Uutiset

Ilmastoministeri Mikkonen: EU:n hiilineutraalisuustavoitteesta syntyy sopu vielä Suomen puheenjohtajakaudella

Viro ilmoitti jo olevansa mukana, ja Suomi on käynyt "hyviä keskusteluja" esimerkiksi Puolan kanssa. Oleellisimpia kysymyksiä on hiilimaiden taloudellinen tukeminen.
Hiilivoimasta luopumisen aikataulu ja siihen annettava tuki on yksi EU:n ilmastopolitiikan kiistakysymys. Greenpeacen mielenosoitusinstallaatio Saksan Bergenheimissa viime tammikuussa. Kuva: SASCHA STEINBACH
Hiilivoimasta luopumisen aikataulu ja siihen annettava tuki on yksi EU:n ilmastopolitiikan kiistakysymys. Greenpeacen mielenosoitusinstallaatio Saksan Bergenheimissa viime tammikuussa. Kuva: SASCHA STEINBACH

Yhteinen linja hiilineutraalista EU:sta vuonna 2050 on mahdollinen vielä Suomen puheenjohtajakaudella. Näin uskotaan kahdessa neuvottelujen kannalta oleellisessa ministeriössä.

– Ehdottomasti, viestii ilmasto- ja ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.).

– Nyt näyttää ihan myönteiseltä. Esimerkiksi Puolan kanssa on käyty hyviä keskusteluja, toteaa puolestaan työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ylijohtaja Riku Huttunen.

Pariisin ilmastosopimukseen liittyvät tavoite yritetään saada vahvistettua joulukuun Eurooppa-neuvostossa.

Kesällä linjauksen esti neljä maata

Edellisen kerran yhteistä linjausta yritettiin Suomen puheenjohtajuuskauden alla kesäkuussa. Tuolloin julistuksen torppasivat Viro, Puola, Tsekki ja Unkari.

Sittemmin Suomi on käynyt kahdenkeskisiä neuvotteluja niin virkamiestasolla kuin poliitikkojenkin kesken.

Korkeimmalla tasolla asiaa on käsitelty eri ministerineuvostoissa. Näitä keskusteluja koordinoi ympäristöministerien muodostama ympäristöneuvosto.

Mikkonen painottaa, että asia on korkealla Suomen puheenjohtajakauden asialistalla.

– Suomi on pyrkinyt kuuntelemaan jäsenmaiden huolia ja löytämään niihin ratkaisuja, jotka olisivat kaikkien jäsenmaiden hyväksyttävissä.

Virokin edellyttää riittävää tukea

Kesäkuun perintönä eniten tekemistä on kolmen itäisen Euroopan maan kanssa. Viro nimittäin ilmoitti jo lokakuun alussa olevansa valmis vuoden 2050 hiilineutraalisuustavoitteeseen.

Viron ympäristöministeri Rene Kokk kuitenkin on kuitenkin korostanut, että eri alueiden erityispiirteet ja haasteet on otettava huomioon. Siksi maiden on saatava itse riittävän itsenäisesti päättää, miten ne pääsevät tavoitteeseen.

– Mielestämme alueiden, jotka ovat riippuvaisempia hiili-intensiivisestä teollisuudesta, on saatava myös tukea uusien työpaikkojen luomiseen, hän totesi Viron yleisradioyhtiö ERR:lle lokakuussa.

Virossa erityisen suuri kysymys on maan käyttämä palava kivi eli öljyliuske.

Mikkonen: Tarpeesta on yhteisymmärrys

Riittävä jousto esimerkiksi kansallisiin päästövähennysvalintoihin onkin hiilineutraalisuussovun löytymisessä oleellinen tekijä. Vähintään yhtä oleellinen, ellei koko asian ratkaiseva kysymys, on muutoksiin tarvittava rahoitus.

– Hiilineutraaliustavoitteen tarpeesta on yhteisymmärrys, Mikkonen vakuuttaa.

