Uutiset Helsinki

Jännitysnäytelmä Sitran johtajavalinnassa jatkuu — Hallituksen suosikki Jyrki Katainen ei pääse vielä hyppäämään 270 000 euron saappaisiin

Sitran hallitus esitti keskiviikkona iltapäivällä Jyrki Kataista (kok.) Sitran yliasiamieheksi. Poliitikoista koostuva Sitran hallintoneuvosto päätti kuitenkin haastatella vielä molemmat kärkiehdokkaat.
Pitkänlinjan kokoomuslainen poliitikko Jyrki Katainen oli Sitran hallituksen suosikki laitoksen johtoon. Kuva: Timo Marttila
Pitkänlinjan kokoomuslainen poliitikko Jyrki Katainen oli Sitran hallituksen suosikki laitoksen johtoon. Kuva: Timo Marttila

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran johtajan paikka on yhä auki.

Sitran hallitus esitti keskiviikkona iltapäivällä Sitran yliasiamieheksi pitkän linjan kokoomuslaista poliitikkoa ja ex-pääministeri Jyrki Kataista, 47.

Poliitikoista koostuva hallintoneuvosto ei kuitenkaan hyväksynyt hallituksen esitystä suorilta käsin pitkälle keskiviikkoiltaan venyneessä kokouksessaan, vaan haluaa vielä haastatella molemmat kärkiehdokkaat.

Kataisen rinnalla 800 miljoonan euron ajatushautomon ohjaksista kisaa tulevaisuuden tutkimuksen professori Markku Wilenius.

Sitran yliasiamiehen palkka tulee todennäköisesti olemaan muhkea, sillä tällä hetkellä laitosta luotsaava Mikko Kosonen tienaa vuodessa noin 270 000 euroa eli noin 22 500 euroa kuukaudessa.

Sitran yliasiamiehen toimikausi on viisi vuotta ja uuden johtajan tehtävä alkaa 1. tammikuuta 2020.

Sitran johtoon haki yhteensä 51 henkilöä. Hakuaika päättyi toukokuussa.

Wilenius kisassa yhä

Valintaprosessissa esityksen uudeksi yliasiamieheksi tekee Sitran hallitus. Lopullisen ratkaisun asiasta tekee aina poliitikoista koostuva hallintoneuvosto.

Spekulaatioissa vahvana kärkiehdokkaana valintaprosessin loppusuoralla on pidetty jo ennakkoon Jyrki Kataista. Katainen on ollut politiikassa mukana 25 vuotta ja toiminut muun muassa Suomen pääministerinä.

Komissaarina Katainen on vastannut työllisyydestä, kilpailukyvystä, investoinneista ja kasvusta. Komissaarin tehtävä päättyy marraskuussa, jolloin hän palaa perheensä kanssa Suomeen.

Kataisen rinnalla loppukahinoissa on taistellut tulevaisuuden tutkimuksen professori Markku Wilenius, 56, joka toimii tällä hetkellä Sitran hallituksen jäsenenä.

Wilenius on tehnyt töitä tulevaisuuden tutkimuksen parissa 20 vuotta, muun muassa Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen johtajana. Hänellä on laaja kokemus kehitysprojekteista suomalaisissa ja kansainvälisissä yrityksissä.

Johtajalla jättipalkka

Sitraa tällä hetkellä johtava Mikko Kosonen jää vuodenvaihteessa eläkkeelle. Hän on toiminut Sitran yliasiamiehenä kymmenen vuotta.

Sitra on arvosteltu aika ajoin siitä, että se on tarjonnut entisille poliitikoille hyväpalkkaisia pestejä, eräänlaisia hillotolppia.

Sitraan on otettu töihin muun muassa entinen kansanedustaja Jouni Backman (sdp.) ja vihreiden Oras Tynkkynen.

Ennen Kososta yliasiamiehen virassa toimi entinen pääministeri Esko Aho (kesk.).

Tulevaisuudentalo Sitra

Sitra eli Suomen itsenäisyyden juhlarahasto on julkisoikeudellinen eduskunnan valvoma rahasto, joka perustettiin Suomen Pankin yhteyteen itsenäisyyden 50-vuotisjuhlan kunniaksi.

Sitra määrittelee itsensä tulevaisuuden taloksi, jonka tavoitteena on reilu ja kestävä tulevaisuus sekä hyvä elämä, jota eletään maapallon kantokyvyn rajoissa. Laitos pyrkii esimerkiksi ennakoimaan yhteiskunnan muutoksia ja selvittämään kehitysvaihtoehtoja.

Sitra hallinnoi noin 800 miljoonan euron suuruista merkittävää pääomaa. Sitran vuosibudjetti vaihtelee 30–40 miljoonan euron välillä, ja sen suurin menoerä on henkilöstökulut.

Toimii pääomatuloilla

Sitra on lyhenne sanoista Suomen itsenäisyyden juhlarahasto.

Vuonna 1967 perustettu poliittisesti ja taloudellisesti riippumaton julkinen 180 asiantuntijan organisaatio, joka toimii eduskunnan alaisena.

Lakisääteinen ydintehtävä on luoda edellytyksiä Suomen uudistamiselle.

Toimintaa valvoo ja linjaa hallintoneuvosto, joka koostuu eduskunnan asettaman Suomen Pankin pankkivaltuuston jäsenistä eli poliitikoista.

Valtio on rahoittanut Sitran työtä yhteensä 81,4 miljoonalla eurolla, viimeisen kerran vuonna 1999. Pääoman arvo on noin 800 miljoonaa euroa.

Toimii peruspääoman tuotoilla, noin 30–40 miljoonan euron vuosibudjetilla.