Uutiset

Jihadistiset iskut saivat unohtamaan paljon tuhoisamman separatismiterrorin – tulevaisuuden terrorismia on vaikea ennustaa, sanoo terrorismintutkija

Terrorismia pidetään aiempaa suurempana uhkana, vaikka iskuissa kuolee Euroopassa vähemmän ihmisiä kuin menneinä vuosikymmeninä.
Terrorismintutkija Leena Malkin kirja julkaistaan tänään keskiviikkona. Kuva: Arttu Laitala
Terrorismintutkija Leena Malkin kirja julkaistaan tänään keskiviikkona. Kuva: Arttu Laitala

Kun 2010-luvulla ja sen jälkeen on puhuttu terrorismista, se on yhdistetty lähes poikkeuksetta uskontoihin ja erityisesti islamiin.

Suurin osa viime vuosina Euroopassa tehdyistä tuhoisista iskuista on radikaali-islamistien tekemiä, mutta näin ei aina ole ollut, sanoo terrorismintutkija, yliopistonlehtori Leena Malkki.

Malkilta ilmestyy tänään keskiviikkona Mitä tiedämme terrorismista -niminen tietokirja. Terrorismi esiintyy mediassa päivittäin. Eikö siitä silloin jo tiedetä aika paljon?

– Näin voidaan luulla, mutta tieto on puutteellista ja usein se, mitä kuvitellaan, että tiedetään, ei pidä paikkaansa, hän sanoo.

Yksi näistä myyteistä on juuri terrorismin yhdistäminen uskontoon. Terrorismia tehdään uskontoonkin vedoten, mutta tutkimuksen näkökulmasta terrorismiksi määritellään väkivallanteot, joissa väkivallalla halutaan lähettää viesti. Niiden alle mahtuu paljon muutakin.

Pohjois-Irlannin iskuissa kuoli yli 3 000

Vaikka jihadistiset iskut ovat Länsi-Euroopassa vähemmistö kaikista iskuista, ne ovat vaatineet eniten kuolonuhreja, 1990-luvun jälkeen noin 600.

Baskimaan itsenäisyyttä ajanut ETA tappoi 845 ihmistä 1960-luvulta 1990-luvun lopulle. Samalla aikavälillä Pohjois-Irlannin terroriteoissa kuoli yli 3 000 ihmistä. Nämä liikkeet unohtuvat kuitenkin keskustelussa terrorismista.

– Terrorismin suhteen on yleensä aika lyhyt muisti. Aina ajatellaan, että eletään uudenlaisen terrorismin aikakautta, Malkki pohtii.

Nykyään terrori-iskuissa kuolee vuosittain yhtä paljon ihmisiä kuin 1980-luvun hiljaisimpina vuosina, mutta terrorismia pidetään aiempaa suurempana uhkana.

– Aiemmin terrori-iskut olivat alueellisia ja tapahtuivat paikoissa, joihin suomalaisilla ei ollut kosketusta. Jihadismi tuntuu satunnaiselta, mutta iskut tapahtuvat edelleen pääosin samoissa maissa kuin ennenkin: Ranskassa, Britanniassa ja Espanjassa.

Jihadistiset iskut jatkuvat

Terrorismiriippuu aina oman aikakautensa liikehdinnästä ja siitä, mikä koetaan epäoikeudenmukaiseksi. Viime vuosisadan loppupuoliskolla näkyvimpiä terroritekoja tekivät separatistit ja vallankumoukselliset vasemmistoliikkeet.

– Sellaisia vasemmistoliikkeitä ei enää ole, mutta eipä taustalla ole myöskään sellaista protestiliikettä kuin 60-luvun lopulla.

Entä sitten 2020-luvun terrorismi? Jihadistiset iskut tulevat Malkin mukaan todennäköisesti jatkumaan, mutta muilta osin tulevaisuutta on vaikea ennustaa.

– Emme tiedä, mitkä kysymykset mobilisoivat ihmisiä ja mihin suuntaan niitä ajavat liikkeet kehittyvät. Arvauksia voi kuitenkin esittää.

Äärioikeistoon liittyvä väkivalta on Malkin mukaan lisääntynyt, ei tosin niin paljon kuin luullaan. Yhdysvalloissa ja Kanadassa on ollut nähtävissä myös väkivaltaista naisvihaa lietsovaan Incel-alakulttuuriin kuuluvien tekemiä iskuja.

Myös ympäristöliike pitää ottaa Malkin mukaan huomioon.

– Se on sitoutunut vahvasti ihmisiin kohdistuvan väkivallan välttämiseen, eikä sen väkivaltaistumisesta ole merkkejä. Mutta jos ilmastotekoja ei saada aikaan tai ne lisäävät eriarvoisuutta, jotkut voivat olla valmiita tekoihin. Jos niin käy, monet ilmastotoimien kannattajat tulevat olemaan erittäin turhautuneita, Malkki sanoo.

Terrorismia on myös Suomessa

Turun puukotukset vuonna 2017 ovat ensimmäinen väkivallanteko Suomessa, jossa tekijä on tuomittu terrorismirikoksesta. Leena Malkin mukaan terrorismin tutkimuksen näkökulmasta tarkasteltuna tekoja on lisää. Hän mainitsee kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin murhan. Myös iskut turkistarhoille ja vastaanottokeskuksiin ovat sisältäneet terrorismin piirteitä.

– Terroristi-sanaa ei käytetä hirveän herkästi, jos tekijän katsotaan kuuluvan samaan ihmisryhmään. Lisäksi Suomessa on pyritty rajoittamaan tekojen vaikutuksia vähättelemällä niitä.

Tutkijat ovat eri mieltä siitä, ovatko kouluampumiset terrorismia.

– On olemassa kouluampumisten alakulttuuri, jossa tekijä julkaisee manifestin ja rohkaisee muita toimimaan. Jokelan ja Kauhajoen ampumiset olivat tällaisia ja ne täyttävät tutkimuksen näkökulmasta terrorismin tunnuspiirteet.

Uusimmat

Näkoislehti

31.10.2020

Fingerpori

comic