Uutiset

Ilmastonmuutos hukuttaa Kiribatin – ihmiset käyttävät laguunia vessana

Ilmastonmuutos ei näy Tyynellämerellä pelkästään länsimaita järkyttäneinä jätelauttoina, vaan sen seurauksena on vaarassa tuhoutua kokonaisia maita ja kansakuntia.

Tyynellämerellä sijaitseva 33 pienen atollisaaren muodostama Kiribatin saarivaltio on yksi monista Tyynenmeren saarista, jotka ovat kirjaimellisesti hukkumassa.

Eristyksissä sijaitsevan saaren tilanteesta puhutaan harvoin, vaikka se on konkreettinen esimerkki ilmastonmuutoksen aikaansaamista tuhoista.

Ilmastonmuutos vei hedelmäpuut

Abaiangin saarella Tebontibiken kylässä asuva Maria Tekale, 65, osoittaa rantavedessä makaavaa, juurineen kaatunutta kookospalmua, joka kasvoi aiemmin 100 metrin päässä rantaviivasta. Tebontibiken kylälle olisi käynyt kuin palmulle, ellei kylää olisi siirretty kauemmaksi lähestyvästä rantaviivasta.

-Lapseni ovat huolissaan ja he miettivät jo, minne muualle he voisivat muuttaa, Guardianin haastattelema Tekale sanoo.

80 minuutin ajomatkan päässä sijaitsevan Tebunginankon kylän entinen asukas Torua Beree, 63, kertoo Guardianille muuttaneensa pois, koska kylässä ei ollut enää elämää.

-Elämällä tarkoitan hedelmiä, kuten banaaneja sekä kookospuita, joista saimme ruokaa. Puut eivät enää selviä, koska meillä ei ole antaa niille kasteluvettä, Baree sanoo.

Muuttoliike kuormittaa pääsaarta

Kiribatin saaret sijaitsevat ainoastaan muutaman metrin merenpinnan yläpuolella. Siksi pienikin merenpinnan nousu vaikuttaa ihmisten elintilaan, kun rantaviivaa siirtyy.

Puut uppoavat merenpinnan nousun seurauksena rantaveteen, rantaviiva saastuu, ja korallit kuolevat likaveteen.

Suurin osa saariryhmän noin 110 000 asukkaasta asuu pääsaari Tarawanilla, jonne suuntautuva muuttoliike on kiihtynyt viime vuosina Kiribatin muilta saarilta.

– Etenkin Tarawanin eteläosissa suuri ongelma on vesi- ja jätehuolto, sitä ei käytännössä ole. Huonot peruspalvelut kuormittuvat entisestään, kun Tarawanille muuttaa jatkuvasti lisää ihmisiä, kertoo Fidzillä asuva maailmanterveysjärjestön WHO:n alueellinen neuvonantaja Katri Kontio.

Kontion mukaan ilmastonmuutoksen seurauksena kaventunut elintila vaikuttaa myös tartuntatautien leviämiseen.

-Kiribatilla kärsitään esimerkiksi dengue-epidemiasta ja ripulitaudeista.

Laguunia käytetään vessana

Kontion tehtäviin kuuluu terveystietojärjestelmien kehittäminen Fidzillä ja muilla Tyynenmeren pikkusaarilla.

-Yritämme rakentaa hälytysjärjestelmän epidemioiden varalle. Mitä aiemmin epidemia todetaan, sitä nopeammin se voidaan pysäyttää ja asettaa terveyskeskukset valmiustilaan. Lisäksi parannamme sairaaloiden tietojärjestelmiä, jotta lääkärien työ helpottuisi. Nykyinen potilastietojärjestelmä tarkoittaa usein käsinkirjoitettuja papereita, jotka on sullottu mappeihin terveyskeskusten kaappeihin. Siksi monien potilaiden tiedot ovat hävinneet.

Vain harvalla Kiribatilla on käytössään puhdasta vettä, ja saaren viemäröintijärjestelmä on puutteellinen. Vessat ja juokseva vesi ovat luksusta.

-Kun vessoja ei ole, ihmiset tekevät tarpeensa laguuniin, ja saastuttavat sen. Tarawanilla sijaitseva laguuni on kuin avokäymälä. Laguunin saastuminen vaikuttaa etenkin tärkeimpään elinkeinoon eli kalastukseen. On ristiriitaista katsoa turkoosilta näyttävää vettä samalla tietäen, että vesi on niin saastunutta, ettei siinä voi edes uida, Kontio kuvailee Kiribatin tilannetta.

Myös makeavesivarat ovat saarilla uhattuina, kun merenpinnan nousu suolaa ne. Samalla kärsii sato.

-Atollisaarilla on erittäin vaikea viljellä mitään, ja ilmastonmuutos on pahentanut tilannetta entisestään. Ruokapula heijastuu lasten kasvuun, moni kärsii kasvuhäiriöistä, Kontio selventää.

Kuka voisi adoptoida kiribatilaiset?

Etenkin saarivaltion entinen presidentti Anote Tong on pyytänyt toistamiseen apua ulkovalloilta kansansa pelastamiseksi.

Jo kymmenen vuotta sitten mediassa kerrottiin, kuinka Kiribati etsii maata, joka voisi adoptoida sen kansalaiset. Pelastussuunnitelmana on väläytelty myös keinotekoisia saaria tai merivallien rakentamista.

Nykyinen presidentti, vuonna 2016 valittu Taneti Maamau ei ole edeltäjästään poiketen yhtä kiinnostunut ilmastonmuutoksen uhkakuvista.

Hän haluaa saada talouden kasvuun lisäämällä kalastuslupia ja panostamalla turismiin.

YK:n yleiskokouksen puheenjohtaja Peter Thomson otti Kiribatin ja muiden Tyynenmeren saarivaltioiden esiin viime vuonna järjestetyssä YK:n merikonferenssissa.

Fidziltä kotoisin oleva Thomson on myös kotisaarellaan joutunut seuraamaan ilmastonmuutoksen seurauksia. Hän syyttää muun muassa liikakalastusta merten saastuttamisesta.

Thomsonin mukaan ongelmana ovat monikansallisten yhtiöiden kalastusalukset, jotka verottavat kalakantoja ja tuhoavat samalla ympäristöä.

 

Kiribati
Kiribatin tasavaltaan kuuluu 33 atollisaarta, joista noin 20:lla on asutusta. Saaret sijaitsevat kaukana toisistaan.Kiribati on yksi maailman syrjäisimmistä paikoista. Se sijaitsee noin 1 500 kilometrin päässä Fidzi-saarilta.Kiribati on joutunut ostamaan maata Fidziltä, kun osa sen omista saarista on muuttunut elinkelvottomiksi merenpinnan nousun myötä.Hukkuvat saaret Tyynenmeren saarista myös esimerkiksi Fidzi ja Tuvalu kärsivät ilmastonmuutoksen seurauksena kohonneesta merenpinnasta. Saarten asukkaat ovat etsineet turvaa ja parempia elinolosuhteita muun muassa Uudesta-Seelannista ja Australiasta. Ilmastopakolaisuus on kasvava ilmiö. 

Asiasanat

Uusimmat