Uutiset

Hulluja nuo helsinkiläiset: Saunovat hatarassa hökkelissä alasti ventovieraiden kanssa – Kävimme testaamassa joutomaalle kyhätyn ghettosaunan löylyt

Savumerkeistä voi olla hyötyä nykyaikanakin. Niitä nousee Helsingin uuden asuntoalueen Kalasataman eteläpuolelta, Sompasaaren vaikeakulkuisen työerämaan kärjestä.

Savun on pakko olla peräisin Sompasaunasta. Se on pääkaupungin, ellei koko Suomen yleisin sauna ja melkein maailmankuulu, mutta miten sinne pääsee? Edessä on silmänkantamattomiin louhikkoa, soravuoria ja aitaa, jossa lukee: “Työmaa-alue, asiattomilta pääsy kielletty”.

Me emme ole asiattomia. Meillä on asiaa.

Haluamme saunoa Sompasaunassa ja tutustua saunojiin. Tahdomme selvittää, miksi suomalaiset tykkäävät nyt hikoilla ja höpöttää lauteilla muidenkin kuin omien perheenjäsenten tai tutun kaveriporukan kanssa – vai tykkäävätkö?

Kimppasaunominen on kokenut renessanssin

Yleisten saunojen noususta puhutaan Suomessa ilmiönä, mutta onko se totta? Jospa kyse on vain urbaanista hifistelystä, proletaarisesta nostalgiasta tai muutaman näyttävän bisneskeitaan nostattamasta hypestä.

-Enpä sanoisi noin, Suomen Saunaseuran vt. toiminnanjohtaja Mari Paavola vastaa jälkimmäiseen olettamukseen.

-Yleisiä saunoja on oikeasti tullut paljon lisää.

Samoilla linjoilla on suomalaisten saunakokemuksista perjantaina Porissa väitellyt Turun yliopiston projektitutkija Laura Seesmeri. Hän puhuu yleisten saunojen renessanssista.

-Kyllä tässä ilmiön äärellä ollaan, ja se juontuu jo vähän pitemmältä ajalta.

Seesmeren väitöstutkimus perustuu pääosin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran muistitietoaineistoihin vuosilta 1991 ja 2010. Löylyn lailla aineistoista nousee ilmoille saunakokemusten luontoyhteys.

-Se ilmenee ehkä vähän new agen hengessä. Samalla saunominen on laajentunut arkisemmaksi hyvän olon muodoksi, jossa on mukana uudenlaista sosiaalisuutta.

-Visit Finland (matkailun edistämiskeskus) nostaa nykyään esiin myös hyvinvointimatkailua. Sauna on aika luonteva osa sitä. Sauna linkittyy luontoon ja vesistöihin.

Sompasaunan pääsauna paloi vappuna

Sompasaunan lähiympäristössä luonto on asfalttijoutomaata. Vesistöä sen sijaan siintää joka puolella, ja kapeiden salmien tuolla puolen näkyy myös Mustikkamaan ja Korkeasaaren puistoluontoa.

Löydämme saunalle patikoimalla kilometrin sakkolenkin hehtaarityömaan ympäri, eikä näky ole perille päästyä hääppöinen. Pieni löylyttämö osoittautuu kurjaksi hökkeliksi.

Se on häthätää yhdessä päivässä talkoiltu väistötila. Yli 200-jäsenisen Sompasaunayhdistyksen varsinainen sauna, pullonpalautusrahoilla rakennettu “Pullosauna”, muuttui vappuna tuhkaksi öisen tuhopolton seurauksena.

Jäljelle jäi vain kyltti “Don’t be stupid”, johon tiivistyy yhdistyksen saunaetiketti. Silti joku oli vappuyönä todella tyhmä.

-En voi käsittää, miten kukaan saattoi tehdä sellaista. Se oli hyvin surullinen uutinen, tuumaa Helsingissä työskentelevä ja Sompasaaressa taajaan saunova liettualainen meriympäristökonsultti Andzej Milos.

