Uutiset

Jari Aarnio pääsi ääneen poliisijohdon virkarikosoikeudenkäynnissä: toisti oikeudessa tietolähteen suostumuksen merkitystä rekisteröinnille

Helsingin huumepoliisin entinen päällikkö Jari Aarnio kertoi, että rekisterimerkintöjä alettiin poistaa huumepoliisin tietolähderekisteristä 2000-luvun puolenvälin jälkeen, kun rekisteriin merkityt alkoivat perua suostumuksiaan.
Helsingin huumepoliisin entisen päällikön Jari Aarnion kuuleminen alkoi poliisin virkarikosoikeudenkäynnissä tiistaina. Kuva pitkän oikeudenkäynnin ensimmäisestä käsittelystä.

Helsingin huumepoliisi alkoi 2000-luvulla poistaa rekisterimerkintöjä tietolähderekisteristään sen jälkeen, kun ensimmäinen virkarikostutkinta tuli julkisuuteen vuonna 2007. Näin kertoi huumepoliisin entinen päällikkö Jari Aarnio Helsingin käräjäoikeudessa tiistaina.

Jari Aarnion kuuleminen oli vuorossa tiistaina poliisijohdon virkarikosoikeudenkäynnissä. Hänen avustajansa aloitti kuulustelun välittömästi aamulla, kun oikeudenkäynti alkoi.

Syyttäjä vaatii Aarniolle neljän kuukauden ehdollista vankeusrangaistusta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Syytteen mukaan Helsingin huumepoliisissa ei ole noudatettu poliisin tietolähteiden merkitsemistä koskevia sääntöjä ja ohjeita.

Aarnion osalta tekoaika on 2008–2013.

Kiistänyt syyllisyytensä

Jo oikeudelle antamassaan kirjallisessa vastauksessa Aarnio kiisti syyllisyytensä. Aamulla alkaneen kuulemisensa Aarnio aloitti kertomalla siitä, miten tietolähdetietoa hänen mukaansa käytettiin ja kerättiin huumepoliisissa.

Aarnio kertoi aamupäivällä useaan kertaan, että huumepoliisissa pyrittiin suojaamaan tiedon antajien henkilöllisyys paljastumasta.

– On ihan main point, että tiedon antajan henkilöllisyys täytyy pysyä salassa, Aarnio sanoi.

Helsingin huumepoliisi perusti 2000-luvun alussa oman tietolähderekisterinsä, kun sitä alettiin Aarnion mukaan laitoksen johdosta vaatia. Lähtökohtana merkintöjen tekoon oli, että tiedonantajan suostumus piti olla, ja Aarnio kertoi, että varmistus tähän saatiin tietosuojavaltuutetulta.

Aarnion mukaan Helsingin poliisissa ja eri poliisiyksiköissä oli samanlainen käsitys suostumuksen tarpeellisuudesta.

Rekisterissä ei Aarnion mukaan ollut merkitty kuin koodi henkilön nimen kohdalla. Rekisteriä pitänyt poliisi ei tiennyt, kuka tiedonantaja alun perin oli, Aarnio kertoi.

Aarnion mukaan huumepoliisi jakoi tietoa muille yksiköille poliisissa, kun katsoi sen olevan niille tärkeää tai jos se oli rikoksen ehkäisyn kannalta merkityksellistä.

Helsingin huumepoliisiin kohdistettu, niin sanottu ensimmäinen virkarikostutkinta vuonna 2007 sai huumepoliisin poistamaan merkintöjä rekisteristä. Aarnion mukaan suostumuksensa antaneet henkilöt alkoivat perua suostumuksiaan, jottei heidän henkilöllisyytensä paljastuisi virkarikostutkinnan yhteydessä.

Aarnion puolustus antoi myös uusia kirjallisia todisteita oikeuden arvioitavaksi.

Oikeudenkäynti jatkuu kevääseen

Aarnion kuuleminen poliisirikosoikeudenkäynnissä alkoi tiistaina aamulla hänen oman avustajansa kuulemisella. Kuulustelulle on kuitenkin varattu koko päivä, ja syyttäjien vastakuulustelu pidetään myös tiistain aikana.

Poliisirikosoikeudenkäynnissä on kyse Helsingin huumepoliisin tietolähdetoiminnan valvonnan puutteista, joiden epäillään tapahtuneen ennen vuotta 2014.

Useat poliisijohdon jäsenet ovat syytteessä virkarikoksista, ja kaikki ovat kiistäneet syyllisyytensä. Oikeudenkäynti jatkuu keväälle 2019 asti.

Uusimmat