Uutiset

Isien masennus jää helposti hoitamatta

-Luulin, että masentunut tarkoittaa sellaista, jota ei kiinnosta mikään ja joka ei jaksa tehdä mitään. En ymmärtänyt, että masentuneena voi olla myös ylivireä, siis täysi vastakohta, sanoo 29-vuotias Joonas, kahden pienen tytön isä. Joonas haluaa esiintyä jutussa pelkällä etunimellään.

Kulunut vuosi on ollut rankka. Vaimo on kärsinyt synnytyksenjälkeisestä masennuksesta, koti paljastunut hometaloksi, vastikään vuoden täyttänyt kuopus on oirehtinut maitoallergiasta ja valvottanut yöt läpeensä.

-Kun olen tullut väsyneenä kotiin 12 tunnin työpäivän jälkeen, vaimo on sanonut, että pitäisi jaksaa olla tyttöjen kanssa. Voimat eivät ole yksinkertaisesti riittäneet.

Eräänä iltana hermot pettivät kunnolla iltapesulla kolmevuotiaan esikoisen kanssa.

-Törkkäsin lapsen vessan kynnyksen yli, ja häntä sattui. Tajusin itsekin, että nyt tuli tehtyä väärin.

Apua löytyi neuvolasta, josta puoliso tuli kotiin Miessakit ry:n työntekijän yhteystietojen kanssa.

Ensimmäiseen tapaamiseen mennessään Joonas oli varsin epäileväinen.

-En uskonut mihinkään terapiaan, mutta miehenä miehelle olikin helppo jutella. Huomasin, että onkin aika mukavaa purkaa sydäntä eri lailla kuin kotona.

Isien raskaudenaikaisesta tai synnytyksenjälkeisestä masennuksesta puhutaan melko vähän, vaikka tutkimusten mukaan jopa joka kymmenes tuore isä kärsii todennäköisestä masennuksesta. Psykologian tohtorin Sari Ahlqvist-Bjökrothin mukaan masentuneiden isien määrä on samankaltainen sekä kansainvälisissä että suomalaisissa tutkimuksissa.

Masennuksen oireina voi olla ahdistuneisuutta, huolestuneisuutta ja ilon ja nautinnon vähenemistä. Usein isien masentuneisuuteen liittyvät myös fyysinen oireilu, päihteiden käyttö sekä vihamielinen käyttäytyminen.

Miessakit ry:n hanketyöntekijä Ilmo Sanerin mukaan masennusoireita potee jopa yli puolet hiljattain isäksi tulleista.

Masentuneiden isien tueksi perustetun MASI-hankkeen alulle panneen Sanerin mukaan isien masennus ilmenee epämääräisenä, ahdistavana ja huonosti hallittavana olona.

-Tuntuu, ettei oikein hahmota, missä mennään ja mitä omassa arjessa ja elämässä oikein tapahtuu, hän sanoo.

Isien masennukseen ei Sanerin mukaan osata julkisessa terveydenhuollossa puuttua riittävästi.

-Jos mies kertoo voinnistaan neuvolassa, ensimmäisenä huolestutaan äidistä, hän kuvaa.

Saneri antaa muutaman esimerkin asiakkaidensa kommenteista.

“Kun kerroin masennuksestani työntekijälle, hän lähetti vaimoni hoitoon.”

“Kun kerroin vaimolle masentuneeni, hän ilmoitti eroavansa.”

“En ole koskaan kertonut tästä kenellekään. Miehen on vain pakko jaksaa, vaikka henki menisi.”

-Järjestelmän ongelma on se, että miehen hyvinvointi on vähän ulkokehällä, Saneri sanoo.

Sanerin mukaan mies ei myöskään usein halua rasittaa puolisoaan omilla vaivoillaan.

-Mutta voi olla, että äiti huomaa, ettei isä ole hyvässä hapessa ja alkaa syyttää isää siitä, että tämä on laiska tai ei tee asioita oikein.

Mutta mikä saa isän masentumaan juuri, kun perhe kasvaa?

Isyyttä edeltäneet mielenterveysongelmat ovat ensinnäkin iso riskitekijä. Muita riskiä nostavia asioita ovat heikko sosiaalinen tukiverkko, omaan rooliin liittyvät paineet sekä liian vähäinen tieto lapsen syntymään ja pikkulapsivaiheeseen liittyvistä asioista.

-Voimakkain isille masennusta aiheuttava tekijä on silti äidin masentuneisuus, Ahlqvist-Björkroth sanoo.

