Uutiset

Irakin nuoret haluavat maan, jossa on toimiva järjestelmä – irakista Suomeen tullut Ali Raeed toivoo, että uskonto erotettaisiin politiikasta

Irakin nuoret ovat lokakuusta alkaen protestoineet kaduilla oikeuksiensa puolesta ja korruptiota vastaan. Irakilaisen Ali Raeedin mielestä maan suurin ongelma on se, että miliiseillä on poliittista valtaa.
Korona on pienentänyt mielenosoittajien määrää Irakissa, mutta protesteja järjestetään maassa yhä. Sadat työttömäksi jääneet vastavalmistuneet osoittivat mieltä maanantaina lähellä Irakin hallituksen rakennusta Bagdadissa. Kuva: epa08595349
Korona on pienentänyt mielenosoittajien määrää Irakissa, mutta protesteja järjestetään maassa yhä. Sadat työttömäksi jääneet vastavalmistuneet osoittivat mieltä maanantaina lähellä Irakin hallituksen rakennusta Bagdadissa. Kuva: epa08595349

Lokakuussa 2019 Irakin kadut täyttyivät tuhansista mielenosoittajista.

Pääkaupungista Bagdadista lähtenyt protesti levisi koko maan laajuiseksi. Protestoijat olivat saaneet tarpeekseen maan huonosta hallinnosta, töiden puutteesta ja korruptiosta. He huusivat ”me tahdomme maan”.

– Me tahdomme maan tarkoittaa, että haluamme toimivan järjestelmän. Haluamme maan, joka kunnioittaa jokaista, kertoo Suomessa asuva irakilainen 28-vuotias Ali Raeed.

Syksyn kaltaisia jättimäisiä protesteja ei ole nyt järjestetty, mutta epätyytyväisyys ei ole kadonnut. Toukokuussa Bagdadin kaduille lähti satoja mielenosoittajia ja heinäkuussa hallituksen vastaisessa mielenosoituksessa kuoli kaksi ihmistä, uutisoi Al Jazeera.

– Mielenosoituksia on ollut yhä useassa kaupungissa. Nyt on vain vähän hiljaisempaa koronan takia. Irakissa on paha koronatilanne ja ihmiset ottavat sen tosissaan, koska terveydenhuolto maassa on huono, Raaed kertoo.

Uusi pääministeri on luvannut tutkia kuolemat

Suurin osa Irakin protestien mielenosoittajista on nuoria. Nuoret eivät toivo ihmettä, vaan perusoikeuksia, sanoo Raeed.

– Nuoret haluavat vettä, sähköä, paremman terveydenhuollon ja koulutuksen. Nuoret pyytävät perusoikeuksia ja heidät tapetaan sen takia.

Raeed viittaa kuolemilla verisiin syksyn mielenosoituksiin. Irakin hallitus kertoi heinäkuussa, että syksyn mielenosoituksissa kuoli 560 ihmistä, mikä on Reutersin mukaan lähellä ihmisoikeusryhmien ja median lukuja.

Protestien johdosta Irakin pääministeri erosi marraskuun lopulla ja maa oli viikkoja ilman oikeaa johtajaa. Vasta toukokuun alkupuolella tehtävään valittiin nykyinen pääministeri Mustafa al-Kadhimi.

Entinen tiedustelupäällikkö al-Kadhimi lupasi heinäkuussa, että edellisen hallituksen aikana syksyllä tapahtuneet kuolemat ja mielenosoittajien pidätykset tutkitaan, kertoo Reuters. Hän on myös luvannut aikaistaa parlamenttivaaleja lähes vuodella hallitusten vastaisten protestien takia.

Raeed on skeptinen molempien lupausten suhteen. Hänestä ei ole vielä mahdollista arvioida uuden pääministerin onnistumista.

Sotilaalliset ryhmittymät ovat osa politiikkaa

Pääministerin taikka parlamentin vaihdos ei ratkaise Irakin yhtä suurimmista ongelmista: korruptiota.

Irak sijoittui vuonna 2019 kansainvälisessä korruptiovertailussa listatuista 180 valtiosta sijalle 162. Irakissa korruptio on rakenteellinen ongelma, jota tavataan niin valtion tasolla kuin liike-elämässäkin.

Raeedin mukaan miliisit pahentavat maan korruptiota. Miliisit ovat sotilaallisia ryhmittymiä, joista useilla on yhteys uskonnollisiin ideologioihin ja osalla on yhteyksiä politiikkaan.

