Uutiset

Johtiko kirjausvirhe Zakin pakkopalautukseen? – Lähipiiri haluaa selvittää viranomaisten virheet

Afganistaniin heinäkuun alussa palautettu Zaki Hussaini sai palautukselleen täytäntöönpanokiellon vain muutama tunti palautuskoneen lähdön jälkeen, ja palasi Suomeen elokuun puolivälissä. Hussainin kielteisessä turvapaikkapäätöksessä Maahanmuuttovirasto oli kirjannut tämän rikoksesta tuomituksi, vaikka kyseessä oli vasta epäily.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto on neuvonut Hussainin lähipiiriä viemään asiaa eteenpäin, kertoo ylitarkastaja Heidi Lempiö.

-Jos koetaan, että asiassa on toimittu väärin, se kannattaa viedä eteenpäin esimerkiksi oikeusasiamiehelle. Kyseessä ei ole meidän näkökulmastamme syrjintä, joten asian selvittäminen ei kuulu yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistolle.

Hussainin hallinto-oikeudelta saamassa kielteisessä turvapaikkapäätöksessä on käytetty virheellisesti sanamuotoa “syyllistymisesi rikokseen” kohdassa, jossa perustellaan kielteistä päätöstä. Silti päätöksen ensimmäisessä kohdassa on maininta rikosepäilystä. Muotoilu oli jäänyt papereihin Maahanmuuttoviraston aiemmasta päätöksestä.

Hussainin lähipiiri tahtoo selvittää, mitä virheitä viranomaiset ovat tehneet ja vaikuttivatko ne pakkopalautukseen. Tapauksessa auttanut Sanna Valtonen Stop Deportation -verkostosta kertoo, että viranomaisilta saatiin Hussainin Suomeen palaamista varten epätavallisen paljon apua. Hän arvelee tämän johtuneen tehdyistä virheistä.

Maahanmuuttoviraston Hanna Helingon mukaan Hussainin päätöksessä on tekninen kirjoitusvirhe. Hän ei osaa sanoa, onko virheen syynä ollut esimerkiksi valmis mallipohja.

-Käsitykseni mukaan tämä asia ei ollut ratkaiseva siinä päätöksessä, että hänet on voitu käännyttää ja turvapaikka-asia on hylätty. Tietenkin on hirveän harmillista, että tuollainen on sinne jäänyt ja aiheuttaa hämmennystä, Helinko sanoo.

-En pysty ottamaan kantaa siihen, miten virhe on syntynyt, enkä ole asiaa selvittänyt. Tämä on inhimillistä toimintaa, ja silloin tällainenkin on mahdollista.

Helinko tähdentää, että Maahanmuuttovirasto voi korjata oman päätöksensä, ja hallinto-oikeuden pitäisi tehdä samanlainen korjaus omaan päätökseensä.

-Tämä ei ole viranomaisasioissa tuntematon asia. Harmillista on se, että kukaan ei hoksannut alun perin olla meihin yhteydessä, että olisimme korjanneet päätöksen. Tämä olisi voitu korjata aikaisessa vaiheessa, jos se olisi huomattu.

Helinko kertoo Lännen Medialle, että Hussainin päätöstä lähdetään nyt korjaamaan viranomaisaloitteisesti.

Maahanmuuttovirasto ei tilastoi päätöksiin päätyneitä virheellisiä sanamuotoja.

-Se ei ole laillisuusvalvonnan kannalta merkittävää, vaikka tässä tapauksessa virhe on merkittävässä kohdassa. En usko, että mikään viranomainen tilastoi kirjoitusvirheitä. Se ei yleensä vaikuta päätöksen sisältöön. Virheet ovat vahinkoja, joihin ei voi koulutuksella tai muulla vaikuttaa, Helinko toteaa.

-Asiavirheen korjaaminen on toinen asia. Voi tulkita, onko tässä tapauksessa tullut kirjoitusvirheen kautta asiavirhe, mutta se ei ole kuitenkaan ole ollut ratkaisun perusteena.

Kanteluita tekeillä

Hussainin tukijoukkoihin kuuluva Anne-Riitta Isohella kertoo, että Hussainin tapauksesta on jo tehty yksi kantelu, ja useampia kanteluita on tekeillä.

Jo rikosepäily itsessään hämmentää Hussainin lähipiiriä. Vuoden 2016 syksyllä Hussaini oli ollut liikuntatunnilla Loimaalla palloiluhallissa, kun siellä oli joukkotappelu. Asian esitutkinta on yhä kesken.

-Tappelun käynnistyttyä osa pojista oli siirtynyt sivuun ottamatta osaa kahakointiin, heidän mukanaan Zaki ja hänen muutamat toverinsa. Ihmettelemme, miksi kuitenkin Zakin papereissa on merkintä rikosepäilystä, kun samoin toimineilla tovereilla ei merkintää ole,

-Toisekseen huolettaa se, miten samassa päätöksessä voi olla kaksi keskenään juridisesti ristiriitaista merkintää.

Sunnuntaina 2. heinäkuuta, kun Hussaini otettiin huostaan palautusta varten, tehtiin vetoomus palautuksen keskeyttämiseksi Hussainin asiakirjoista löydettyjen epäselvyyksien takia.

-Silloin huomasimme, että Zakin päätöspapereissa on toisella sivulla käsittämättömästi maininta myös rikoksesta. Virallisessa asiakirjassa jokainen virke merkitsee. Maallikko pelkää, että maininta tehdystä rikoksesta on voinut vauhdittaa Zakin palautuksen täytäntöönpanoa, Isohella sanoo.