Myös Huttunen sanoo, että tavoite sinänsä on selvä.

– Oma käsitykseni on, että kaikki maat suhtautuvat vakavasti ilmastotavoitteeseen ja pohtivat keinoja saavuttaa ilmastoneutraalius omalta kohdaltaan. Totta kai lähtökohdat ovat joka maassa erilaiset.

TEM:n rooli liittyy energianeuvostoon, jossa on pohjustettu erityisesti kansallisia, vuoteen 2030 ulottuvia energia- ja ilmastosuunnitelmia sekä vuoteen 2050 tähtääviä pitkän aikavälin strategioita. Jäsenmaiden on toimitettava nämä vuoden loppuun mennessä.

Puola ja Tsekki haluavat varmistua kaasusta ja ydinvoimasta

Syksyn aikana keskustelut ovatkin siirtyneet yhä selvemmin konkreettisten keinojen käsittelyyn.

Mikkosen mukaan keskeisimpiä asioita ovat olleet investointien lisääminen, tutkimuksen ja innovaatioiden vauhdittaminen sekä sosiaalinen oikeudenmukaisuus.

– Esimerkiksi Puolalle ja Tsekille on tärkeää, että ne voivat halutessaan hyödyntää ydinvoimaa ja että kaasuinvestoinneillekin löytyy tarvittaessa rahoitusta, Huttunen lisää.

Hänen mukaansa puheenjohtajamaa Suomi on korostanut uusien teknologioiden roolia ja eri energiankäyttömuotojen integrointia.

– Ratkaisu edellyttää mitä todennäköisimmin linjauksia myös rahoitukseen liittyen.

Ei mikään mullistava päätös

Vaikka kompromississa on tekemistä, ei se toteutuessaan varsinaisesti mullistaisi EU:n ilmastopolitiikkaa,

Kyse on vain aavistuksen nykyistä kunnianhimoisemmasta tavoitteesta, joten käytännön vaikutuksetkin saattavat jäädä pieniksi.

Niinpä esimerkiksi Greenpeace Suomen ilmasto- ja energia-asiantuntija Kaisa Kosonen uskoo, että päätös lopulta syntyy.

– Vastustajat alkavat olla vähissä, ja nekin jo muotoilevat ehtoja, joilla tulevat mukaan.

Hänen lisäkseen monet asiantuntijat ja järjestöt ovat sitä mieltä, että vuosi 2050 on joka tapauksessa aivan liian kaukana.

– Olennaisempaa on saada EU:n lyhyen aikavälin toimet ja investointisignaalit linjaan Pariisin sopimuksen kanssa. Päästövähennystavoite vuodelle 2030 on päivitettävä vähintään 65 prosenttiin.

Tällä hetkellä tavoite on 40 prosenttia. Vertailuvuosi on 1990.

Siirtymärahasto taas esillä

Yhdeksi EU:n ilmastopolitiikan keskeiseksi rahoituselementiksi on nousemassa kestävän siirtymän rahasto (Just Transition Fund).

Rahastolla on tarkoitus tukea pääasiassa hiilestä riippuvaisia maita siirtymään ilmaston kannalta parempiin vaihtoehtoihin.

Ajatus oli esillä Euroopan parlamentissa jo viime vuonna, mutta asia ei ole edennyt. Komission tuore puheenjohtaja Ursula von der Leyen on ottanut rahaston uudelleen esiin.

Rahasto sisältynee niin sanottuun uuteen vihreään sopimukseen (Green New Deal), joka von der Leyenin on tarkoitus esitellä lähiaikoina.

Todennäköisenä rahoituskanavana on pidetty Euroopan investointipankkia, joka muuttuisi yhä selvemmin ilmastopankiksi.

Lopullisesti yhteisestä hiilineutraalisuustavoitteesta päättää jäsenmaiden päämiesten muodostama Eurooppa-neuvosto.

Fingerpori

comic

Uusimmat