Uutiset

Husin toimitusjohtaja: koronatukien jakoperuste oli väärä – "Jakoperiaate ei ollut reilu, koska kyseessä ei ole aluetuki vaan koronatuki"

Helsingin ja Uudenmaan (Hus) sairaanhoitopiiriltä on jäänyt saamatta 40 miljoonaa euroa valtion koronatukia, sanoo Husin toimitusjohtaja Juha Tuominen.
Juha Tuomisen mielestä koronatuet olisi pitänyt jakaa sairaanhoitopiireille selkeämmin toteutuneiden kulujen perusteella. Nyt alueen asukasmäärällä oli suuri merkitys. Kuva: Kimmo Penttinen
Juha Tuomisen mielestä koronatuet olisi pitänyt jakaa sairaanhoitopiireille selkeämmin toteutuneiden kulujen perusteella. Nyt alueen asukasmäärällä oli suuri merkitys. Kuva: Kimmo Penttinen

Valtion sairaanhoitopiireille antamat koronatuet eivät ole jakautuneet oikeudenmukaisesti. Tätä mieltä on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimitusjohtaja Juha Tuominen.

Tuomisen mukaan Suomessa on useita sairaanhoitopiirejä, joiden kaikkia koronaviruksen aiheuttamia kuluja ei ole korvattu. Husilta on jäänyt hänen mukaansa saamatta 40 miljoonaa euroa.

Kun koronaepidemia iski Suomeen voimakkaasti, valtio lupasi korvata sairaanhoitopiireille kaikki viruksesta aiheutuneet kulut täysimääräisesti. Tähän mennessä valtio on jakanut sairaanhoitopiireille kaksi 200 miljoonan euron korona-apupakettia.

Tuomisen mielestä yleisesti tuet ovat toimineet, mutta niiden jakoperusteissa olisi ollut korjattavaa.

– Kun koronaviruksen ensimmäinen aalto iski keväällä, olimme Husissa sitä mieltä, että ensimmäinen jako painottui liikaa asukaslukuun. Ajattelimme silloin, että toinen jako tasaa tilanteen.

– Lopputulos oli, että meille jäi 40 miljoonaa euroa koronasta aiheutuvia kuluja.

”Kyseessä ei ole aluetuki vaan koronatuki”

Jakoperusteista käytiin Tuomisen mukaan keväällä pitkä keskustelu.

Lopulta neuvotteluissa päädyttiin ratkaisuun, jossa 80 prosenttia tuista jaetaan sairaanhoitopiirin asukasluvun ja 20 koronaviruksesta aiheutuneiden hoitokulujen perusteella. Koronakuluihin laskettiin tehohoidossa ja vuodeosastoilla olevien potilaiden sekä sairaanhoitopiirissä tehtyjen koronavirustestien määrä.

Jakoperuste oli Tuomisen mielestä väärä, koska koronaviruksesta aiheutunut taakka ei jakautunut tasaisesti eri puolille Suomea. Varsinkin viruksen ensimmäinen aalto iski hyvin voimakkaasti Helsingin ja Uudenmaan alueelle.

Tuominen kertoo, että nykyistä jakomallia kannattivat erityisesti monet pienet sairaanhoitopiirit, jotka ovat hyötyneet siitä taloudellisesti. Jotkut olisivat jopa halunneet lisätä asukasluvun vaikutusta perusteissa.

– Minusta jakoperiaate ei ollut reilu, koska kyseessä ei ole aluetuki vaan koronatuki.

Tuominen: tasa-arvon pitäisi toteutua

Tuominen uskoo, että hallitus pyrki tasapuoliseen järjestelyyn, vaikka ei siinä hänen mielestään onnistunut. Ja jollain tavalla tuen jakoperusteet piti määrittää.

Hän painottaa, että valtion johdon tehtävänä on huolehtia, että tasa-arvo toteutuu Suomessa ja kaikkia kohdellaan yhdenvertaisesti.

Tuomisen mielestä tuet olisi pitänyt jakaa selkeämmin toteutuneiden kulujen perusteella.

– Kenenkään ei ole tarkoitus hyötyä tällaisesta, mutta kukaan ei saisi myöskään hävitä. Taakan pitäisi olla yhtä kurja kaikille, Tuominen sanoo.

Lasku kaatuu kuntien maksettavaksi

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirille suurimmat kustannukset tulivat koronaepidemian alkuvaiheesta, kun kasvaviin potilasmääriin valmistauduttiin.

Ensinnäkin tehohoidon kapasiteettia piti lisätä. Sen lisäksi hoitajia ja lääkäreitä piti kouluttaa tehohoitopotilaiden hoitamiseen.

Helsingin ja Uudenmaan sairaaloihin hankittiin Tuomisen mukaan myös satoja uusia hengityskoneita. Kuluja tuli myös suojavarusteiden ostamisesta ja testauksen järjestämisestä.

Lisäkustannuksia aiheutui myös Helsingin Meilahden sairaalan parkkihalliin rakennetusta varasairaalasta, jota ei ole tarvinnut ottaa käyttöön.

Samaan aikaan sairaanhoitopiirien taloustilannetta heikensi se, että tuloja tuonutta toimintaa ajettiin alas, kuten silmä- ja käsikirurgiaa sekä ortopediaa. Tämä oli tehtävä, jotta koronaviruspotilaiden hoitamiseen ja testaamiseen saataisiin lisää resursseja ja henkilöstöä.

Tuominen kertoo, että lopulta koronaviruksesta sairaanhoitopiireille aiheutuvat tappiot kaatuvat kuntien maksettavaksi.

Lisää tukea tulossa ensi vuonna

Vaikka myös Suomessa koronarokotukset on aloitettu, epidemia jatkuu todennäköisesti pitkälle keväälle. Tämä aiheuttaa myös ensi vuoden puolella lisäkuluja terveydenhuollolle.

Tuomisen mukaan valtio tukee keväällä sairaanhoitopiirejä.

– Ainakin koronaviruksen aiheuttamien hoitojonojen kasvun korjaamiseen on varattu oma rahasumma.

Kun koronaepidemia iski Suomeen keväällä, sairaalat ja terveyskeskukset ajoivat alas ei-kiireellistä hoitoa. Siihen kuuluivat erikoissairaanhoidon lisäksi myös perusterveydenhuoltoa, kuten hammashoitoa.

Tuominen ei osaa vielä kertoa, miten tulevat koronatuet jaetaan, mutta hän toivoo, että jakoperusteita tarkennettaisiin ja että ne olisivat oikeudenmukaiset.

Hänen mielestään olisi tärkeää, että myös tulevaisuudessa koronaviruksesta sairaanhoidolle aiheutuneet kulut korvattaisiin täysimääräisesti.

Uusimmat

Fingerpori

comic