Uutiset

Itävalta rajoittaa maahanmuuttoa, mutta startup-yrittäjiksi hamutaan kielitaidottomia pakolaisiakin

 

Baher Al Hakim on kiireinen startup-yrittäjä. Syyriassa opiskellut ja Dubaissa uraa tehnyt Al Hakim perusti kaksi vuotta sitten yrityksen, joka tulkitsee monimutkaista terveysdataa potilaille helposti ymmärrettävään muotoon.

Kahdessa vuodessa työntekijämäärä on kasvanut nollasta melkein viiteenkymmeneen. Jonkin aikaa sitten yritys muutti Wieniin.

-Tulimme tänne, koska saksankieliset markkinat ovat Euroopan suurimmat, Al Hakim kertoo.

-Mietimme pitkään, asetummeko Berliiniin vai Wieniin. Wienin kaupungin yritystoimisto auttoi kuitenkin niin hyvin, että tulimme tänne. Sen jälkeen olemme myös saaneet täällä pääomaa ja niin hyvää apua, että kasvamme mieluusti täällä, hän jatkaa.

 

Wienin kaupungin yritystoimistossa ollaan tyytyväisiä Al Hakimin menestykseen. Wien ja Itävallan valtio ovat jo pitkään houkutelleet järjestelmällisesti ulkomaisia start-up -yrittäjiä maahan. Joka vuosi 9000 yrittäjää pystyttää Wieniin yrityksen.

-Heistä puolella ei ole Itävallan kansalaisuutta, kertoo toimistossa startup-yrittäjien palveluita johtava Gabriele Tatzberger.

Itävalta on viime vuosina rajoittanut maahanmuuttoa. Ulkomaalaisten yrittäjien osalta suunta on kuitenkin päinvastainen. Kesällä parlamentti hyväksyi ensimmäiset lait, jolla kasvuyrittäjät saavat aiempaa helpommin viisumin Itävaltaan.

Wienin yritystoimistossa on 10 vuoden ajan tarjottu järjestelmällistä apua myös siirtolais- ja pakolaistaustaisille yrittäjille. Esimerkiksi syyrialaisille yrittäjille on tarjolla valmentaja, joka puhuu arabiaa ja tuntee yrittäjien kotikulttuurin.

-Haluamme olla houkutteleva kohde myös niille yrittäjille, jotka eivät puhu saksaa tai englantia, Tatzberger kertoo.

 

Asiasanat

Uusimmat