Uutiset

Holokausti monelle tuntematon Itävallassa – suurin osa ei tiennyt kuuden miljoonan juutalaisen kuolleen

Wienissä on holokaustin muistomerkki, joka kunnioittaa 65 000 murhatun Itävallan juutalaisen muistoa. Kuva: MAURITZ ANTIN
Wienissä on holokaustin muistomerkki, joka kunnioittaa 65 000 murhatun Itävallan juutalaisen muistoa. Kuva: MAURITZ ANTIN

Suurin osa itävaltalaisista ei tiedä, että kuusi miljoonaa juutalaista murhattiin holokaustissa. Tuoreessa kyselyssä näin kertoi 56 prosenttia vastaajista.

Lisäksi joka kymmenes arvioi, että holokaustissa tapettiin arviolta 100 000 juutalaista. Juutalaisen Claims Conference -järjestön teettämästä kyselystä kertoi muun muassa Deutsche Welle.

Puutteita oli myös tiedoissa esimerkiksi natsi-Saksan johtajasta Adolf Hitleristä: joka viides ei tiennyt, että Hitler oli kotoisin Itävallasta.

Toisesta itävaltalaisesta, Adolf Eichmannista, tiesi puolet. Eichmann kuului joukkotuhon pääsuunnittelijoihin, ja hän piiloutui sodan jälkeen Argentiinaan. Israelin turvallisuuspalvelu kuitenkin etsi Eichmannin käsiinsä 1960-luvulla, ja hänet teloitettiin Israelissa.

Natsi-Saksa miehitti Itävallan vuonna 1938. Kyselyssä mitattiin myös siihen liittyviä tietoja: 63 prosenttia tiesi, että Itävalta liitettiin natsi-Saksaan.

Osa, 42 prosenttia, ei kuitenkaan osannut nimetä Itävallassa toisen maailmansodan aikana toiminutta keskitysleiriä. Erityisen kovista oloista tunnettu Mauthausen sijaitsi 160 kilometrin päässä pääkaupunki Wienistä.

– Tulokset ovat järkyttäviä, koska se näyttää historiallisten tapahtumien vääristymän, kun aikaa kuluu, kommentoi Claims Conference -järjestön varajohtaja Greg Schneider
USA Todaylle.

– Toki oletamme, että itävaltalaiset tietäisivät Itävallassa toimineesta keskitysleiristä. Tietämättömyys kertoo siitä, että asia ei ole osa kansallista keskustelua.

Tunnustus 1990-luvulla

Itävallan hallitus tunnusti virallisesti vasta 1990-luvun alussa, että monet itävaltaiset tukivat natsi-Saksaa, olivat järjestelmässä korkeassa asemassa ja syyllistyivät hirmutekoihin.

Silloinen liittokansleri Franz Vranitzky myös pyysi anteeksi itävaltalaisten tekoja.

Aiemmat hallitukset olivat viitanneet Itävaltaan lähinnä natsien ensimmäisenä uhrina, joka oli myös liittolaisten termi Itävallalle toisessa maailmansodassa.

Ennen sotaa Itävallassa asui 200 000 juutalaista. Suurin osa heistä pääsi pakenemaan maasta ennen vuotta 1941, mutta yli 65 000 ihmistä kuoli keskitysleireissä.

Itävalta kantaa “selkeän historiallisen vastuun”

Itävallan nykyinen liittokansleri Sebastian Kurz sanoi viime vuonna, että Itävallalta oli kulunut liian paljon aikaa vastuun ottamiseen.

– Me kannamme selkeän historiallisen vastuumme, jonka uusi hallitus selvästi tunnistaa, Kurz sanoi The Local -sivuston mukaan.

Konservatiiveja edustavan Kurzin johtamassa koalitiohallituksessa on mukana myös äärioikeistolainen vapauspuolue (FPÖ). Puolueen ensimmäinen puheenjohtaja 1950-luvulla oli natsien entinen maatalousministeri.

FPÖ on ottanut etäisyyttä natsimenneisyyteensä ja on viime vuosina erottanut puolueen edustajia natsisyytösten vuoksi. Nykyisetkin viranhaltijat herättävät tosin välillä huomiota. Esimerkiksi sisäministeri Herbert Kickl aiheutti viime vuonna kohun käyttämällä natsien keskitysleirin termiä, kun hän sanoi, että turvapaikanhakijat pitäisi keskittää yhteen paikkaan.

Uusimmat