-Onneksi saimme heti seuraavana päivänä tilalle tuon “ghettosaunan”. Kokonaan uusi kunnollinen sauna on puolestaan rakenteilla.

Välillä Milos siirtyy sahaamaan jätelaudasta polttopuita. Kevyt talkoilu kuuluu tavallaan asiaan, mutta pakollista se ei ole. Parin hipin vuonna 2011 löytämästä kiukaasta alkunsa saanut Sompasauna vain toimii niin.

Hyvin yleinen sauna on kaikille avoin, aina auki ja ilmainen. Lämpiminä kesäiltoina sen liepeillä saattaa löylytellä, laiskotella, puuhastella, jutustella ja uiskennella satoja helsinkiläisiä, suomalaisia ja ulkomaalaisia. Saunakunta on sekalaista.

Yleisessä saunassa saunominen on pääasia

Miten yleinen sauna määritellään? Ovatko esimerkiksi uimahallien, maauimaloiden, kylpylöiden tai hotellien saunat yleisiä? Niissäkin hikoillaan lauteilla ventovieraiden kanssa. Entä ovatko avantouimareiden talvisaunat yleisiä saunoja?

Eivät taida olla. Saunaseuran Mari Paavolan mielestä yleisen saunan oven on oltava kaikille auki. Sen on oltava ihan jokaisen käytettävissä tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti.

-Yleensä pientä maksua vastaan, hän täydentää.

Tutkija Laura Seesmeri tarkentaa määrittelyä muistuttamalla, että yleiseen saunaan pääsy ei saa edellyttää esimerkiksi kuulumista johonkin ryhmään tai jonkin toisen palvelun ostamista tai olemassaoloa.

-Yleisessä saunassa saunominen on se “se juttu”, ei mikään muu, tutkija korostaa.

Sen sijaan yleisessä saunassa käyttäytymisessä ja toimimisessa Seesmeri vierastaa jaottelua “oikeisiin” ja “vääriin” tapoihin.

-Monille voi tulla tenkkapoo: teenkö nyt asioita huomiota herättävän erilaisesti?

-Renessanssi on kuitenkin sikäli mainio ilmiö, että on erilaisia saunoja ja erilaisia tapoja toimia. Perinteellä on tilaa elää. Yleinen sauna saa olla elävää kulttuuria, jolla on erilaisia muotoja.

“Missä on järki ja moraali? Se on kai saunassa, kaikki istuvat peput paljaina, ja nauru on tiukassa”, lauloi Ultra Bra 22 vuotta sitten Pekka Lahdenmäen sanoin.

Turisteja pölähtää Sompasaunalle yölläkin

Sompasauna on ainutlaatuinen ääriesimerkki. Samanlaista mestaa ei ole missään muualla, ei edes Kööpenhaminan vapaakaupungissa Christianiassa.

Siksi Helsingin kummajaisesta Finnairin asiakaslehteen Blue Wingsiin tehty kansikuvajuttu on houkutellut saunalle unkarilaisia ja singaporelaisia matkailijoita lentojen välissä keskellä yötä.

Siksi Helsingin kaupunki on näyttänyt alkujaan laittomasti rakennetulle saunalle vihreää valoa.

Siksi yhdistyksen hallitus ja parinkymmenen hengen kantajengi uskoo saunansa tulevaisuuteen, vaikka sen tontti on kaavoitettu kerrostaloalueeksi. Suppean hippiporukan vapaasaunasta on tullut helsinkiläinen instituutio.

-Tällainen kuvio ei toimi monessa paikassa, yhdistyksen rahastonhoitaja Wilhelm Björkqvist selittää lauteilla.

-Joutomaa on tarkoitukseen omiaan. Sauna ja saunojat eivät häiritse ketään, mutta silti metroasema ja kantakaupunki ovat lähellä.

