Uutiset

Huh-huh, mikä show – Suomalaiset asiantuntijat ovat seuranneet USA:n vaaleja kuin huippuottelun jatkoaikaa

Ulkoministeriön johtava asiantuntija ja Suomi-Amerikka-aktiivi kertovat, miksi maan vaalijärjestelmä on sellainen kuin on. Laskenta tapahtuu tennisottelun logiikalla.
Donald Trump voitti Floridan, mutta se ei taida riittää. Kuva: CRISTOBAL HERRERA-ULASHKEVICH / EPA
Donald Trump voitti Floridan, mutta se ei taida riittää. Kuva: CRISTOBAL HERRERA-ULASHKEVICH / EPA

Suomalaisetkin seuraavat Yhdysvaltojen presidentinvaalien finaalia kuin jalkapallon tai jääkiekon jatkoajalle mennyttä loppuottelua. Seuraavaksi edessä saattavat olla rangaistuspotkut tai rangaistuslaukaukset.

Suomi-Amerikka yhdistysten liiton toiminnanjohtaja Lena Grenat jännittää lopputulosta sekä työnsä puolesta että henkilökohtaisista syistä. Hän on USA:n kansalainen, joka on asunut maassa 20 vuotta. Lisäksi hänen lapsensa ovat siellä.

– Nämä olivat kolmannet vaalit, joissa äänestin. Yhdysvalloissa tämä on tuttu show, mutta nyt se on saanut valtavasti huomiota Suomessakin.

– Eilen meillä oli yhteys Clevelandiin, jossa oli paneeli koolla. Alunperin tapaaminen piti järjestää fyysisesti siellä, mutta korona nyt sitten sotki suunnitelmat.

Paitsi suoraan Yhdysvalloista Grenat sanoo seuraavansa tilanteen kehittymistä laajasti eri välineistä. Pääkanavat ovat CNN ja Fox News, mutta myös paikalliskanavilla on oma merkityksensä.

– Niistä saa vähän erilaista perspektiiviä.

– Seuraan kyllä suomalaisiakin tiedotusvälineitä, mutta vähemmän. Niissä on amerikkalaislähteisiin verrattuna tavallaan yksi ylimääräinen vaihe tai lisäporras.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Donald Trumpin kannattajat ovat olleet näkyvämmin esillä kuin hänen vastustajansa. Moni amerikkalainen pitää istuvaa presidenttiä kuitenkin vääränä profeettana. Kuva: SHAWN THEW / EPA
Donald Trumpin kannattajat ovat olleet näkyvämmin esillä kuin hänen vastustajansa. Moni amerikkalainen pitää istuvaa presidenttiä kuitenkin vääränä profeettana. Kuva: SHAWN THEW / EPA

Biden jäisi välikausipresidentiksi?

Yhdysvaltojen omintakeista vaalijärjestelmää Lena Grenat on saanut selittää ystävilleen kymmeniä ellei satoja kertoja.

– En ole suuri historian asiantuntija, mutta ymmärrän järjestelmän taustan ja logiikan.

– Osavaltioilla on ylipäätään vahva itsemääräämisoikeus. Pelkästään muuttaminen osavaltiosta toiseen on työläs ja hankala prosessi. Ajokorttia myöten kaikki pitää uusia. Se ei siis ole ollenkaan sama asia kuin muuttaa Suomessa Kuopiosta Jyväskylään.

Jos Joe Biden tulee valituksi, Grenat uskoo hänen jäävän jo ikänsä puolesta vain yhden kauden välikausipresidentiksi.

– Eiköhän seuraaviin vaaleihin valmistautuminen ala siellä heti, kun nämä on saatu alta pois, hän naurahtaa.

Trump-tunteita ei haluttu paljastaa

Suomen ulkoministeriössä vaalien seuranta on virallisempaa.

Ministeriön Pohjois-Amerikan yksikön johtava asiantuntija Vesa Lehtonen kertoo yksikön perehtyneen asetelmiin jo pitkään. Suurlähetystö Washingtonissa ja edustustot New Yorkissa ja Los Angelesissa ovat laatineet pohjustavaa aineistoa ainakin vuoden ajan.

– He ovat tehneet loistavaa työtä, Lehtonen kehuu.

– Nyt meillä on sitten ollut yksikössä oma vaalistudio, joka on tuottanut materiaalia ministeriön ja valtiojohdon käyttöön.

Lehtosen mukaan ministeriössä osattiin varautua pitkittyvään loppusuoraan. Etukäteen laadituista skenaarioista todennäköisimpänä pidettiin vaihtoehtoa, jossa ääntenlaskenta kestää ainakin päiviä.

– Toki se yllätti, että aukko ehdokkaiden välillä jäi näin kapeaksi.

– Itse kiinnitin aiemmin huomiota mittaukseen, jossa amerikkalaisilta kysyttiin, mitä tunteita ehdokkaat heissä herättivät. Huomattavan iso osa vastaajista jätti vastaamatta tai ei osannut sanoa mitään Donald Trumpin herättämistä tunteista. Se oli sitä potentiaalista joukkoa, joka todennäköisesti sitten äänesti häntä.

Kuin tennisottelun säännöillä

Vesa Lehtonen sanoo hienoksi yhdistelmää, jossa hän voi seurata vaaleja sekä työkseen että henkilökohtaisesta mielenkiinnosta.

– Semmoinen jännitysmomentti tässä on ollut päällä, hän tuumaa.

Yhdysvaltalaista vaalijärjestelmää Lehtonen selittää historian kautta. Liittovaltio ei ole lähtökohdiltaan esimerkiksi sellainen keskusjohtoinen modernisoitu kuningaskunta, jota olisi rakennettu ylhäältä alaspäin.

– Yhdysvallat muodostui siirtokunnista, jotka päättivät aikoinaan liittyä yhteen tietyin ehdoin. Se on varsin itsenäisten osavaltioiden muodostama kokonaisuus.

Vaaleissa vähemmän ääniä saanut presidenttiehdokas voi tulla Lehtosen mukaan valituksi, koska laskenta tapahtuu tennisottelun logiikalla. Äänet ovat kuin pisteitä ja osavaltioiden valitsijamiehet erävoittoja.

– Vaikka toinen pelaaja saisi kaiken kaikkiaan enemmän pisteitä, voittaja on se, joka hoitaa itselleen enemmän eräpalloja.

Uusimmat

Fingerpori

comic

Näkoislehti

3.12.2020