Uutiset

Jääkiekko voittaa olosuhteissa pikaluistelun, jääpallon ja ratapyöräilyn 250–0

Jääkiekkoväki suunnittelee uusia monitoimiareenoita Helsinkiin, Tampereelle, Ouluun, Turkuun ja Jyväskylään. Elämyskeskusten kustannusarviot liikkuvat sadoissa miljoonissa euroissa.

Kysymys on kehityksen seuraavasta asteesta. Edellinen jäähallibuumi oli 1990-luvulla, jolloin eritasoisia jääkiekkohalleja rakennettiin kaupunkien lisäksi paljon maaseudun pikkukuntiin. Tällä hetkellä Suomessa on yli 250 sisäkaukaloa.

Samaan aikaan, kun jääkiekon fasiliteetit ovat kehittyneet merkittävästi, moni pieni urheilulaji sinnittelee edelleen 1900-luvun olosuhteissa.

Yritystä on ollut, mutta valmista ei ole tullut.

Suomessa ei ole edelleenkään yhtään hallia esimerkiksi pikaluistelun tai jääpallon tarpeisiin. Pyöräilyväen kaipaama sisävelodromikin on olemassa vain arkkitehtien näyttöpäätteillä.

Jääpallohallia on puuhattu Helsinkiin 3,5 vuotta. Hankkeen vetureina ovat jääpalloseurat HIFK ja Kulosaaren Vesta. Suunnitelmat ovat muuttuneet matkan varrella.

– Aluksi investointi oli tarkoitus hoitaa yksityisellä, Helsingin kaupungin ja valtion rahoilla. Nykyisessä mallissa rahoitus tulisi kokonaisuudessaan yksityisiltä markkinoilta. Kaupungin panosta tarvitaan myös, mutta investointikustannuksiin ei verorahoja tarvitse käyttää, HIFK-Bandyn toiminnanjohtaja, hankepäällikkö Pasi Virtanen sanoo Lännen Medialle.

Helsingin kaupunki on varovainen lähtemään mukaan urheilun hallihankkeisiin. Osaltaan siihen ovat vaikuttaneet Vuosaaren ja Malmin harjoitusjäähallit sekä Kivikkoon rakennettu hiihtohalli, jotka kaikki alkoivat yksityisinä projekteina, mutta kaatuivat lopulta kaupungin syliin.

Vaikka Malmin hankkeesta puhutaan jääpallohallina, Virtanen korostaa, ettei sitä suunnitella yhden lajin tarpeisiin.

– Kysymys on luisteluhallista. Kaava ei anna mahdollisuutta rakentaa täysmittaista pikaluistelurataa, mutta halli tarjoaisi harjoitusolot myös pikaluistelulle, short trackille ja taitoluistelulle, oheisharjoitustilojen kautta myös voimistelulle, chearleadingille ja tanssille. Myös yleisöluistelu ja koululaisliikunta olisivat hallin keskeisiä käyttötarkoituksia.

– Taitoluistelua varten halliin olisi mahdollista saada kolme kevytkaukaloa sekä hyvät oheisharjoittelutilat. Nyt taitoluistelijat joutuvat tekemään Helsingissä oheisharjoituksiaan jäähallien käytävillä, betonialustalla.

Jääpalloväki on hallihankkeessaan siinä mielessä pidemmällä kuin pikaluistelijat ja pyöräilijät, että hallille on olemassa jo tonttivaraus.

– Se menee syksyllä umpeen. Siihen mennessä meillä on oltava uskottava malli lähteä toteuttamaan hallia.

Parhaassa tapauksessa rakennustyöt voisivat alkaa kuluvan vuoden lopussa ja siitä noin vuoden kuluttua halli olisi käyttökunnossa.

Entä jos näin ei tapahdu?

– Sitten pitää miettiä, mitä tehdään. Siihen emme ole valmiita, että toteutamme hankkeen hinnalla millä hyvänsä. Riskinoton pitää olla hallittua. Kaikki laskelmamme perustuvat kymmenien vuosien aikajänteeseen.