Löylyä heitetään nyt taajaan, ja puuta kuluu. Silti lämpötila nousee vaivoin yli 50 asteen. “Ghettosauna” on kuin Veli Huilun talo, niin hatara, että tuulisena iltana viima puhaltaa sen läpi.

Toisaalta lauteilla voi näissä oloissa viipyä vaikka tunnin yhteen soittoon. Hidas kuumuus ja satunnaiset lämpöaallot alkavat koukuttaa. Slow sauna on nautintoa.

Ennen yleiset saunat olivat peseytymispaikkoja

Mennessä Suomessa yleisten saunojen olemassaolon tarkoitus oli tyystin toinen.

Ne olivat pääosin työläiskaupunginosien peseytymispaikkoja. Niitä perustettiin ja ylläpidettiin hygieniasyistä. Kerrostalojen ahtaissa asunnoissa ei ollut kylpyhuoneita, suihkuja eikä ammeita. Oli vain vessa ja lavuaari – puutalokortteleissa ei usein niitäkään.

Lapsuusmuistona yleinen sauna voi olla myös epämiellyttävä kokemus.

Laura Seesmeren tutkimusaineistoon liittyy muistoja, joissa suuri sauna tuntui lapsesta hälyiseltä ja pelottavalta paikalta. Oli alastomia aikuisia, ronskeja puheita, kuumia höyryjä ja outoja hajuja. Saippuavesi kirveli silmissä.

Nyt avainsanoja ovat nautinto ja sosiaalisuus.

-Uudet motiivit ovat yhteisöllisiä ja ajanvietteellisiä, Mari Paavola sanoo.

-Ilmiön voi liittää ajan virtauksiin, siihen, että individualismin aikakaudella ihmiset kaipaavat yhteisöllisyyttä. Yleisessä saunassa tuntemattomat voivat alkaa jutella. Siellä se on helppoa ja luontevaa. Lauteilla ei ole älypuhelinta, jota räplätä.

Puhetta voi periaatteessa piisata mistä vain, mutta kirjoittamattoman ja vähän kirjoitetunkin säännön mukaan politiikan kaltaisia aihepiirejä ei suosita. Ne voivat aiheuttaa eripuraa.

Laura Seesmeren mielestä sosiaalisuus voi sitä paitsi olla hiljaistakin.

-Ollaan vain muiden seurassa läsnä samassa paikassa. Yleinen sauna on jännä kanssakäymisen muoto.

Juha “Watt” Vainion 35 vuoden takaisessa laulussa Yleisessä saunassa ei oltu hiljaa. Siinä pikkupoika istui lauteilla miesten vuorolla: “Näistä asioista maisista, puhuivat he kaikenlaisista, yleisesti ottaen kuitenkin puhuivat he naisista.”

Sompasaunassa on vain muutama tabu

Sompasaunassa puhutaan melkein mistä vain, mutta yleisesti ottaen ei naisista sen paremmin kuin miehistä.

Oikeastaan ainoita tabuja ovat sukupuolisuutta, ulkonäköä, ihonväriä tai etnistä taustaa sivuavat aiheet. Myös asu tai asuttomuus ovat yhteissaunassa itse kunkin omia valintoja. Niihin ei puututa.

-Politiikasta kyllä väännetään ja joskus jopa uskonnosta, rahastonhoitaja Wilhelm Björkqvist vakuuttaa.

-Jollei muuta keksitä, katsotaan ikkunasta ulos ja aletaan puhua säästä, liettualainen Andzej Milos nauraa.

Milos on tullut saunalle ranskalaisen kollegansa kanssa.

Siksi kymmenkunnan saunottelijan saunakieli on tänä iltana enimmäkseen englanti, mutta puhetta pulppuaa myös ruotsiksi ja tietenkin suomeksi. Aiheet vaihtelevat tulisen ruuan ja kylmähoidon terveysvaikutuksista kesäfestivaalien ohjelmistoihin.

Saunomista esitetään Unescon luetteloon

Saunamaa Suomessa tapahtuu näinä aikoina paljon.