Silloin on myös iso riski, että lapsi elää kahden masentuneen aikuisen perheessä.

Ahqvist-Björkroth korostaa, että isien depressio näyttäytyy usein eri tavoin kuin äideillä. Siksi sitä ei myöskään osata välttämättä tunnistaa.

-Isien masennus ei esimerkiksi sisällä niin paljon surullista mielialaa.

Sekä Ahlqvist-Björkroth että Saneri vahvistaisivat isien roolia neuvolakäynneillä.

-Mitä varhaisemmassa vaiheessa isä on mukana kaikissa perheen pikkulapsikontakteissa, sitä parempi, Saneri toteaa.

Jos isä on paikalla vasta vaikka kolmannella käynnillä, äiti ja terveydenhoitaja ovat jo keskenään luoneet rakenteen, josta isä jää helposti ulkopuolelle.

Isän jääminen vauvaan liittyvien asioiden ja vauvaan muodostuvan suhteen ulkopuolelle on Ahlqvist-Björkrothin mukaan riski parisuhdeongelmille ja siten myös eroille.

-Isille tarvittaisiin myös ainakin yksi erillinen käynti, jossa kontakti terveydenhoitajaan muodostuisi itsenäisenä henkilönä ja isänä.

Myös parisuhteen tukeminen on tärkeää.

-Isillä depressio ei näytä suoraan vaikuttavan suhteeseen vauvan kanssa. Sen sijaan se vaikuttaa parisuhteen laadun kautta, Ahlvist-Björkroth sanoo.

Hyvä parisuhde voi siis suojata isän ja lapsen suhdetta ja huono altistaa isä–lapsi-suhteen ongelmille.

-Terveydenhoitajien pitäisi tukea ja lisätä äidin ja isän välistä dialogia – auttaa heitä puhumaan ja yhdessä ratkaisemaan ongelmia, Saneri toteaa.

Parisuhteen tukemisen pitäisi Ahlqvist-Björkrothin mielestä alkaa jo raskausaikana, sillä raskaudenaikaiset oireet ovat riski synnytyksenjälkeiselle masennukselle kummallekin tulevista vanhemmista.

Joonas kokee saaneensa käynneistään isätyöntekijän kanssa selvästi apua. Työntekijä osasi kysyä asioita myös Joonaksen omasta lapsuudesta.

-Muistui hyvin mieleen, että olen itse saanut piiskaa. Isä on ollut aika kovakätinen. Oli helpotus ymmärtää, ettei ilkeys vain ole omassa päässä vaan malli tulee lapsuudesta.

-Joka kerta, kun kävin juttelemassa, tuli jotakin uutta ja tuntui, että aina jonkinkokoinen kivi lähti sydämeltä, Joonas kuvaa.

Uudet ajatukset ovat siirtyneet myös arkeen.

-Kotona osaan nyt tunnistaa sen hetken, kun hermot alkavat mennä. Silloin lähden pois tilanteesta ja annan lasten huutaa. Tulen hetken päästä takaisin, kun olen rauhoittunut. Olen myös selkeästi enemmän apuna kotona silloin, kun vain pystyn.

Vaikka lähellä on joskus ollutkin, uusia ylilyöntejä ei ole enää tullut.

Isät mukaan neuvolaan

Tunnista
Epämääräinen, huono olo.
Ahdistus ja väsymys.
Vihamielisyys ja ärsyyntyminen.
Lisääntynyt päihteidenkäyttö.
Puutu ja ehkäise
Kysy puolisolta: Kuinka voit?
Unohda syyttely, kerro, että olet huolissasi.
Keskustelkaa vanhemmuuteen ja parisuhteeseen liittyvistä asioista.
Kiitä ja rohkaise.
Mieti, mikä tuo hyvinvointia koko teidän perheellenne, ei vain itselle tai lapsille.
Hae apua
Apua voi saada esimerkiksi lastenneuvolasta, lääkäriltä sekä perheneuvoloiden psykologeilta ja muilta työntekijöiltä.
Kehitystarpeita
Isät mukaan neuvolaan.
Erilliset isäkäynnit neuvolassa.
Neuvolatyön rinnalle varhaiseen vanhemmuuteen suunnattu perhe- ja parisuhdetyö.
Lisää vertaisryhmiä.
Lähteet: Sari Ahlqvist-Björnrooth, Ilmo Saneri

Asiasanat

Uusimmat