Uutiset

Hultqvist: JEF suojelee Ruotsia ja Suomea – lahjoitti Itä-Karjalan sotakartan USA:n puolustusministerille

Ruotsi ja Suomi allekirjoittivat perjantaina Tukholmassa sopimuksen liittymisestä Britannian johtamiin nopean toiminnan taistelujoukkoihin, joiden vahvuus on noin 10 000 sotilasta.

JEF-joukkoja (engl. Joint Expeditionary Force) voidaan käyttää sotilasoperaatioihin missä tahansa maailmassa, myös Ruotsin ja Suomen maaperällä.

Lännen Media haastatteli Karlbergin linnassa Ruotsin puolustusministeriä Peter Hultqvistia.

Hultqvist painottaa, että naapurukset lähettävät JEF:iin liittymällä signaaleja lähiympäristöönsä. Hänen mukaansa JEF-jäsenyys nostaa kynnystä uhata Ruotsia ja Suomea sotilaallisesti.

Mitä signaalien lähettäminen tarkoittaa?

-Se tarkoittaa, että työskentelemme pitkäaikaisen vakauden ja rauhan puolesta. Haluamme välttää konflikteja, ja siihen strategiaan kuuluu kynnysten rakentaminen ja yhteistyön harjoittaminen rauhan aikana, Hultqvist korostaa.

Ruotsi ei kuulu Natoon, mutta JEF-jäsenyydellä on maassa Hultqvistin mukaan laaja kannatus.

-Minusta Ruotsissa vallitsee laaja poliittinen yhteisymmärrys JEF:iin liittymisestä. Sitten on tietysti heitä, jotka tietoisesti käsittävät asian väärin ja yrittävät sekoittaa JEF:n Natoon. JEF ei ole mikään Nato-yksikkö, vaan brittien johtama nopean toiminnan joukko, Hultqvist toteaa.

Ruotsi rakentaa turvallisuuspolitiikkaansa omien asevoimien vahvistamisen ja useiden kumppanuuksien varaan. Hultqvist kuvailee järjestelyä ”palapeliksi”, jossa JEF on yksi tarpeellinen pala.

JEF:n erikoisjoukkojen on Britannian puolustusministerin Michael Fallonin mukaan tarkoitus olla kohteessa nopeammin kuin esimerkiksi Naton VJTF-keihäänkärjen, jonka on oltava taisteluvalmiudessa 48 tunnissa.

Hultqvist hymyilee, kun häntä pyytää kuvailemaan tunnelmia JEF-sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen.

-Olemme tyytyväisiä. Pidämme sopimusta tarpeellisena ja ajattelemme, että se kuuluu turvallisuuspalapeliin, jota yritämme rakentaa muiden maiden kanssa. Suomeen meillä on erityissuhde, johon kuuluu rauhanajan olojen ulkopuolisen yhteistoiminnan suunnittelu ja se, miten käsittelisimme kriisejä, Hultqvist kertoo.

Ruotsi ja Suomi ovat edenneet länsisuhteidensa syventämisessä, joka lähentelee jo sotilaallista liittoutumista, yhtä jalkaa. Molemmat maat ovat laatineet kahdenväliset yhteistyöasiakirjat Naton suurimpien maiden, Yhdysvaltojen ja Britannian, kanssa.

Hultqvistilta on pakko kysyä, onko Ruotsi saanut USA:lta kahdenväliset turvatakuut.

Kysymys täytyy esittää, vaikka puolustusministeri ei käytännössä voi siihen vastata juuta eikä jaata.

-Meillä on Yhdysvaltojen kanssa sopimus, joka käsittelee harjoittelua, puolustusmateriaaleja, tutkimusta, kansainvälisiä operaatioita ja yhteistoimintakykyä. Työskentelemme sen sopimuksen mukaisesti. Amerikkalaiset osallistuvat syksyllä Aurora-harjoitukseemme, jossa harjoittelemme myös muista maista tulevien joukkoyksiköiden kanssa. Amerikkalaisten kanssa harjoitteluun ei sisälly mitään uutta, Hultqvist tuumaa.

Syyskuussa Ruotsissa järjestettävään suurharjoitukseen osallistuu lähes 20 000 sotilasta. Amerikkalaiset harjoittelevat Aurorassa todennäköisesti myös Patriot-ilmatorjuntaohjusten tuomista Ruotsin suojaksi. Yksi Auroran osallistujamaista on Suomi.

Hultqvist tapasi 18. toukokuuta Yhdysvaltain puolustusministerin James Mattisin Pentagonissa.

Matkalla mukana ollut Dagens Nyheterin turvallisuuspolitiikan toimittaja Mikael Holmström kirjoitti Mattisin sanoneen hänelle, että jos Ruotsi joutuu pulaan Venäjän kanssa, Yhdysvallat tulee avuksi. (DN 26.5.)

Mattisin kertoma USA:n sitoutuminen Ruotsin puolustamiseen on linjassa myös Yhdysvaltain edellisen hallinnon politiikan kanssa.

-Kenenkään ei pidä ymmärtää väärin, ei herra Putinin eikä kenenkään muun. Tämä on koskematonta aluetta. Piste. Piste. Piste, sanoi Yhdysvaltain silloinen varapresidentti Joe Biden viime elokuussa Ruotsissa.

Lännen Medialle Hultqvist korostaa Ruotsin ja Suomen erityissuhdetta.

Symbolisesti kiinnostava on ruotsalaislähteiden kertoma tieto siitä, mitä Hultqvist oli antanut Mattisille lahjaksi.

Kahden eri lähteen mukaan Mattis sai ruotsalaiskollegaltaan lahjaksi Akateemisen Karjala-Seuran Itä-Karjala-kartan vuodelta 1934.

Kartasta otettiin uusintapainoksia sotavuosina, ja Mattisin saama kartta oli varustettu Ruotsin sotilastiedustelun tekemillä merkinnöillä.

Suomen valtionjohto ja puolustusvoimien johto ajattelevat – tai tietävät – että Ruotsi on saanut kylmän sodan tapaan salaiset turvatakuut Yhdysvalloilta. Amerikkalaisten julkisuuteen antamat viestit ja lausunnot puhuvat myös vahvasti asian puolesta.

Suomen kohdalla asia on mutkikkaampi. Maamme on saattanut saada jonkinlaiset epäviralliset takuut ja apulupauksen Yhdysvalloilta ja sen uskollisimmalta liittolaiselta Britannialta. Näin arvioivat useat LM:n kanssa keskustelleet turvallisuuspolitiikkaa tuntevat lähteet.

-Suomi ei ole yksin eikä Suomen pitäisi olla yksin, Britannian puolustusministeri Fallon painotti viime viikolla Lännen Median haastattelussa.

-Toivon JEF-joukkojen tuovan lisävakuutuksen ja tyynnyttelevän Suomen ja Ruotsin kaltaisia maita. Jäsenyyden kautta niillä on ystävien joukkoja valmiina toimimaan ja auttamaan, Fallon jatkoi.

Fallon tuskin olisi sanonut näin, ellei kyse olisi JEF:iä laajemmasta valmiudesta toimia yhdessä. Ruotsin etujen mukaista olisi, että Yhdysvallat ja Britannia auttaisivat mahdollisessa kriisissä sotilaallisesti myös Suomea. Silloin tapahtumat saattaisivat pysyä kauempana Ruotsista.

Tätä taustaa vasten Hultqvistin kollegalleen Mattisille antama lahja saattoi sisältää muunkin diplomaattisen viestin kuin pelkkää historiallista symboliikkaa.

Asiasanat

Uusimmat

Fingerpori

comic