Uutiset Itämeren-risteilijöitä suuremman

"Johtaja" ei varmista vain arktista väylää, vaan myös Putinin valtaa – väistynyt pääministeri ehti vielä päättää maailman suurimman megajäänmurtajan rahoituksesta

Lider-jäänmurtajan luvataan avaavan 50-metristä väylää yli nelimetriseen arktiseen jäähän. Alus on suurempi kuin esimerkiksi Viking Grace. Havainnekuvissakin alus näyttää nyt selvästi aiempaa vähemmän tieteiselokuvalta. Kuvakaappaus Rosatomin esittelyvideosta. Kuva: Rosatomflot Rosatomflot
Lider-jäänmurtajan luvataan avaavan 50-metristä väylää yli nelimetriseen arktiseen jäähän. Alus on suurempi kuin esimerkiksi Viking Grace. Havainnekuvissakin alus näyttää nyt selvästi aiempaa vähemmän tieteiselokuvalta. Kuvakaappaus Rosatomin esittelyvideosta. Kuva: Rosatomflot Rosatomflot

Suuri ja mahtava saavat Venäjällä taas uuden ulottuvuuden, jos maan suunnitelmat uudesta ydinjäänmurtajasta pitävät.

Maailman suurimmista murtajista tunnettu maa rakentaa parhaillaan uusinta ja entistä suuremmista aluksista koostuvaa laivastoa Pietarissa. Venäjän uudessa Jäämeren-valloituksessa ne ovat silti vasta alkua.

Tänä vuonna pitäisi alkaa myös kokonaan uuden, mittakaavaltaan ennennäkemättömän ydinjäänmurtajasukupolven rakentaminen. Siinä alukset ovat jo suurempia kuin Itämeren risteilijät.

Jättimurtajia tarvitaan varmistamaan pohjoisen meriväylän liikennöintikelpoisuus entistä suuremmille aluksille ja ympäri vuoden. Ytimessä on kaasu- ja öljyvarojen kuljettaminen arktisilta kentiltä Aasiaan ja Eurooppaan.

Siksi kyse ei ole vain jään murtamisesta, vaan myös vallasta. Ei liene sattumaa, että uuden murtajasukupolven tyyppinimi Lider tarkoittaa johtajaa.

Scifistä astetta lähemmäs todellisuutta

Scifi-henkisen jättimurtajan konsepti erilaisine teknisine ihmeineen esiteltiin jo viitisen vuotta sitten, ja sitä pidettiin pitkään pelkkänä epärealistisena, poliittisena temppuna.

Tämän jälkeen pohjoista meriväylää ja siihen liittyvää infrastruktuuria koskeva vastuu annettiin kokonaan valtion ydinvoimayhtiö Rosatomille. Se hallinnoi myös ydinjäänmurtajia.

Hiljaiseloa elänyt hanke heräsi henkiin viime syksynä, kun valtion öljy-yhtiö Rosneftin sekä kauppa- ja teollisuusministeriön ilmoitettiin rahoittavan ensimmäisen aluksen suunnittelutyötä.

Vielä astetta uskottavammaksi hanke muuttui tammikuussa.

Väistynyt pääministeri Dimitri Medvedev ehti antaa asetuksen alukseen suunnatusta liittovaltion budjettirahoituksesta. Se koskee vuosia 2020-2027, joten rakentamisen pitäisi alkaa vielä tänä vuonna.

Havainnekuvissakin alus näyttää nyt selvästi aiempaa vähemmän tieteiselokuvalta.

Lider-konsepti esiteltiin vielä vuonna 2015 näin futuristisessa muodossa. Kuva: OOSK OOSK
Lider-konsepti esiteltiin vielä vuonna 2015 näin futuristisessa muodossa. Kuva: OOSK OOSK

Arktinen paradoksi ja valtaeliitin ainoa suunta

Lisätehoa ei tarvita Arktiksella vain jään murtamiseen. Tutkijan mukaan Lider varmistaa väyliä myös presidentti Vladimir Putinin ”valtameressä”.

– Putinin hallinnon taloudellinen ja poliittinen valta on kietoutunut arktiseen öljyyn ja kaasuun. Se on heidän oma vakuutuksensa, sanoo Venäjän ympäristöpolitiikan apulaisprofessori Veli-Pekka Tynkkynen Helsingin yliopistosta.

Hän huomauttaa, että 70-80 prosenttia maan tunnetuista öljy- ja kaasuvaroista sijaitsee juuri arktisella alueella. Niiden hyödyntämiseen aukeaa koko ajan parempia mahdollisuuksia ilmastokriisin vuoksi.

Tutkijat kutsuvat ristiriitaa arktiseksi paradoksiksi.

Merkityksensä vuoksi Arktis on väistämättä Venäjälle myös taloudellinen ja turvallisuuspoliittinen riski – eikä vain siksi, että kansainvälinen ilmastopolitiikka vaikuttaa öljyn hintaan.

Venäjän taloudellinen kärki on kapea. Vaikka kyseessä on maailman suurikokoisin maa, niin Tynkkysen mukaan puolet Venäjän liittovaltion budjetin tuloista on käytännössä peräisin puolikkaan Suomen kokoiselta pinta-alalta.

