MW) sähkötehon tai tuhannen MW:n lämpötehon omaavia ydinreaktoreita.

Esimerkiksi rakenteilla olevan Olkiluoto 3:n sähköteho on 1600 MW ja suunnitteilla olevan Hanhikivi 1:n 1200 MW.

Pienreaktorit on yleensä tarkoitettu valmistettavaksi tehtaassa sarjatuotantona ja koottavaksi modulaarisista osista laitospaikalla.

Tällä on tarkoitus välttää isoissa voimalahankkeissa hankaliksi osoittautuneiden toimitusketjujen ongelma sekä tehdä tuotannosta kustannustehokasta.

Pienydinreaktoreista käytetäänkin usein lyhennettä SMR (small modular reactor eli pieni modulaarinen reaktori).

Rakenteessa pyritään yksinkertaisuuteen, mikä tekee myös turvallisuusjärjestelmistä yksinkertaisempia.

Uusimmat

Näkoislehti

31.10.2020

Fingerpori

comic