Uutiset

Hyönteisetkö hupenevat maapallolta – Suomessa kehitys on ihan toinen: Uusia tulokkaita on moninkertaisesti enemmän kuin hiipuvia

Suomessakin voitaisiin silti toimia enemmän hyönteisten elinympäristöjen turvaamiseksi. Asiantuntija lisäisi luonnonniittyjä ja lopettaisi soiden ojittamisen.
Neitoperhonen tuli Suomeen 1970-luvulla. Laji oli hyvin harvinainen 1980-luvulle astu. Nyt se elää runsaslukuisena Oulun korkeudella ja sitä on myös tavattu paljon pohjoisempanakin, kertoo yli-intendentti Marko Mutanen. Kuva: Mikko Halvari

Suomessa hyönteisten lajimäärä on kasvussa. Parissakymmenessä vuodessa Suomeen on tullut runsas määrä uusia hyönteislajeja eteläisemmistä maista. Syy löytyy ilmaston lämpenemisestä: se siirtää lajien levinneisyyttä kohti pohjoista.

– Olemme olleet pohjoisen sijaintimme vuoksi saamapuolella tähän saakka ja varmaan vielä kymmeniä vuosia eteenpäinkin, Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Juha Pöyry sanoo.

Oulun yliopiston yli-intendentti Marko Mutanen kertoo, että Suomessa elää tällä hetkellä huomattavasti enemmän perhoslajeja kuin koskaan aiemmin: perhoslajeja on jo noin 2 600. Mutanen kertoo, että lajien määrän kasvu on ollut aivan harrastajan silmin havaittavissa.

– Aloitin perhosten harrastamisen 1980-luvulla Rovaniemellä. Nykyään löydän samoilta paikoilta kymmeniä uusia perhoslajeja. Runsaimpien lajien joukossa on sellaisia lajeja, joita ei aloittaessani ollut joukossa ollenkaan, Mutanen kertoo.

Se, mitä tapahtuu tulokkaiden myötä alkuperäisille hyönteislajeille, on Mutasen mukaan kiistanalainen juttu.

– Luulisi, että pohjoinen lajisto vetäytyisi tulokkaiden tieltä, mutta tätä ei ole oikein pystytty todistamaan. On yllättävää ja epäloogistakin, että esimerkiksi vain muutaman Kilpisjärven tunturin päältä tavattu perhoslaji pohjansiilikäs on aina vain pysynyt siellä. Ne eivät ole hävinneet minnekään, Marko Mutanen sanoo.

Suomen hyönteismassa ei siis ole hävinnyt, sillä joidenkin hävinneiden hyönteislajien tilalle on tullut satoja uusia.

– Maailmanlaajuisesti tilanne on heikompi. Olemme siinä suhteessa kuin herran kukkarossa. Keski-Euroopassa, jossa maatalous on tehokkaimmillaan, hyönteiskato on tällä hetkellä ihan todellinen, Juha Pöyry sanoo.

73 tutkimuksen yhteenveto: hyönteiset katoavat sadassa vuodessa

Hyönteisten maailmanlaajuinen tilanne nousi keskusteluun, kun Biological Conservation -tiedelehdessä julkaistiin hyönteisten maailmanlaajuista tuhoa sadassa vuodessa ennustava tutkimus.

Maailmanloppua ennustava tulos ei sinänsä yllätä suomalaisia hyönteisasiantuntijoita.

– Tiedetään, että monella hyönteisryhmällä menee monessa maassa heikosti. Luonnon monimuotoisuus on hupenemassa maailmanlaajuisesti, Juha Pöyry sanoo.

Marko Mutanen huomauttaa, että tapaan, jolla tutkimus tehtiin, liittyy hankaluuksia.

– Meta-analyysi yhdistää aiheeseen liittyviä tutkimuksia. Tarkoituksena on saada jonkinlainen sovittelunäkemys lukuisista tutkimuksista. Ihmiset raportoivat tuloksia eri intensiteetillä ja huolestuttava tulos tuodaan ehkä herkemmin julki, Mutanen sanoo.

– Lisäksi tutkimuksessa on koottu yhteen vain julkaisuja, joissa oli havaittu jonkun hyönteisryhmän taantuneen, joten otos ei ollut tasapainoinen, Pöyry lisää.

Molempien asiantuntijoiden mielestä tutkimuksen ansiota on kattava listaus hyönteisten katoamiseen liittyvistä syistä. Tutkimuksen mukaan hyönteiskadon suurimmat syyt ovat maatalousalueilla käytetyt hyönteismyrkyt, elintilan katoaminen ja ilmastonmuutos.

– Elinympäristön katoaminen on totta esimerkiksi Länsi-Euroopassa. Britanniassa ja Hollannissa luonnontilaisia ympäristöjä on jäljellä vähän ja tila on tehokäytössä. Kun luonnontilaiselle niitylle tehdään parkkipaikka, jokainen ymmärtää, ettei siinä elä mitään sen jälkeen, Marko Mutanen kuvailee.

