Uutiset

Jo sakkorikos voi hidastaa Suomen kansalaisuutta toivovan haaveita vuosilla

Suomen kansalaisuutta haluavan henkilön tekemät rikokset voivat vaikuttaa vuosienkin jälkeen siihen, voidaanko tälle myöntää kansalaisuus.

Maahanmuuttovirasto eli Migri on linjannut joulukuussa päivitetyssä sisäisessä ohjeessaan, että se ottaa kansalaisuusarvioinnissa huomioon hakijan rikokset vähintään viiden vuoden takaiselta ajalta. Migrin arvioinnin alarajana ovat sellaiset rikokset, joista on tuomittu vähintään 30 päiväsakkoa.

-Lähtökohtana meillä ovat lainvoimaiset rangaistukset, kertoo Migrin kansalaisuusyksikön tulosalueen johtaja Anu Soramäki Lännen Medialle.

Linjaus tarkoittaa sitä, että esimerkiksi rattijuopumus voi vaikeuttaa kansalaisuuden saamista. Tilastokeskuksen mukaan rattijuopumuksesta viime vuosina määrätty keskimääräinen sakkorangaistus on noin 50 päiväsakkoa.

Soramäki toteaa, että jokainen kansalaisuushakemus arvioidaan tapauskohtaisesti.

Rikoksen laatu ja tuomion pituus vaikuttaa

Nuoriso-, valvonta- ja yhdyskuntarangaistukseen, yhdyskuntapalveluun tai ehdolliseen vankeuteen tuomittujen teot voidaan huomioida vielä viittä vuotta pidemmältä ajalta. Lännen Median Migriltä pyytämän ohjeen mukaan vaikutusta on myös sillä, kuinka monesta rikoksesta hakija on tuomittu.

Soramäki kertoo, että joulukuisesta päivityksestä huolimatta Migri on noudattanut päätöksissään samoja linjauksia useita vuosia.

Kansalaisuuslain mukaan Suomen kansalaisuutta hakevan yhtenä ehtona on, että niin sanotun nuhteettomuusedellytyksen on täytyttävä. Se tarkoittaa, ettei hakijalla saa olla kontollaan rikesakkoa kovempia rangaistuksia tai lähestymiskieltoa.

Nuhteettomuusvaatimus ei kuitenkaan ole ehdoton. Migri voi aluksi hylätä kansalaisuushakemuksen ja määrätä hakijalle vähintään vuoden odotusajan. Odotuksen jälkeen kansalaisuutta voi hakea uudestaan.

Migri varautuu hakemusruuhkaan

Maahanmuuttovirasto arvioi kansalaisuushakemusten määrän kasvavan jo ensi vuonna.

Taustalla on Soramäen mukaan Suomeen loppuvuonna 2015 saapunut poikkeuksellisen suuri turvapaikanhakijamäärä. Joissain tapauksissa kansalaisuuteen vaadittava asumisaika voi olla viiden vuoden sijaan neljä vuotta, ja myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneille neljän vuoden minimi täyttyy tällöin syksyllä 2019.

Neljän vuoden minimiaikaa sovelletaan, jos oleskelulupa on esimerkiksi saatu niin sanotun toissijaisen suojelun perusteella. Yli 28 000 ihmistä haki Suomesta elo–joulukuussa 2015 turvapaikkaa. Vuonna 2016 myönteisiä turvapaikkapäätöksiä tehtiin runsaat 7 700. Kansalaisuutta hakevien määrästä ei Migrissä ole vielä arviota.

-Jos maahan jääneet alkavat ennakoida ja hyvissä ajoin hakea, niin silloin ruuhka voi näkyä aikaisemminkin jo vuonna 2019, Soramäki kertoo.

Kansalaisuushakemusten määrät ovat jo nyt olleet kasvussa, ja Venäjän kansalaiset ovat Migrin mukaan suurin hakijaryhmä.

Kansalaisuushakemuksen käsittelyaika on tällä hetkellä noin 7–10 kuukautta. Soramäki arvioi, että hakemussuma voi pidentää käsittelyaikaa entisestään.

 

Hakijan on täytettävä ehdot
Suomen kansalaisuus voidaan myöntää ulkomaalaiselle, joka on asunut Suomessa viisi vuotta.Pakolaisena, toissijaisen tai humanitaarisen suojelun perusteella Suomen oleskeluluvan saaneelle kansalaishakemuksen asumisehto täyttyy jo neljästä vuodesta.Lisäksi hakijan on oltava täysikäinen, nuhteeton ja hallittava suomea tai ruotsia vähintään tyydyttävästi. Kansalaisuutta hakevan on myös todistettava toimeentulonsa.Esimerkiksi Pohjoismaiden tai entinen Suomen kansalainen voi saada kansalaisuuden pelkästään ilmoituksella. Kansalaisuuspäätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen.Yleisimmät syyt kansalaisuushakemuksen hylkäykselle ovat Anu Soramäen mukaan, ettei hakijan kielitaito ole riittävää tai tämän henkilöllisyydessä on epäselvyyksiä.Lähde: Migri

Asiasanat

Fingerpori

comic

Uusimmat