Uutiset

“Järjestäytyminen ei voi olla peruste sille, että asioista sovitaan paikallisesti” – Suomen Yrittäjät kiistää lietsovansa työmarkkinoiden vastakkainasettelua

Suomen Yrittäjät haluaa, että työehtoihin liittyvistä asioista pitää voida sopia paikallisesti, olipa työnantajayritys tai työntekijät järjestäytyneitä tai eivät.
Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula sanoo, että nykyinen lainsäädäntö on sekava ja vaikea, joka osaltaan hidastaa paikallisen sopimisen hyödyntämistä. Kuva: Petteri Paalasmaa

– Me emme lietso vastakkainasettelua työmarkkinoilla emmekä työpaikoilla, mutta haluamme, että työehtoihin liittyvistä asioista voidaan sopia paikallisesti tasavertaisesti kaikissa yrityksissä, sanoo Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula.

Makkula vastaa PAMin järjestöjohtaja Risto Kalliorinteelle, joka totesi aiemmin sunnuntaina Lännen Median haastattelussa, että Suomen Yrittäjät lietsovat työmarkkinoiden vastakkainasettelua ja ovat viemässä paikallista sopimista eteenpäin tavalla, jossa mennään yleissitovien työehtosopimusten alle.

– Kun keskustellaan työehtosopimuksista, se maailma on värikkäämpi, mitä julkinen keskustelu antaa ymmärtää. Ei kyse ole siitä, että asioista sovitaan lähtökohtaisesti voimassa olevien työehtosopimusten alle vaan eri tavalla, Makkula sanoo.

Lännen Median haastattelussa PAMin järjestöjohtaja korosti sitä, että asioista voidaan sopia paikallisesti vain niissä yrityksissä, jotka ovat järjestäytyneet.

Suomen Yrittäjien näkökanta on toinen, sillä järjestön mukaan työnantajan tai työntekijän järjestäytyminen tai järjestäytymättömyys ei voi ohjata paikallista sopimista.

– Jokaisessa yrityksessä pitäisi voida sopia työhön liittyvistä asioista paikallisesti, riippumatta siitä, onko työnantaja järjestäytynyt vai ei, Makkula sanoo.

Vain pieni osa työnantajista kuuluu jonkin järjestöön

Tämän hetkisen lainsäädännön vuoksi järjestyneissä yrityksissä paikallisten sopimusten tekeminen on helpompaa kuin niissä, jotka eivät kuulu mihinkään työnantajaliittoon.

– Meillä on 90 000 työnantajayritystä, joista vain 20 000 yritystä on järjestäytynyt. Niissä 50 000 yrityksessä noudatetaan vain yleissitovaa työehtosopimusta ja silloin paikallisen sopimisen mahdollisuudet ovat rajalliset, Makkula selventää.

Käytännössä tämä voi tarkoittaa sitä, että järjestäytyneessä yrityksessä sovitaan paikallisesti yhdessä työnantajan ja työntekijöiden kesken vaikkapa ylityökorvausten tasoista.

Kun samaa sopimusta aletaan soveltaa järjestäytymättömissä yrityksissä, paikallisesti tehty sopimus muuttuu laittomaksi, eikä näissä yrityksissä voida sopia samoista korvauksista paikallisesti.

– Nykyinen lainsäädäntö on sekava ja syrjivä ja tätä lainsäädäntöä me haluamme muuttaa siten, että kaikki yritykset ovat samassa asemassa riippumatta siitä ovatko ne järjestäytyneet vai ei, hän sanoo.

Liiton jäsenyyden ei pitäisi määritellä henkilöstön edunvalvontaa

Suomen Yrittäjät soveltaisivat samaa periaatetta myös työntekijöiden kohdalla.

Järjestön mukaan kaikkien työntekijöiden on voitava osallistuja edustajan valintaan, ei vain niiden, jotka kuuluvat ammattiliittoon.

– Työntekijöiden järjestäytyminen ei voi olla peruste sille, että työntekijöitä kohdellaan epätasa-arvoisesti. Me haluamme järjestelmän, jossa kuka tahansa työntekijä voi asettua ehdolle ja jokainen voi vaikuttaa siihen, kuka häntä edustaa, Makkula sanoo.

Hän kuitenkin korostaa sitä, että jokaisella niin työntekijällä kuin työnantajalla on oikeus järjestäytyä tai olla järjestäytymättä.

– Yhdistymisvapaushan on meillä kirjoitettu jo perustuslakiin.

Yrityksellä ei varaa kohdella työntekijöitä huonosti

Kun puhutaan paikallisesta sopimisesta, työntekijäjärjestöjen pelkona on ollut se, että työehtoja aletaan heikentää, eikä työntekijöiden ääntä kuulla. Kalliorinne itse totesi, että pahimmillaan paikallinen sopiminen voi johtaa sanelupolitiikkaan.

Makkula ymmärtää argumentit, mutta korostaa sitä, että yhdelläkään menestystä janoavalla yrityksellä ei ole vara kohdella työntekijöitään huonosti.

– Kategorisella työehtojen heikentämisellä yksikään yritys ei työnantajana pärjää. Paikallisia sopimuksia tehdessä on katsottava sitä, mikä on järkevää ja miksi jostain asioista lähdetään sopimaan. Työehtosopimus on aina se perälauta, eikä kenenkään ole pakko sopia mistään, jos yhteistä ratkaisua ei synny, hän sanoo.

Uusimmat