Esimerkiksi miliisijohtaja Muqtada al-Sadr on radikaaliksikin kutsuttu shiiapappi sekä poliittinen johtaja. Hänen islamistinen ja nationalistinen poliittinen ryhmittymänsä voitti vuonna 2018 pidetyt vaalit ja sai 54 paikkaa parlamentista, uutisoi Reuters silloin.

Lisäksi miliisit ja niihin yhteydessä olevat ihmiset pyörittelevät liiketoimia. New York Times kertoi heinäkuussa, että jotkut Irakin miliisipäälliköistä ovat nousseet Irakin rikkaimpien miesten joukkoon ja ostavat ravintoloita, yökerhoja ja maatiloja.

”Uskonnon ja politiikan pitäisi olla erillään toisistaan”

Raaedin ratkaisu Irakin kehittämiseen olisi poistaa miliisien ja uskonnon valta.

– Uskonnolliset johtajat voivat antaa elämänohjeita seuraajilleen, mutta uskonnon ja politiikan pitäisi olla erillään toisistaan.

– Toisaalta miliisit eivät oikeasti ole uskonnollisia ryhmiä. He puhuvat uskonnosta ja sitten tappavat ihmisiä.

Raeedilla on huonoja kokemuksia miliiseistä. Esimerkkinä hän kertoo kuinka hänen pitkät hiuksensa aiheuttivat joitain vuosia sitten ongelmia Bagdadissa.

– Kävelin kerran kadulla ja pari miliisin jäsentä tuli sanomaan minulle, että minun pitäisi leikata hiukseni, sillä näytän naiselta. Sanoin heille, että en aio leikata hiuksiani. Myöhemmin tulin töistä kotiin, miliisin jäsenet ottivat minut kiinni ja leikkasivat hiukseni pakolla keskellä katua.

Muutos parempaan on vaikea, mutta toivoa on

Raeed tuli Suomeen viisi vuotta sitten. Hän on hakenut turvapaikkaa, mutta hänen tapaustaan käsitellään vielä.

Muutamassa vuodessa Raeed on oppinut puhumaan sujuvaa englantia sekä jonkin verran suomea ja ruotsia. Hän on opiskellut Turun ammatti-instituutissa ja valmistui kone- ja tuotantotekniikasta tänä toukokuussa. Nyt hän on töissä vanhainkodissa ja haluaisi jäädä Suomeen pysyvästi.

– Irakissa on niin erilaista kuin täällä. Irakissa ihmiset elävät, mutta heidän elämänsä ei ole hyvää. Suomessa olen vapaa ja pääosin turvassa.

Raeed kertoo lähteneensä Irakista, sillä hänen elämänsä oli siellä vaarassa. Raeed on aktiivinen sosiaalisen median uutissivustolla Brothersirqissa, jolla on kaksi miljoonaa seuraajaa. Osallisuutensa takia hän kertoo saaneensa uhkauksia.

Vaikka Raeed ei usko voivansa palata Irakiin, hän toivoo, että elämä synnyinmaassa paranee. Hän kertoo uskovansa nuoren sukupolven naisiin ja miehiin.

– Hetki sitten Irakia uhkasi Isis, sitä ennen al-Qaida ja sitä ennen taistelut shiia- ja sunnimuslimien välillä. Tulevaisuutta on vaikea ennustaa, koska aina parin vuoden välein tapahtuu jotain uutta.

– Muutos parempaan on todella vaikea saavuttaa, mutta toivoa on.

Korruptio Irakissa

Lokakuusta 2019 asti kadulla marssineet nuoret ovat osoittaneet mieltä korruptiota vastaan.

Irak oli 2019 korruptiovertailussa sijalla 162. Korkeimmillaan korruptio oli Irakissa vuonna 2008, jolloin maa oli 180 listatusta maasta sijalla 178.

Irakissa poliittisia puolueita ja viranomaisia pidetään korruptoituneena.

Irakin poliittista kenttää on Saddam Husseinin syrjäyttämisen jälkeen 2003, johtaneet tiukasti jakautuneet juurtuneet ryhmät.

Ryhmät hallitsevat politiikan ulkopuolellakin. Ne pystyvät muun muassa vaikuttamaan julkisen sektorin työsopimusten jakamiseen.

Korruptiota tarkkaileva kansalaisjärjestö Transparency International

Uusimmat

Näkoislehti

29.9.2020

Fingerpori

comic