Uutiset

Jalkaväkimiinat takaisin -aloite ei kantanut

Keräys päättyi reilu viikko sitten, aloite keräsi vajaat kymmenen tuhatta nimeä.

Kansanedustaja Eero Lehden (kok.) vireille paneva kansalaisaloite jalkaväkimiinojen palauttamiseksi ei jaksanut vetää lähellekään tarvittavaa 50 000 nimen rajaa.

Viime helmikuussa alkanut keruu päättyi puolitoista viikkoa sitten. Aloitteen oli allekirjoittanut reilut 9 300 suomalaista.

Aloitteella haluttiin kumota Suomen päätös liittyä jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen vuonna 2011.

Aloitteen mukaan miinakieltoon liityttiin sellaisilla perusteilla, jotka eivät vastaa todellisuutta Suomen oloissa.

Perusteluissa muistutetaan, ettei Suomessa sirotella miinoja maastoon summittaisesti. Suomelle tärkeitä puolustusaseita ovat putki- ja sakaramiinat, joita asennetaan maastoon yksittäin. Rauhan aikana miinat ovat varastoituina.

Yksi syy raha

Edelleen perusteluissa todetaan, että Suomessa jalkaväkimiinat ovat puhtaasti puolustuksellinen väline, ja niihin turvauduttaisiin vain sotilaallisen konfliktin syttyessä. Silloinkin niitä käytettäisiin vain Suomen rajaseuduilla. Miinojen sijoittaminen dokumentoidaan tarkasti, ja jokainen miinoite pystytään paikantamaan ja raivaamaan kriisin päätyttyä.

Yksi tärkeä peruste miinojen palauttamiselle olisi ollut raha.

Korvaavien asejärjestelmien hankkiminen koituu veronmaksajille kalliiksi.

– Vastaavaa pelotetta ei puolustusvoimien asiantuntijoiden mukaan edes voida luoda muilla asejärjestelmillä, perusteluissa todetaan.

Ottawan sopimuksen haitallisuutta Suomelle lisää se, että Venäjä ei ole siinä mukana, kuten ei Yhdysvallat ja Kiinakaan.

Miinakysymykseen tekee mielenkiintoisen lisän se, että kokoomuksella on puoluekokouksessa hyväksytty päätös miinakiellon purkamisesta.

Puoluekokous päätti Lahdessa kesällä 2014, että Suomen on irtauduttava sopimuksesta.

Kokoomusjohto ei ole ajanut aktiivisesti asiaa. Sen sijaan puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) on arvostellut monesti Ottawan sopimusta.

Avohakkuille vielä aikaa

Kansalaisaloitteita on käynnissä parhaillaan 43 kappaletta.

Yksi paljon allekirjoituksia kerännyt aloite on lakialoite avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla. Se on kerännyt maanantai 20. elokuuta mennessä jo yli 47 000 nimeä. Aikaa on vielä marraskuun puoliväliin asti. joten tarvittava 50 000 nimen raja voi ylittyä helposti.

Esityksen tavoitteena on muuttaa valtion metsien käyttöön liittyvää lainsäädäntöä siten, että valtion omistamilla alueilla ei saisi pääsääntöisesti tehdä metsälaissa tarkoitettuja uudistushakkuita. Käytännössä muutos tarkoittaa siirtymistä avohakkuista jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen menetelmiin.

Jokainen äänioikeutettu Suomen kansalainen voi tehdä kansalaisaloitteen, jolla ehdotetaan uutta lakia, muutosta olemassa olevaan lakiin tai olemassa olevan kumoamista. Tämä on ollut mahdollista vuodesta 2012 lähtien.

Kun 50 000 nimen raja tulee täyteen, väestörekisterikeskus tarkistaa kannatusilmoitukset. Sen jälkeen aloitteen edustaja voi toimittaa aloitteen eduskunnan käsiteltäväksi.

Viime päivinä on tullut täyteen kaksi aloitetta, jotka molemmat ylittävät 50 000 allekirjoitusta. Aloite mikromuovien käytön kieltämisestä kosmetiikassa lainsäädännöllä keräsi yli 58 000 allekirjoitusta. Keräys päättyi sunnuntaina.

Aloite tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltämisestä on kerännyt reippaat 52 000 allekirjoitusta. Aloitesivu on auki lokakuun alkuun asti.

Aloitteen on pannut vireille Finlaysonin luova johtaja Jukka-Pekka Kurttila.

Kansalaisaloite jalkaväkimiinojen palauttamiseksi Suomen puolustukseen ei kerännyt määräaikaan mennessä tarpeeksi allekirjoituksia.

Uusimmat