Uutiset

Itävallan äärioikeiston nousu hallitukseen synnytti boikottirintaman

Oikeistopopulistisen vapauspuolueen (FPÖ) nousu Itävallan hallitukseen nostattaa taas boikottivaatimuksia.

Edellisen kerran oltiin liikkeelle vuonna 2000, kun Jörg Haiderin johtama FPÖ muodosti hallituksen yhdessä konservatiivisen kansanpuolueen (ÖVP) kanssa. 14 muuta EU-maata asetti tuolloin Itävallalle pakotteita ja boikotoi alppimaata kaikissa diplomaattisissa yhteyksissä.

Kun mainitut kaksi puoluetta muodostivat joulun alla Itävaltaan uuden hallituksen, tulivat 17 vuoden takaiset tapahtumat monille mieleen.

Vaikka vapauspuolueen ääripopulistinen linja esimerkiksi maahanmuuttajia kohtaan ei ole muuttunut miksikään vuodesta 2000, jäivät viralliset vastalauseet tällä kertaa piippuun.

Syynä tähän oli ensinnäkin surkeasti epäonnistunut vuoden 2000 boikotti ja toisekseen oikeistopopulistien menestys useissa maissa.

Isoja mielenosoituksia

Mutta ilman protesteja ei Itävallan hallituksen työ nytkään lähde liikkeelle. Wienissä oli hallituksen virkaanastumisen aikaan useiden päivien ajan isoja mielenosoituksia, ja pienellä viiveellä on havahduttu muuallakin.

Ranskalaisessa Le Monde -lehdessä oli tällä viikolla vieraskynä-kirjoitus, jossa joukko poliitikkoja ja älymystön edustajia herätteli maailman omaatuntoa.

Tekstin allekirjoittajina olivat muun muassa Ranskan entinen ulkoministeri Bernard Kouchner, Espanjan entinen ulkoministeri Miguel-Angel Moratinos, Kanadan entinen pääministeri Kim Campbell, itätimorilainen rauhannobelisti José Ramos-Horta sekä natsirikollisten metsästäjinä tunnetuksi tulleet Beate ja Serge Klarsfeld.

“Me emme käännä katsettamme. Nämä jotka ovat nyt nousseet valtaan Itävallan hallituksessa, ovat kansallissosialistien perillisiä”, kirjoituksessa sanotaan.

EU-eroa ei tule

Itävallan uusi liittokansleri on kansanpuolueen 31-vuotias Sebastian Kurz. Vapauspuolue sai hallitukseen kuusi paikkaa, muuan muassa ulko-, puolustus- ja sisäministerin salkut. FPÖ:n puheenjohtaja Heinz-Christian Strache on varaliittokansleri.

Onko peloille aihetta?

Jos hallitusohjelma otetaan mittapuuksi, ainakin pelot Itävallan EU-erosta ovat turhia. Kurz ja Strache ilmoittivat, että Itävalta jatkaa eurooppalaisella tiellä, eikä mitään brexit-tyyppistä kansanäänestystä ole tulossa.

Uuden hallituksen otto EU:n tulevaksi suunnaksi on “vähemmän mutta tehokkaammin”. Tämä tarkoittaa sitä, että EU:n pitäisi keskittyä ydintehtäviinsä ja jättää kansalliselle päätöksenteolle enemmän tilaa.

Pakolaiset ahtaalle

Varmemmin muutoksia on luvassa Itävallan maahanmuuttopolitiikkaan. Kurzin hallitus lupaa tukkia “turvapaikkaoikeuden väärinkäytön” ja nopeuttaa turvapaikkaprosessia.

Uusi hallitus aikoo myös leikata pakolaisten sosiaaliapuja. Niistä päättävät Itävallassa itse asiassa osavaltiot, mutta Kurzin hallitus aikoo pakottaa lain avulla osavaltiot leikkauksiin.

Erityisen paljon on herättänyt huomiota Itävallan hallituksen suunnitelma pakottaa pakolaiset luovuttamaan Itävaltaan tullessaan käteinen raha ja kännykät valtiolle.

Natsien perintö

Itävallan vapauspuolue (FPÖ eli Freiheitliche Partei Österreichs) on oikeistopopulistinen puolue.
Vuonna 1955 perustettu puolue oli alkujaan yleisporvarillinen, jossa oli myös vahva liberaali siipi.
Puolueeseen etsiytyi paljon entisiä natseja. Sen ensimmäinen puheenjohtaja Anton Reinthaller oli entinen SS-upseeri ja Saksan natsipuolueen jäsen.
FPÖ pysyi pienehkönä puolueena vuoteen 1986 saakka, jolloin Jörg Haider nousi puheenjohtajaksi.
Haider käänsi puolueen kurssin vahvasti oikealle. Ulkomaalaisista tehtiin syntipukki Itävallan ongelmiin. Liberaali siipi erosi omaksi puolueekseen.
Vuoden 1999 parlamenttivaaleissa FPÖ sai lähes 27 % äänistä ja nousi hallitukseen.
Puolue hajosi sisäisten riitojen seurauksena kahtia vuonna 2005. Haider liittolaisineen perusti uuden puolueen (BZÖ), joka on kuihtunut Haiderin kuoleman (2008) jälkeen.

Asiasanat