Uutiset

Ilmastolakko yllätti koulut – “Yksittäiset koulut miettivät nyt, mitkä ovat niitä asioita, joiden nimissä voi ottaa kantaa”

Nuorten ilmastolakkoa ei katsottu pelkästään hyvällä. Kouluissa se ei kuitenkaan tiettävästi aiheuttanut laajempia ongelmia. Suomen Rehtorit ry:n puheenjohtajalta heruu myös sympatiaa ilmastolakkoileville nuorille.
Nuoret osallistuivat ruotsalaisen Greta Thunbergin innoittamana globaalin ilmastolakkoon perjantaina. Kuva on Oulun tapahtumasta. Kuva: Pekka Peura
Nuoret osallistuivat ruotsalaisen Greta Thunbergin innoittamana globaalin ilmastolakkoon perjantaina. Kuva on Oulun tapahtumasta. Kuva: Pekka Peura

Maailmanlaajuinen ilmastolakko sai Suomenkin koululaiset barrikadeille noin 30 paikkakunnalla perjantaina. Yksistään Helsingissä mielenilmaukseen osallistui poliisin arvion mukaan yli 2 000 nuorta.

Ilmastomuutoksen hillitsemistä vaatinut mielenilmaus on herättänyt myös närää: nuorten on muun muassa väitetty käyttäneen tilaisuutta hyväkseen ja lintsaavan koulusta. Esiin on noussut myös kysymys, kuinka paljon se on ollut aikuisten toimien innoittama tai ohjaama.

Kävikö kouluissa oppilaskato ja aiheutuiko kouluille ongelmia perjantaisen tapahtuman vuoksi? Ainakaan Opetushallitukseen saakka tietoa sellaisesta ei ole tullut.

– Meillä ei ole tarkkaa tietoa siitä, kuinka monet koulut ja oppilaat osallistuivat perjantain mielenilmaukseen, kertoo johtaja Matti Lahtinen Opetushallituksen mahdollistajapalveluista.

Hänen mukaansa tempauksesta ei ole ollut tiettävästi laajempaa yleistä haittaa koulujen toiminnalle.

– Toki paikallisia vaikutuksia on voinut olla, mutta ainakaan meille ei ole tullut tietoa, että jonkun koulun suunnitelmat olisivat menneet sekaisin sen vuoksi.

Mahdollisista kustannushaitoista ei myöskään raportoitu.

“Nuoret olivat unilukkareita”

Suomen Rehtorit ry:npuheenjohtaja Antti Ikoselta heruu sympatiaa ilmastolakkoileville nuorille.

– Oppilaskuntaan on jo vuosia kannustettu oppilaita ja nyt oppilaat ovat ottaneet yhä enemmän asioita omakseen. Joskus tarvitaan unilukkareita, ja tällä kertaa ne ovat olleet nuoret, jotka ovat ottaneet sen roolin. He ovat toimineet ansiokkaasti ja tehokkaasti.

Ikosen mukaan ilmastolakko on osoittautunut hyvin sensitiiviseksi kysymykseksi, jonka kautta on jouduttu pohtimaan muun muassa sitä, mitkä yhteiskunnalliset asiat ovat niin tärkeitä asioita, että perjantaisen mielenilmauksen kaltaiset radikaalit keinot ovat niiden edistämiseksi hyviä.

– Maailmanmuutos edellyttää aina sitä, että epäkohdat nostetaan esiin. Pitäisi pohtia sitä, minkä vuoksi barrikadeille on noustu ja korotettu ääntä ja mitä pitäisi tehdä, jottei tarvitsisi näin poikkeuksellisin keinoin hakea asialle huomiota.

Ikonen muistuttaa, että alkuherätyksen jälkeen tarvitaan normaalia koulun ja yhteiskunnan kehittämistä, jotta asiaa saadaan eteenpäin.

Kouluissa oli epätietoisuutta

Useissa kouluissaoli epätietoisuutta siitä, miten oppilaiden ilmastolakkoon pitäisi suhtautua. Selvää toimintamallia perjantain kaltaisille tempauksille ei ole.