Jokin aika sitten opetus- ja kulttuuriministeriö päätyi esittämään saunomista Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Ministeriö teki valintansa Museoviraston 52 ehdotuksen joukosta.

Suomen elävän perinnön kansalliseen luetteloon saunominen on kuulunut marraskuusta 2017 lähtien.

Unesco-hanke on jo saanut saunayhteisöt pistämään pökköä pesään. Syksyksi on suunnitteilla suurtapahtuma, johon liittyen kaikki suomalaiset haastetaan saunomaan samaan aikaan. Se voi aiheuttaa piikin sähkönkulutuksessa.

Esilöylyjä heitettiin Helsingissä lauantaina 9. kesäkuuta. Rautatientorilla järjestettiin tällöin kaikille avoin ja ilmainen saunatapahtuma siirrettävine saunoineen – omanlaisensa sauna open air siis.

Sompasaareen kuuluu leijonien karjuntaa

Sompasauna ei ole juuri koskaan tyhjä. Jos niin sattuu käymään, ensimmäinen paikalle tulija voi sytyttää tulen pesään ja käydä saunomaan. Hyvä on, jos hänellä sattuu oleman löylyvettä mukanaan.

-Kenties joskus aamuyön tunteina täällä ei ole ketään, Wilhelm Björkqvist arvelee.

-Paitsi saunanpolttaja, Andzej Milos hymähtää jatkoksi.

Kantaporukkaan lukeutuva Marko Vuorio saapuu kertomaan, mitkä ovat Sompasaunan pitkän ja hitaan saunomisen kolme tärkeää pointtia.

-Ne ovat vesi, vesi ja vesi. Helposti tässä tulee juotua puolitoista litraa mineraalivettä tunnissa.

-Vähemmät tärkeät ovat varvastossut ja kylpytakki.

Lopuksi Vuorio huomauttaa, että ympäri vuoden käytettävissä oleva Sompasauna lienee ainoa paikka maailmassa, jossa avantouimarit voivat kuunnella leijonien karjahtelua. Hän viittaa melkein uistimenheiton päässä kohoavan Korkeasaaren kissalaaksoon.

Asiantuntijat kehuvat lauttoja ja Allasta

Saunatohtorille ja Saunaseuran vt. toiminnanjohtajalle Sompasauna on tuttu juttu, mutta millaisia saunojia he itse ovat?

-Olen normisaunoja, Laura Seesmeri hymähtää.

-Yleisistä saunoista esimerkiksi Helsingin Allas (Sea Pool) kyllä toimii. Se on niin kreisi paikka sijainniltaan. Eipä olisi takavuosina tullut mieleen saunoa ja uida siinä kolera-altaan vieressä.

Mari Paavola sanoo viihtyvänsä lempeissä löylyissä ja nostavansa lauteilla jalat kohti kattoa aina, kun se on mahdollista.

-Tykkään saunalautoista, mutta eräs tietty rantasauna kotipaikkakunnallani Pohjois-Pohjanmaalla on minulle ykkönen.

Miten samoilla lakeuksissa syntynyt Mikko Alatalo lauloikaan 44 vuotta sitten: “Kotisaunan lauteilla, kotisaunan lauteilla hyvä minun olla on, vaikka maailman raiteilla arpia sain, minä täällä olen huoleton.”

