Uutiset

Huhtasaari: "Hesari on Kremlin palveluksessa" – Kyllönen: "Media on tehnyt työtään"

Perussuomalaisten presidenttiehdokas Laura Huhtasaari suomii Helsingin Sanomia “puutteellisesti suhteutetusta sankarijournalismista” ja sanoo, että “Hesari on Kremlin palveluksessa” kirjoittaessaan salaisiksi määrätyistä asioista.

-Juttu oli esimerkki puutteellisesti suhteutetusta sankarijournalismista, jossa toimittajat asettuivat lain yläpuolelle. Vaikka on tietysti tärkeää, että tiedotusvälineet seuraavat viranomaistoimintaa ja paljastavat mätiä omenia, jäi jutun varsinainen tarkoitus hämärän peittoon.

Vasemmistoliiton ehdokas Merja Kyllönen on puolestaan sitä mieltä, että media teki työtään.

-Mediavapaus kuuluu oikeusvaltioon.

Lännen Media kysyi presidenttiehdokkailta tiedustelulaista ja Puolustusvoimien viestikoekeskusta koskevasta tietovuodosta, johon Helsingin Sanomien lauantaina julkaisema juttu keskuksen toiminnasta pohjautui. Ehdokkaista kuusi ehdi vastata. Matti Vanhasen (kesk.), Pekka Haaviston (vihr.), Tuula Haataisen (sd.) ja Nils Torvaldsin (r.) vastaukset julkaistiin verkossa jo sunnuntaina.

Vanhasen mielestä tiedustelulaki pitäisi uudistaa nopeasti, muut ehdokkaat suhtautuvat varovaisemmin. Varsinkin kansalaisten yksityisyydensuojaa kaventavista kohdista halutaan laajaa keskustelua ja harkintaa ennen päätöksiä, vaikka uudistamista tarvitaankins

Nämä kysymykset ehdokkaille esitettiin:

1. Mitä mieltä olette tiedustelulain uudistamisesta?

2. Mikä on kantanne tietovuotoon Viestikoekeskuksesta ja vuodon pohjalta tehtyyn Helsingin Sanomien juttuun?

3. Miten toimisitte presidenttinä tällaisessa tilanteessa?

Laura Huhtasaari vastasi tekstiviestillä ollessaan lähdössä vaalitilaisuudesta Rovaniemeltä:

1. Suhtaudun kriittisesti. Nopeutettu lainsäätämisjärjestys on kyseenalainen. Kiireessä ja suuren paineen alla laista tulee helposti yliampuva tai muuten huono. Koen myös tärkeäksi korostaa, että terrorismiin liittyviin turvallisuusuhkiin tulee puuttua myös turvapaikkalainsäädäntöä ja palautuksia tehostamalla. Minkäänlainen tiedustelulaki ei turvaa meitä, jos ilman henkilöllisyyttä liikkuvat vaaratekijät saavat kulkea näin pidäkkeettä.

2. Kansallisvaltion tärkeimpään turvallisuuspilariin kohdistettu journalistinen “kritiikki” osoitti tässä tapauksessa piittaamattomuutta jopa kansalaisten turvallisuudesta. Salassapidettäviä tietoja julkaisemalla Hesari on Kremlin palveluksessa, vaikka hurskasteleekin kansalaisten oikeudella tietää. Ylipäänsä lehden “kriittisyys” voisi kohdistua hieman tasapuolisemmin yhteiskunnan ja politiikan ilmiöitä kohtaan, miksei jopa siihen itseensäkin.

3. Ei vastausta.

Merja Kyllönen lähetti illalla sähköpostia tultuaan syntymäpäiviltä ja teatterista:

1. Siviili- ja sotilastiedustelulainsäädännön muutokset ovat aina muutoksia, joilla on yhteys perustuslakiin ja kansalaisten elämään – sen vuoksi en näe, että niitä voitaisiin tehdä kiireellä. Varsinkin kansalaisten yksityisyyteen koskevilta osin tiedustelulaista on kyettävä käymään laaja ja avoin kansalaiskeskustelu, ja lainsäädäntöä on kyettävä avaamaan kansalaisille ymmärrettävällä tavalla. Lakiluonnokset antaisivat varsin laajat oikeudet puuttua kansalaisten yksityisyyteen, eikä puuttumisperusteita määritellä tarkkarajaisesti. 

-On uskallettava sanoa ääneen, että jos Suomi tavoittelee terrorismin ja kyberuhkien osalta todella aukotonta tiedustelulainsäädäntöä, edellyttäisi se laajaa kansalaisten massavalvontaa. Toisaalta kannattaa muistaa, että myös viranomaisten resursseilla ja tiedonvaihdolla on oleellinen merkitys esimerkiksi terrorismin ehkäisyssä – laajemmatkaan tiedusteluvaltuudet eivät auta, ellei tietoon pystytä tarttumaan. Tiedustelutoiminnan valvontaakaan ei saa unohtaa.

2. Media on tehnyt työtään. Toki on surullista, että Suomessa keskustelu vaikeista asioista pitää avata näin, kun muuten asia toisensa jälkeen päätetään nopeasti ja varsinkin ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä ohi eduskunnan julkisen käsittelyn.

-Poliisitutkinnassa toivottavasti selviää, liittyykö tähän nimenomaiseen tapaukseen rikosta.

3. Rikosten tutkinta, syyllisyydestä ja syyttömyydestä päättäminen ja mahdollisen seuraamuksen määrääminen kuuluvat poliisille, syyttäjälaitokselle ja tuomioistuimille. Tässä tilanteessa ei ole ainakaan toistaiseksi ollut mitään sellaista, joka edellyttäisi presidentin puuttumista asiaan Suomen tai Puolustusvoimien maineenhallinnan kannalta. Presidentti Kyllönen luottaisi vakaasti asiaa hoitavien viranomaisten ammattitaitoon.

Asiasanat

Uusimmat