Uutiset

Ilman eläkeläisiä emme kohta pärjää – osallistumista työelämään on kannustettava työvoimapulan taittamiseksi

Suomi ajautuu pahenevaan työvoimapulaan. Sen torjumiseksi on lisättävä työperäistä maahanmuuttoa sekä parannettava työkyvyn johtamista ja läpi elämän jatkuvaa oppimista, kirjoittaa puheenvuorossaan työeläketoimija Kevan toimitusjohtaja Timo Kietäväinen.
Eläkeläiset antavat jo nyt merkittävän panoksen esimerkiksi sijaisina monilla työpaikoilla. Eläkeläisten osallistumista työelämään on kirjoittajan mielestä kannustettava työn joustavuutta lisäämällä ja verotuksellisin keinoin. Kuva: Eriika Ahopelto / arkisto
Eläkeläiset antavat jo nyt merkittävän panoksen esimerkiksi sijaisina monilla työpaikoilla. Eläkeläisten osallistumista työelämään on kirjoittajan mielestä kannustettava työn joustavuutta lisäämällä ja verotuksellisin keinoin. Kuva: Eriika Ahopelto / arkisto

Kaukana ei ole tilanne, jossa eläkeläisiä tarvitaan työpaikoille. Siksi on tärkeää kehittää läpi elämän jatkuvaa oppimista. Osatyökykyiset ja työttömät pitää ottaa nykyistä aktiivisempien työllistämistoimien kohteeksi.

Työvoimapula vaihtelee maan eri osissa ja eri tehtävissä. Nopeimmin ongelmat pahenevat väestötappioalueilla sekä hoiva-alalla. Siellä työvoimatarvetta vielä lisäävät hallituksen linjaama hoitajamitoitus ja korkea työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien määrä.

Esimerkiksi kunta-alalla vuonna 2018 vanhuuseläkkeelle siirtyi 2 200 hoitajaa ja työkyvyttömyyseläkkeelle 1 700.

Uuden hoitajamitoituksen toteutukseen tarvitaan Kuntaliiton mukaan lähes 6 000 hoitoalan henkilöä lisää. Väestön ikääntymisen seurauksena hoivan tarve vain kasvaa.

Väestötappioalueilla työvoimapula vaikeuttaa jo nyt yritysten toimintaa ja on johtamassa jopa yritysten toiminnan lopettamiseen tai siirtymiseen kasvaville seutukunnille.

Myös kunnallisten palvelujen toimivuus on uhattuna. Jos hoivapalvelut heikkenevät, se johtaa entistä useamman hoivaa tarvitsevan muuttoon suurimmille kaupunkiseuduille.

Näin hoivakapasiteettia jää toisaalla vajaakäytölle, ja kasvukunnissa sitä tarvitaan entistä kipeämmin lisää.

Vaikka monissa ammateissa automaation avulla voidaan korvata työvoimatarvetta, ei nykyarvioiden mukainen työmarkkinoille tulevien määrä riitä. Sitä on välttämätöntä lisätä.

Hyvä pohja työvoiman tulon lisäämiselle

Työmarkkinakeskusjärjestöjen reilu vuosi sitten linjaama kuuden kohdan ohjelma antaa hyvää pohjaa työperäisen maahanmuuton lisäämiselle.

On myös hyvä, että hallitus siirsi työvoiman maahanmuuttoasiat tämän vuoden alusta sisäministeriöstä työ- ja elinkeinoministeriöön. TEM on ilmoittanut aikovansa lisätä työperusteista maahanmuuttoa ja parantaa maassa jo olevien maahanmuuttajien työmarkkinavalmiuksia.

Samalla on parannettava jo maassa olevien ulkomaalaisten kotoutumista ja pääsemistä työmarkkinoille. Erityisesti on lisättävä Suomessa opiskelleiden mahdollisuuksia ja kiinnostusta jäädä töihin maahamme.

Työterveyslaitoksen tietojen mukaan 3,4 miljoonasta työikäisestä noin 600 000 henkilöllä on sairaus tai vamma, joka haittaa työn tekemistä. Tästä ryhmästä liian moni joutuu vuosittain työkyvyttömyyseläkkeelle. Viime vuosina työkyvyttömyyseläkkeelle jääneitä on ollut noin 20 000.

Osatyökykyisille ja työttömille tekemisen paikkoja

Maassamme on huomattava määrä osatyökykyisiä ja työtä haluavia työttömiä. Hallitus on suuntamassa toimia työttömänä olevien osatyökykyisten aktivointiin. Työkykyyn erikoistuneen Vates-säätiön tietojen mukaan Suomessa on runsas 300 000 osatyökykyistä töissä. Heidän jaksamistaan pitää entistä aktiivisemmin parantaa.

Työkykyjohtamiseen kannattaa keskittää voimavaroja, sillä työkyvyn vahvistaminen jo ennen kuin ongelmia ilmenee, on kaikkein vaikuttavinta työkyvyttömyyden ehkäisyä.

Aina varhainen tuki ei auta, ja tarvitaan järeämpiä toimia. Esimerkiksi Kevan kuntoutustoiminnasta on tutkitusti saatu hyviä tuloksia. Kuntoutuskomitean esitykset antavat perustan kuntoutuksen kehittämiselle, ja osa esityksistä on toteutettavissa nopeasti. Työvoimapulan paheneminen luo osaltaan työpaikoille lisää painetta, mikä lisää ylikuormitusta ja terveyshaittoja. Tämä kierre on katkaistava.

Koulutuksen vastattava ajan tarpeita

Aikuiskoulutusta pitää uudistaa voimakkaasti muuttuvan työelämän tarpeisiin. Entisten tutkintojen päälle ei usein tarvita uutta kokonaista tutkintoa, vaan osaamista voi ajantasaistaa lyhytkestoisemmalla ja yksittäisen henkilön tarpeista lähtevällä koulutuksella.

Koulutuksen aloituspaikkojen jakaumaa on uudistettava vastaamaan paremmin odotettavissa olevaa työvoiman kysyntää.

Työttömien mahdollisuuksia työmarkkinoille pääsemiseen on kohennettava. Eri viranomaiset ja paikalliset yritykset voivat yhteistyössä räätälöidä aktivointitoimia kunkin yksilön tarpeisiin. On hyvä, että hallitus on käynnistämässä työllisyyden kuntakokeilun, jolla tähdätään tuon tyyppiseen toimintamalliin.

Eläkeläiset antavat jo nyt merkittävän panoksen esimerkiksi sijaisina monilla työpaikoilla. Eläkeläisten osallistumista työelämään on kannustettava työn joustavuutta lisäämällä ja verotuksellisin keinoin.

Kirjoittaja on julkisen alan työeläketoimijan Kevan toimitusjohtaja.

Uusimmat

Näkoislehti

16.7.2020

Fingerpori

comic