– Tilanne on nyt parempi kuin kertaakaan tämän 3,5 vuoden aikana, kun olemme asian päällä olleet. Haluan uskoa, että tämä toteutuu.

Pikaluisteluhallia on kaavailtu vuosien varrella Seinäjoelle, Kuortaneelle ja Helsinkiin. Nyt Pikaluisteluliitto on keskittänyt paukkunsa Helsingin Myllypuroon suunniteltuun halliin. Pikaluistelijat ajavat hanketta yhdessä Taitoluisteluliiton kanssa.

Pikaluisteluliiton puheenjohtaja Vesa Rosendahl ei halua spekuloida, kuinka todennäköistä hankkeen toteutuminen on.

– Haasteita riittää ja ne liittyvät lähinnä rahaan. Nyt tilanne näyttää kuitenkin paremmalta kuin aikaisemmin, hän muotoilee.

– Kesään mennessä meillä on toivottavasti enemmän kerrottavaa.

Rosendahl arvioi, että Euroopassa on parikymmentä pikaluisteluhallia. Suomesta halli puuttuu, ja täysmittaisia ulkoratojakin on vain kaksi, Seinäjoella ja Helsingin Oulunkylässä.

– Kuopioon rakennetaan kolmas, mikä on hieno asia.

Rosendahl myöntää, että pienen lajin asema ei ole Suomessa helppo.

– Pitää myös katsoa peiliin: olemmeko onnistuneet lobbaamisessa?

– Toivoisin, että pientenkin lajien merkitystä arvostettaisiin. Vain olosuhteita parantamalla nekin voivat kasvaa. Niin on käynyt esimerkiksi alppihiihdossa, Rosendahl sanoo.

Pyöräilyväki on viritellyt kymmenkunta vuotta sisävelodromihanketta Helsingissä. Tällä hetkellä suunnitelmat keskittyvät vuoden 1952 olympialaisia varten rakennetun velodromin jalostamiseen.

– Meillä on olemassa piirustukset velodromin sisään, osittain maan alle rakennettavasta hallista. Virallinen velodromirata on nykyään 250 metriä pitkä eli selvästi lyhyempi kuin menneinä aikoina. Siksi halli mahtuisi nykyisen ulkoradan sisään, Suomen Pyöräily ry:n puheenjohtaja Harri Koponen sanoo.

Koponen näkee pienten lajien hallihankkeet myös yhteiskunnallisena kysymyksenä.

– Onko urheilun monimuotoisuus sellainen asia, millä nähdään arvoa vai halutaanko, että tulevaisuudessa Suomessa voi harrastaa lähinnä vain jääkiekkoa ja jalkapalloa? Niiden rakennusprojekteihin tuntuu rahaa löytyvän – eivätkä ne ole pieniä rahoja, Koponen heittää.

Pienten urheilulajien hallihankkeita

Jääpallohalli:
Tonttivaraus Helsingin Malmille voimassa syksyyn 2018 asti. Toteutuessaan halliin tulisi jää- ja oheisharjoitustiloja myös muille lajeille. Kustannusarvio yli 10 miljoonaa euroa. Rakennusinvestointi on tarkoitus rahoittaa kokonaan yksityisellä pääomalla.

Pikaluisteluhalli:
Tonttivaraus Helsingin Myllypuroon on vanhentunut, mutta hanke elää. Kustannusarvio noin 15 miljoonaa euroa. Rahoitus valtiolta, Helsingin kaupungilta ja yksityisiltä markkinoilta. Suunnitelmissa halliin tulisi myös kaksi kaukaloa, juoksurata sekä oheisharjoittelutiloja.

Sisävelodromi:
Piirustukset Helsingin Käpylässä sijaitsevan vanhan velodromin sisään rakennettavasta sisävelodromista ovat olemassa. Halliin tulisi tiloja myös sisäpalloilulajeille. Kustannusarvio noin 20 miljoonaa euroa. Rahoitus valtiolta, Helsingin kaupungilta ja yksityisiltä markkinoilta.

Asiasanat

Näkoislehti

19.9.2020

Fingerpori

comic