“Laskeva, muttei tilastollisesti merkittävä trendi”

Hyönteisten määrää voi tarkastella yksilömäärien eli biomassan tai lajimäärien näkökulmasta.

– Vuonna 2017 julkaistussa saksalaistutkimuksessa huomattiin, että lentävän hyönteisten biomassa oli vajaassa 30 vuodessa vähentynyt noin 75 prosenttia. Useissa maissa koetetaan tällä hetkellä kerätä yhteen erilaisia aikasarjoja hyönteisistä. Suomi on mukana hankkeissa, Juha Pöyry kertoo.

Pöyryn mukaan Suomessa on oikeastaan vain kaksi hyönteisten kokonaismäärän muutoksista kertovaa pitkäaikaisseurantaa. Yöperhosseuranta alkoi Suomen ympäristökeskuksessa vuonna 1993, päiväperhosseuranta vuonna 1999. Molemmissa seurannoissa kokonaisyksilömäärä on hieman laskussa.

– Lasku ei kuitenkaan ole tilastollisesti merkitsevä, Pöyry sanoo.

Levinneisyysaluettaan ovat voimakkaasti laajentaneet päiväperhosista muiden muassa neitoperhonen, karttaperhonen, haapaperhonen ja keisariviitta.

Suomessa taantuvia hyönteislajeja ovat esimerkiksi lahopuilla elävät kovakuoriaiset. Niiden joukossa on paljon lajeja, joita ei ole tavattu Suomessa vuosikymmeniin. Syynä pidetään metsien ikärakenteen muuttumista, eli nuorentumista.

– Toisaalta on paljon hyönteislajeja, jotka hyötyvät nuoremmista metsistä, Marko Mutanen huomauttaa.

Perinneympäristölajeista luonnonkukkaniittyjen mukana häviämässä on muun muassa EU-direktiiivillä suojeltu luhtakultasiipi. Se eli aiemmin koko Suomessa, mutta nyt sitä tavataan enää Kuusamossa ja Kemi-Tornion niityillä.

Ojitusbuumi hävitti elinalueita

Se, että hyönteisillä on Suomessa juuri nyt kohtalaiset olosuhteet, ei Pöyryn mukaan tarkoita, ettei Suomessa voisi hyönteisten tilannetta edistää.

– Hyönteisille sopivia biotooppeja eli luontotyyppejä pitäisi pyrkiä säilyttämään mahdollisimman paljon. Erilaisia niittymäisiä alueita tarvittaisiin lisää. Kosteikot pitäisi jättää kuivattamatta. Soiden ojitusbuumi on hävittänyt hyvin laajoja hyönteisille sopivia alueita, Juha Pöyry kertoo.

Hyönteisten säilyttäminen maapallolla on erittäin tärkeää.

– Hyönteiset ovat koko maailmanlaajuisen ravintoverkon ytimessä. Ilman niitä ekosysteemien toiminta rapautuu ja heikkenee. Hyönteiset vaikuttavat ihmisen ruuantuotantoon, sillä ilman pölyttäjiä eivät hyönteispölytteiset viljelykasvit tuota satoa. Maataloudessa on hyönteisiä, niin sanottuja luontaisia vihollisia, jotka pitävät tuholaislajien kannat kurissa. Jos ne katoavat, maataloudessa joudutaan käyttämään yhä enemmän myrkkyjä, Juha Pöyry sanoo.

Hyönteismassa hupenee maapallolla

Hyönteisten kokonaismassa kutistuu 2,5 prosentin vuosivauhtia, sanotaan kansainvälisessä 73:n tutkimuksen yhteenvedossa.

Tutkimus julkaistiin Biological Conservation -tiedelehdessä. Siitä uutisoivat myös brittiläinen The Guardian ja Yle.

https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0006320718313636

https://www.theguardian.com/environment/2019/feb/10/plummeting-insect-numbers-threaten-collapse-of-nature

https://yle.fi/uutiset/3-10640483

Yhteenvedon perusteella 50 vuoden päästä maapallon hyönteismassa on kutistunut puoleen, ja sadan vuoden kuluttua sitä ei enää ole. Häviäminen on kahdeksan kertaa nopeampaa kuin nisäkkäiden, lintujen ja matelijoiden.

Tutkimuksen mukaan hyönteisten häviäminen johtuu maatalouden hyönteismyrkyistä, elinympäristön vähenemisestä ja ilmastonmuutoksesta.

Suomen Luonto -lehti kritisoi tutkimusta siitä, että yhteenveto tehtiin vain väheneviä lajeja koskevien tutkimusten perusteella ja siitä, ettei mukana juuri ollut tutkimuksia tropiikista, jossa suurin osa hyönteislajeista elää.

Maailman hyönteiset eivät ole katoamassa seuraavan sadan vuoden aikana

Uusimmat