Lahtinen myöntää, että tilanne on kouluille uusi sikäli, että vastaavaa yhtä laajaa mielenilmausta ei ole aiemmin ollut. Sen sijaan paikallisia tempauksia ja mielenilmauksia esimerkiksi koulujen lakkauttamista vastaan on ollut.

Myös Ikonen sanoo tilanteen olleen kouluille uusi ja yllättävä.

– Yksittäiset koulut miettivät nyt, mitkä ovat niitä asioita, joiden nimissä voi ottaa kantaa.

Kuittaus ei tee luvattomasta luvallista

Opetushallitus linjasi jo etukäteen, että jos oppilas on poissa koulusta ilmastolakon vuoksi, siihen pitää saada lupa.

Lahtisen mukaan heille tuli jonkin verran myös kyselyjä etukäteen, onko lakkoon osallistuminen laillista. Opetushallitus halusi jättää sen koulujen harkittavaksi.

– Kouluissa on tehty erilaisia ratkaisuja. Oli kouluja, joissa päätettiin, että luokka tai koulu lähtee mukaan paikkakunnan mielenilmaukseen, jolloin voidaan samalla harjoitella yhteiskunnallista vaikuttamista. Oli kouluja, joissa oppilaat hakivat luvan poissaoloon ja sellainen heille myönnettiin.

Mielenilmauksessa on tiettävästi ollut myös oppilaita, joilla lupaa ei ollut. Silloin kyse on Lahtisen mukaan luvattomasta poissaolosta, josta voidaan määrätä kurinpidollisia toimia.

Jos vanhemmat taas kuittaavat poissaolon, seuraamukset riippuvat poissaolon perusteesta.

– Huoltajan kuittaus ei tee kuitenkaan luvattomasta luvallista. On koulun harkinnassa, miten menetellään, huomauttaa Lahtinen.

Seuraamuksista päätetään erikseen

Mahdollisista seuraamuksista päätetään hänen mukaansa tapauskohtaisesti, mutta ei sentään etukäteen, kuten eräässä koulussa oli käynyt.

– Meille tuli viestiä, jossa koulun rehtori oli etukäteen sanonut oppilaille, että seurauksena on kaksi tuntia jälki-istuntoa, jos koulusta lähtee luvatta pois (mielenilmaukseen). Jokainen tapaus on tutkittava erikseen, ei seuraamuksia voi etukäteen päättää.

Miten sitten toimitaan, jos mielenilmauksia esiintyy vastaisuudessakin?

– Pitää vielä harkita, mikä olisi se oikea tapa suhtautua. Kertatempauksena tämä meni koulujen harkinnassa, mutta toistuvasti se ei olisi kestävä tapa. Silloin siinä olisi sekin mahdollisuus, että tilannetta hyväksikäytettäisiin, toteaa Lahtinen viitaten lintsausväitteisiin.

– Seuraamme, tuleeko tästä toistuvaa ilmiötä Suomessa. Mitään ratkaisuja emme ole vielä tehneet, hän jatkaa.

Tähän mennessä tapahtunutta

Ruotsalainen koululainen Greta Thunberg aloitti viime vuonna ilmastolakot. Hän kieltäytyi menemästä perjantaisin kouluun siihen asti, kunnes ruotsalaiset poliitikot tekevät päätöksiä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

llmastolakko järjestettiin yli sadassa maassa perjantaina 15. maaliskuuta.

Tarkkaa lukumäärää Suomen tapahtumiin osallistuneista nuorista ei ole, mutta yksistään Helsingissä osallistujia oli poliisin arvion mukaan yli 2 000.

Kansalaisaloite.fi-palvelussa julkaistiin maanantaina aloite, jossa ehdotetaan, että ilmasto-oppia ryhdyttäisiin opettamaan peruskoulussa uutena oppiaineena.

Maanantaina julkaistiin myös valtionhallinnon ilmastoviestinnän kyselytutkimus, jonka mukaan ilmastonmuutosta tehokkaasti hillitsevää politiikkaa toivotaan hallitukselta selvästi enemmän kuin edellisten eduskuntavaalien alla.

Uusimmat