Uutiset

Ilmoituksia, jotka liittyvät usein hoitajamitoitukseen, tehdään sekä kuntien omien että yksityisten hoivakotien toiminnasta

Noin kolmannes hoivakodeista on yksityisiä.
STM:n sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausosaston osastopäällikön Kirsi Varhilan mukaan hoitajamitoituksessa voi olla kyse hoivakotien voiton maksimoinnista. Kuva: Heikki Hakanen

Hoivakotien toiminnasta tehdään ilmoituksia aluehallintovirastoon (avi), oli kyseessä sitten kunnan oma tai yksityinen hoivakoti. Avin ylitarkastaja Pia Ekqvist kertoo, ettei sillä ole merkitystä, onko hoivakoti kunnan oma tai yksityinen.

– Epäkohtailmoituksia tulee sekä julkisten että yksityisten hoivakotien toiminnasta.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira tutkii parhaillaan yksityisen hoivakotipalveluyrityksen Esperi Caren toimintaa.

Valvira päätti selvittää Esperi Caren toimintaa aluehallintovirastolta (avi) saamiensa tietojen vuoksi.

Kuntaliiton sosiaaliasioista vastaava johtaja Tarja Myllärinen kertoo, että kuntien ostamien ympärivuorokautisen hoidon asumispalveluiden osuus on 34,8 prosenttia.

– Ostot ovat lisääntymään päin, mutta tällä hetkellä noin kolmannes ympärivuorokautisen hoidon asumispalveluista on yksityistä tuotantoa, Myllärinen summaa.

Hoitajamitoitusta ei haluttu betonoida

Avin mukaan epäkohtailmoitukset liittyvät usein hoitajamitoitukseen. Henkilöstömitoituksella tarkoitetaan sitä, kuinka monta hoitajaa tarvitaan yhtä ikäihmistä kohti sosiaali- ja terveydenhuollon yksikössä.

Ikäihmisten hoitoon liittyvää henkilöstömitoituksen perusteita säädellään vanhuspalvelulaissa sekä sosiaali- ja terveysministeriön (STM) antamassa laatusuosituksessa.

STM:n sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausosaston osastopäällikkö Kirsi Varhila kertoo, että hoitajamitoituksen käyttö normiluonteisena suosituksena päätettiin purkaa nykyisen hallituksen normitalkoissa.

– Normit purettiin, koska haluttiin, ettei hoitajamitoitusta betonoida tiettyyn lukuun.

Laissa ei ole koskaan määritelty, montako hoitajaa pitää olla. On vain määritelty suositus, että hoitoisuuden perusteella tehostetun palveluasumisen yksikössä hoitajamitoitus on 0,5 hoitajaa asukasta kohden. Se kirjataan myös toimilupaan.

Se tarkoittaa sitä, että hoitajien määrä voi vaihdella yli pohjaluvun sen mukaan, minkälaisia asukkaita hoivakodissa on. Asukkaat voivat nimittäin vaihtua tiuhaankin tahtiin.

– Jos on kevyempiä hoidettavia, hoitajia ei tarvita niin paljon.

Hallitus pyrki siihen, ettei hoivalaitoksissa jouduttaisi tilanteeseen, että hoitajia olisi liikaa. Yliresursointia ei haluttu.

– Ja juuri siitä johtuu, että hoivakodeissa on niin paljon määräaikaisia ja tuntityöntekijöitä.

Sairauslomille tarvitaan aina sijainen, jotta suhdeluku säilyy. Toimilupa vaatii, että yksikössä on asiakkaiden hoitoisuuden mukainen mitoitus ja vähintään 0,5 hoitajaa.

– Paljolti hoitajamitoitus perustuu luottamukseen ja omavalvontaan, koska valvoja tai kunta ei voi olla joka hetki seuraamassa tilannetta.

Mitoitus varmistetaan viikoittain

Liiketoimintajohtaja
Niklas Härus Mehiläinen Hoivasta toteaa, että hoivayksiköissä noudatetaan mitoituksessa voimassa olevia toimilupia ja puitesopimuksia, jotka ovat yksikkökohtaisia.

– Tyypillinen mitoitus ikääntyneiden tehostetussa palveluasumisessa on 0,5-0,6. Varmistamme viikoittain, että mitoitus toteutuu, hän sanoo.

Häruksen mukaan äkillisiin sairauspoissaoloihin reagoidaan sijaisjärjestelyillä.

Terveys- ja sosiaalialan yritys Pihlajalinnan tiedossa ei ole tilanteita, että asumispalveluissa olevan arjessa selviytyminen olisi vaarantunut riittämättömän henkilöstön määrän vuoksi.

– Henkilöstön määrän suunnittelussa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä ja työehtosopimusta sekä valvontaviranomaisen lupaa. Henkilöstön työvuoroja suunnitellaan ennakoiden, ja suunnittelussa huomioidaan myös tiedossa olevat poissaolot ja osa-aikaisuudet, kertoo viestintäpäällikkö Jutta Tuomikoski.

Pihlajalinna kertoo käyttävänsä toiminnanohjausjärjestelmää ja asiakasraateja palvelun laadun varmistamisessa.

– Loppujen lopuksi kyse saattaa olla kuntien säästöistä mahdollisen kilpailutuksen tuloksena ja hoivakotien voiton maksimoinnista, STM:n Varhila summaa.

Hoivakodin toiminta keskeytettiin

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira määräsi Kristiinankaupungissa toimivan hoivakodin toiminnan keskeytettäväksi.

Syynä ovat epäilyt useista hoitotyöhön liittyvistä epäkohdista ja laiminlyönneistä.

Vastuu hoidosta on siirretty Esperi Carelta kaupungille.

Esperi Care reagoi ilmi tulleisiin ongelmiin, lupaamalla palkata lisää työntekijöitä ja vakinaistavan jo töissä olevia.

Esperi Care on yksityinen hoiva-alan jätti, yrityksen liikevaihto on satoja miljoonia euroja.

Valviran mukaan hoivakodin toiminnan tutkiminen käynnistyi aluehallintoviraston saatua lyhyellä aikavälillä useita vakavia asiakasturvallisuuden vaarantumiseen viittaavia yhteydenottoja.

Ensimmäiset yhteydenotot Esperiin liittyen tulivat valvovalle viranomaiselle jo pari vuotta sitten vuodenvaihteessa 2016–2017.

JHL vaati viikonloppuna, että maan hallitus käy kokonaistilanteen läpi ja ryhtyy pikaisiin toimenpiteisiin.

Pääministeri Juha Sipilältä (kesk.) kysyttiin Ylen pääministerin haastattelutunnilla, mitä hän vastaa JHL:lle. Sipilä ei vastannut suoraan mitään, vaan sanoi, että tärkeintä on se, että valvontaviranomainen on puuttunut tilanteeseen.

Sipilä huomautti, että hallitus ei ole leikannut kunnilta, joten yksityisen vanhustenhuollon ongelmien takana eivät ole hallituksen tekemät leikkaukset.

Valviran mukaan Esperi Caren vanhustenhuollon asumispalveluista koko Suomessa valmistuu kokonaisarvio lähiaikoina.

Uusimmat