Uutiset

Huima ero: Ruotsi palauttaa tiestöön yli puolet autoilusta kerättävistä veroista ja maksuista – Suomi vajaan viidenneksen

Ruotsissa on liikenneinfran rahoituksessa käytössä muun muassa budjetin sisäinen rahasto. Budjetin ulkopuolista rahoitusta saadaan esimerkiksi rata- ja ruuhkamaksuilla. Arkistokuva Forssasta.

Naapurimaiden Suomen ja Ruotsin välillä on suuria eroja niin tienpitoon käytettävässä rahoituksessa kuin autoilun verotuksessa.

Ruotsi esimerkiksi käyttää autoilusta kerättävistä veroista ja maksuista, jotka ovat yhteensä noin 9,6 miljardia euroa, 53 prosenttia “takaisin” perusväylänpitoon ja liikenteen investointeihin.

Suomessa liikenteeseen ohjataan 19 prosenttia yhteensä 8 miljardista autoilusta kerättävistä vero- ja maksueuroista.

Nämä tiedot käyvät ilmi tiistaina julkistetusta Taloustutkimuksen toteuttamasta liikenneinfran ja rahoituksen Suomi–Ruotsi -vertailusta.

Suomessa bensavero on yhdeksän prosenttia korkeampi kuin Ruotsissa. Dieselissä vero on molemmissa maissa melko samalla tasolla.

– Kyllähän liikenteen rooli Suomessa kuulostaa näidenkin lukujen valossa lypsylehmältä, kommentoi rakentamisen toimiala- ja työnantajajärjestö Infra ry:n johtaja Heikki Jämsä.

Ruotsilla suuret suunnitelmat

Perusväylänpidon rahoitus kasvaa Ruotsissa 30 prosenttia vuosina 2018–2021. Nämä kruunut jakautuvat lähes puoliksi maanteiden ja rautateiden kesken.

Suomessa saman ajan perusväylänpidon rahoitus pysyy nykytasolla, jos korjausvelkaohjelmaa ei oteta huomioon.

– Suomessa olemassa olevien teiden perusväylänpitoon käytetään 6 500 euroa per kilometri, kun Ruotsissa luku on 13 600 euroa, Jämsä lisää.

Yksityisteitä Ruotsi tukee kolminkertaisesti Suomeen verrattuna talouden kokoon suhteutettuna.

Suomessa yksityisteiden tuen on laskettu pysyneen samalla tasolla jo vuodesta 2013.

Liikenneinvestointien arvo tulevina vuosina on vertailun mukaan maiden kokoon suhteutettuna Ruotsissa yli kaksinkertainen.

Ruotsissa liikenteen investoinnit kasvavat 37 prosenttia vuodesta 2018 vuoteen 2021.

Noin 77 prosenttia näistä rahoista menee rautateihin.

Satsaukset kiskoihin näkyvät liikennetilastoissa: länsinaapurissamme rautateiden henkilöliikenteen kasvu on ollut peräti 89 prosenttia vuosien 1996-2016 aikana.

Hallituskausi liian lyhyt

Heikki Jämsä mainitsee suureksi eroksi Suomen ja Ruotsin liikennepolitiikan välillä aikajänteen.

– Ruotsissa on tehty ja tehdään pitkäjänteisiä ohjelmia liikenteen kehittämiseksi. Meillä käytetty hallituskauden mittainen rahoitus on liian lyhyt aika saada väylästöä kuntoon.

Jämsä kiittelee Sipilän hallituksen korjausvelkaohjelmaa, mutta valittelee sen yhtäkkistä loppua.

– Keväällä onneksi julkaistaan liikenneministeriön työryhmän pitkän tähtäyksen ohjelma, joka on muokattu Ruotsin mallista.

Ruotsissa on tehty päätös jo kahdesta kolmasosasta vuoteen 2029 mennessä toteutuvista liikennehankkeista.

Pitkä katse liikenteeseen sijoittamisessa auttaa myös saamaan liikenteeseen EU-rahoitusta, jota on Jämsän mukaan mennyt viime vuosina huomattavasti enemmän Ruotsiin kuin Suomeen.

Naapurissa kuolonkolareja vähemmän

Tuoreessa selvityksessä vertaillaan myös Ruotsin ja Suomen liikenteen rahoitusmallien eroja.

Ruotsissa on liikenneinfran rahoituksessa käytössä muun muassa budjetin sisäinen rahasto. Budjetin ulkopuolista rahoitusta saadaan esimerkiksi rata- ja ruuhkamaksuilla.

Väylien kunnolla on yhteys liikenneturvallisuuteen. Vertailu paljastaa, että Ruotsissa tapahtuu väestön määrään suhteutettuna 40 prosenttia vähemmän liikennekuolemia kuin Suomessa.

– Liikenteen infrastruktuuriin satsaaminen ei saa olla vanhaa siltarumpupolitiikkaa, vaan oikein ja kansantaloudellisesti viisaasti kohdistettuna sillä on yhteiskuntaan suuri kokonaisvaikutus elinkeinoelämän kilpailukyvyn, työvoiman liikkuvuuden sekä työllisyyden näkökulmasta, Jämsä muistuttaa.

Uusimmat