Yleisiä saunoja ennen, nyt ja tulevaisuudessa

Helsingin uudet ja näyttävät
Helsingin keskustan uudet Löyly ja Allas Sea Pool ovat näiden aikojen yleissaunabuumin näyttäviä lippulaivoja.
Löyly on näyttelijä Jasper Pääkkösen ja poliitikko Antero Vartian vetämä kompleksi Hernesaaressa. Kokonaan puinen rakennelma valmistui toukokuussa 2016. Se maksoi noin kuusi miljoonaa euroa.
Saman vuoden syyskuussa Katajanokalla avattu Allas Sea Pool on merikylpylä. Päärakennus valmistui kuitenkin vasta keväällä 2017. Allas on asiakaspaikoilla mitattuna myös pääkaupungin suurin terassi.
Tampereen perinteiset ja tuleva
Tampere haluaa maailman saunapääkaupungiksi, eikä tahtotila ole perusteeton. Ykkösperusteet ovat kaupungin julkisten saunojen määrä, laatu ja historia. Tampereella ja muualla Pirkanmaalla ei ole kyse keinotekoisesta buumista.
Esimerkiksi vuonna 1929 rakennettu Rauhaniemen kansankylpylä on saunottanut tamperelaisia vuodesta 1957. Vielä tunnetumpi lienee Pispalan Rajaportin sauna, joka lämmitettiin ensimmäisen kerran vuonna 1906. Se on Suomen vanhin edelleen toiminnassa oleva yleinen sauna.
Tuloaan Tampereella tekee Kuuma. Se on Laukontorin rantaan sijoittuva suuri paviljonki, joka käsittää muun muassa ravintolan ja saunan.
Tallinnan nostalginen “saun”
Suomi ei ole suinkaan ainoa yleisten ja yhteisten saunojen maa. Saunat olivat jo keskiajalla ja varsinkin 1500-luvulla kaupunkilaisten vähän paheellisiakin kokoontumispaikkoja eri puolilla Eurooppaa.
Helpoimmin 2010-luvun ulkomaista yhteissaunontaa voi kokeilla Tallinnassa.
Esimerkiksi vuonna 1928 perustettu Kalma saun henkii menneiden maailmojen tunnelmia aina rakennusaikansa arkkitehtuurista venäläistyyliseen banjaan. Kalma saun lämpiää Kalamajan alueella.
Laineiden liplatusta Oulussa
Vuokrattavat saunalautat alkoivat yleistyä Suomen sisävesillä vuosituhannen vaihteen jälkeen. Esimerkiksi Oulussa yhteislöylyissä voi hikoilla vetten päällä liikkuvassa aluksessa.
Varsinainen puheenaihe Oulussa on kuitenkin Kiikelin Löylymaa ja sen toteutus.
Kaupunkiin on määrä rakentaa satama-altaaseen veden päälle tuleva “Allas Sea Pool Oulu”. Näillä näkymin sen toteuttaa Helsingin Katajanokan vastaavasta hankkeesta tuttu Töölö Urban Oy.
Turussa yksi, Porissa nolla
Turussa on vain yksi yleisen saunat kriteerit täyttävä löylyttämö. Tosin sekin on enemmän kuin esimerkiksi Porissa, jossa niitä ei ole enää yhtään.
Forum sauna on edistänyt ja ylläpitänyt turkulaista saunakulttuuria vuodesta 1927. Niihin aikoihin yleisiä saunoja perustettiin ahkerasti muuallekin Suomeen, mutta vain kourallinen niistä on jäänyt henkiin.
Yliopistonkadulle perustetun mutta nykyään Kurjenmäessä toimivan Forumin palveluihin kuuluvat myös kuppauksen ja turvesaunan kaltaiset perinnehoidot.
Gondolissa, puimurissa ja sorsassa
Erikoisia joukkosaunoja on Suomessa paljon.
Vaikka eivät ehkä yleisen saunan määreitä täytä, mainitsemisen arvoisia innovaatioita ovat Ylläksen gondolisauna ja Rukan jääsauna sekä teuvalaisten kaverusten Harri Nisulan ja Tero Sievi-Kortteen puimurisauna. Viimeksi mainittu esittäytyi maineikkaassa dokumenttielokuvassa Miesten vuoro.
Yhdessä voi saunoa myös Burger Kingin pikaruokasaunassa Helsingin Mannerheimintiellä sekä julkkiskaksikko Janne Katajan ja Aku Hirviniemen omistaman yrityksen markkinoimassa Fin-Duckissa. Se on kelluva sorsasauna.

Asiasanat

Uusimmat