Uutiset

Hoitotahto määritellään ensi kertaa asiakas- ja potilaslakiin – "Nyt on ollut vähän harmaa alue"

90-vuotias Helga Hovi muutti Helsingin Kustaankartanon monipuoliseen palvelukeskukseen 3,5 vuotta sitten, koska kotona asuminen ei enää onnistunut. Hän asuu muistisairaiden F-osastolla.

Äitinsä luona vierailulla oleva, Lontoossa asuva tytär Malla Hovi kehuu osaston työntekijöitä.

-Täällä Helgaa on kohdeltu yksilönä. Hän tykkää pukeutumisesta ja että tukka on aina laitettu. Hoitajat ovat myös huomanneet, että Helga tykkää vitsailusta, Hovi kertoo.

Hoitajat ovat kysyneet tyttäreltä äidin menneisyydestä. Jokaisesta Kustaankartanon asukkaasta onkin täytetty omaisten avustuksella elämänkulkulomake.

Kun jokainen työntekijä tietää, mitä ihminen on kokenut elämänsä aikana, he pystyvät paremmin ymmärtämään ihmistä ja hoitamaan asukasta juuri hänelle sopivalla tavalla.

Esimerkiksi ristiriitatilanteissa rajoittamista tarvitaan vähän, kun tiedetään, miten kenenkin kanssa asiasta kannattaa keskustella.

-Asukas voi sanoa, että hän on jo käynyt pesulla, koska ei muista. Ketään ei viedä väkisin. Usein juttelemme muita asioita, sitten pesulle meno voi onnistuakin, havainnollistaa sairaanhoitaja Eriikka Niinikoski-Makkonen.

-Monelle sauna on ainoa oikea paikka peseytyä, vetoisa kylpyhuone tuntuu ahdistavalta.

Valmisteilla olevan uuden asiakas- ja potilaslain paino onkin ennalta ehkäisyssä, jonka avulla ihmisen itsemääräämisoikeuden rajoittaminen voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa itsemääräämisoikeuteen sisältyy, että jokainen voi sanoa mielipiteensä, miten haluaa itseänsä kohdeltavan tai hoidettavan.

Hoitotahto on ensimmäistä kertaa tarkoitus määritellä uudessa asiakas- ja potilaslaissa.

-Lakiin kirjataan, mitä hoitotahto voi pitää sisällään. Nyt on ollut vähän harmaa alue, että minkälaisista asioista ihminen voi sanoa toiveensa ja miten hänen tahtoaan pitää noudattaa, kertoo hallitusneuvos Lotta Hämeen-Anttila sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Hämeen-Anttila korostaa, että kun hoitotahto tehdään hyvissä ajoin, se on aina omaisillekin helpompaa. Muuten vaikka muistisairaan omaiset joutuvat miettimään, että miten tässä pitäisi lähteä toimimaan.

Hämeen-Anttilan mielestä jokainen voisi iästä huolimatta tehdä hoitotahdon, koska sitä voi aina halutessaan myös muuttaa.

-Kun ihminen on saanut diagnoosin sairaudesta, se on usein kipeä asia. Siksi talousasioihin, terveyteen ja palveluihin liittyviä asioita lykätään. Toivomme, että hoitotahdosta saataisiin tavallinen asia ja kaikki tietäisivät, että se on mahdollista tehdä.

Itsemääräämisoikeuteen sisältyy myös se, että ymmärtää, mistä asioista on kysymys.

Hämeen-Anttilan mukaan lakiin on siksi tarkoitus myös kirjata oikeus päätöksenteon tukemiseen.

-Jos ihmisen on vaikeaa ymmärtää informaatiota, hänellä olisi henkilö, joka voi selkokielisesti kertoa, mistä on kyse.

Tukemista tarvitaan myös, kun potilaan kunto on niin huono, että vieraiden ihmisten on vaikeaa saada selvää hänen tahdostaan. Ihminen voi määritellä, kuka häntä auttaa päätöksenteossa. Tuttu ihminen osaa helpommin sanoa, mitä läheinen tarkoittaa vaikka tietyillä eleillä.

Aina ei ole ketään sopivaa läheistä. Silloinkin on oikeus apuun ja päätöksenteon tukea saa siihen nimetyltä henkilöltä.

Asiasanat

Fingerpori

comic

Uusimmat