– Jotta Putin verkostoineen pystyy säilyttämään valtansa, sen on investoitava entistä voimakkaammin arktiseen infrastruktuuriin, on se sitten jäänmurtajia tai sotilaallista varustelua, apulaisprofessori toteaa.

Jättimurtaja on myös symboliikkaa, kuten Kertsinsalmen siltakin

Yksittäiset jättihankkeet ovat Tynkkysen mukaan erityisen tyypillisiä öljymaille. Venäjällä tähän sarjaan kuuluvat niin vallatulle Krimin niemimaalle rakennettu Kertsinsalmen silta kuin Sotshin olympialaisetkin.

Tynkkynen niputtaa samaan myös ulkomaiset ydinvoimahankkeet, kuten vaikkapa Fennovoima-hankkeen Suomessa.

– Megahankkeilla on symbolista arvoa, hän huomauttaa.

Ennennäkemättömän suuri jäänmurtaja on tässä kokonaisuudessa vahva symboli, johon liittyy käytännön tarkoitusperien ohella näyttämisen halua.

– Ulospäin Venäjä kertoo tarinaa arktisesta suurvallasta, jonka laajentumissuunta on pohjoisessa, apulaisprofessori sanoo.

Vielä enemmän hän näkee uskottelun olevan suunnattu maan omien rajojen sisälle. Viesti on selvä.

– Arktis on se suunta, johon kannattaa mennä – siellä ovat öljy ja kaasu, jotka pitävät Venäjän vahvana.

”Suomella on pelissä kovat taloudelliset intressit”

Vaikka Venäjä on rakentanut kaasu- ja öljyputkia niin Eurooppaan kuin Kiinaankin, ovat merikuljetukset nousemassa suureen rooliin erityisesti nesteytetyn maakaasun eli LNG:n vuoksi.

Venäjä houkuttelee erityisesti Aasian maita siirtämään myös omia Euroopan-kuljetuksiaan Venäjän hallitsemalle pohjoiselle reitille. Putin visioi jo lähes vuosikymmen sitten, että pohjoisesta meriväylästä voisi tulla Suezin kanavaakin tärkeämpi maailmankaupan reitti.

Niinpä suurvalta- ja sisäpoliittiset ulottuvuudet kietoutuvat megajäänmurtajaan monella tavalla.

Tynkkynen muistuttaa, ettei Suomikaan ole tämän ”valtameren” ulkopuolella. Helsingin telakka on venäläisomistuksessa, ja koko teollisuudenalalla on Suomessa suuri merkitys.

– Meriklusterin kautta Suomella on Venäjän arktisella alueella pelissä kovat taloudelliset intressit.

Lider-murtajakonseptista kertova Rosatomin esittelyvideo löytyy YouTube-palvelusta tästä linkistä.

Lider olisi suurempi kuin Itämeren autolautta

Venäjä rakentaa parhaillaan maailman suurimpia jäänmurtajia Pietarissa.

Murtajasarjaan tulee kolme alusta (Arktika, Sibir ja Ural), ja ensimmäisen pitäisi siirtyä kotisatamaansa Murmanskiin vielä tänä vuonna.

Alusten pituus on 173 metriä ja leveys 34 metriä. Uppouma on 25 000 tonnia, mikä on esimerkiksi suomalaismurtajiin verrattuna kaksi- ja puolikertainen.

Kussakin aluksessa on kaksi 175 megawatin (MW) lämpötehoon yltävää ydinreaktoria.

Nämä suurmurtajat kalpenevat kuitenkin uuden Liderin rinnalla.

Jäänmurtajaksi kyseessä on todellinen megajättiläinen, jonka uppouma on noin 56 000 tonnia.

Yli 200-metrinen runko on käytännössä yhtä pitkä kuin uusin Suomesta liikennöivä matkustaja-autolautta Viking Grace, mutta peräti 20 metriä sitä leveämpi.

Murtajan pitäisi pystyä avaamaan 50-metristä väylää yli neljän metrin paksuiseen jäähän ja vieläpä kymmenen solmun nopeudella.

Tähän tarvitaan tehoa kahdesta ydinreaktorista, jotka tuottavat yhteensä yli 600 MW lämpöä. Sähköä alus saa niistä 120 MW.

Tehoa voi verrata esimerkiksi Rauman metsäteollisuudelle ja kaupungille energiaa tuottavaan Rauman Biovoimaan. Sen lämpöteho on 190 MW ja sähköteho 65 MW.

Toinen vertailukohde voisi olla viime vuonna valmistunut kelluva ydinvoimala Akademik Lomonosov. Suomessakin paljon huomiota herättänyt venäläisvoimalaitos tuottaa lämpöä noin 300 ja sähköä 70 MW.

Liderin hinnaksi on ilmoitettu noin sata miljardia ruplaa eli lähes puolitoista miljardia euroa.

Ensimmäisen aluksen väitetään valmistuvan vuonna 2027. Rakennustelakka on Vladivostokissa sijaitseva Zvezda.

Fingerpori

comic

Näkoislehti

4.4.2020

Uusimmat