Vetoomus lähti sunnuntaina tiedoksi sekä hallinto-oikeudelle ja palautusta hoitaneelle poliisille, jonka kanssa asiaa käsiteltiin erikseen vielä maanantaina 3. heinäkuuta. Maanantaina asianajaja teki virallisen hakemuksen täytäntöönpanokiellosta perusteena Hussainin vireillä oleva työlupa.

Tunteja ennen täytäntöönpanokieltoa pakkopalautettu Hussaini pääsi palaamaan Suomeen toissaviikolla, koska hänen lähipiirinsä Loimaalla maksoi kulut Kabulissa sekä lennot Istanbulin kautta Suomeen. Yhteensä rahaa meni yli tuhat euroa.

Hussainin lähipiiriin kuuluva Anna-Leena Klemetti-Falenius kertoo, että matkakuluista korvauspyynnön tekemistä on mietitty, mutta se ei ole tällä hetkellä suunnitelmissa.

-Törkyä tulee tällä hetkellä niin paljon, että ensimmäistä kertaa näiden asioiden kanssa tekemisissä olevien ihmisten voimavarat eivät riitä. Tapauksen saama julkisuus on ollut repivää.

Sanna Valtosen mukaan Hussainin lähipiiri epäilee, että virhe Maahanmuuttoviraston päätöksessä on voinut vaikuttaa siihen, että palautuskoneeseen päätyi juuri Hussaini.

Hänen mukaansa Suomessa on myös muita afgaanipoikia, joiden saamat kielteiset päätökset olisivat täyttäneet samat palautuksen ehdot kuin Hussainlla. Heidän papereissaan ei kuitenkaan ole ollut merkintää rikoksesta.

Palautusjonossa edelle menevät riskihenkilöt

Poliisitarkastaja Mia Poutanen poliisihallituksesta kertoo, että jos kielteinen turvapaikkapäätös on täytäntöönpanokelpoinen, uutta päätöstä ei ole oikeutta odottaa oleskelemalla Suomessa.

-Poliisin ohjeistus kuitenkin on, että ennen palautusta pitäisi varmistaa hallinto-oikeudesta tai korkeimmasta hallinto-oikeudesta, onko sieltä tulossa täytäntöönpanokieltoa palautukselle vai ei.

Poutanen ei kommentoi yksittäistapauksia. Yleisellä tasolla hän kertoo, että palautusjonossa edelle menevät ne, jotka arvioidaan riskihenkilöiksi esimerkiksi keskusrikospoliisin tekemän riskiprofiloinnin perusteella. Alkuvuodesta lähtien keskusrikospoliisi on tehnyt täytäntöönpanokelpoisista päätöksistä riskiprofilointia.

-Se on ensimmäinen syy sille, että joku menee niin sanotusti jonon ohi. Kaikki poliisilaitokset purkavat palautusjonoja omalla alueellaan olevista vastaanottokeskuksista sitä mukaan, kun asiat saadaan järjestykseen, ja Helsingin poliisilaitos koordinoi toimintaa, Poutanen sanoo.

-Pelkkä rikosepäily ei yleensä vaikuta palautuksen priorisointiin. En jaksa uskoa, että näpistyksellä tai vastaavalla olisi suurtakaan merkitystä. Jos on vakavammasta rikoksesta kyse, silloin tietysti pyritään riskiarvioinninkin perusteella tekemään priorisointia, Poutanen sanoo.

Poliisi palauttaa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden lisäksi kaikki muut palautuspäätöksen saaneet, joita on tällä hetkellä valtaosa palautettavista.

-Meillä on paljon ulkomaalaisia, jotka ovat saaneet palautuspäätöksen sillä perusteella, että he ovat tehneet Suomessa rikoksia.

Poutasen mukaan vastaanottopalveluiden piirissä on noin 11 000 Maahanmuuttovirastolta kielteisen päätöksen saanutta turvapaikanhakijaa. Poliisin palautusjonossa ovat kuitenkin vain ne, joiden päätökset ovat tulleet lainvoimaisiksi ja täytäntöönpanokelpoisiksi käymällä läpi kaikki oikeusasteet.

-Palautusjonossa tai vapaaehtoisen paluun jonossa on tällä hetkellä 1400 kielteisen turvapaikkapäätöksen saanutta. Sen päälle ovat muut palautettavat rikoksentekijät ja vastaavat, Poutanen toteaa.

-Turvapaikanhakijoiden osalta poliisi suosittelee ensin vapaaehtoisen paluun mahdollisuutta. Jos he eivät siihen tartu, poliisilla on velvollisuus panna se täytäntöön.

Viime vuonna 6 600 palautettavaa lähti vapaaehtoisen paluun ohjelman puitteissa tai poliisin palauttamana, tänä vuonna heitä on ollut noin 2 500. Viime vuonna lukua nostivat vapaaehtoisesti lähteneet noin 1 400 irakilaista. Poutasen mukaan palautuksia pannaan täytäntöön koko ajan.

-Totta kai on huoli siitä, jos jono pääsee kasvamaan kovin suureksi, koska se lisää laittoman maassa oleskelun riskiä. Prosessin lyhyenä pitäminen on kaikkien tavoite. Olemme varautuneet palautusjonon kasvuun jo 2016 helmikuusta alkaen.

Afganistaniin palautettu palasi Suomeen

19-vuotiaan Zaki Hussainin tapaus nousi julkisuuteen heinäkuun alussa, kun hallinto-oikeus määräsi hänen pakkopalautukselleen täytäntöönpanokiellon päivän liian myöhään. Uudestaan tapaus sai huomiota toissaviikolla, kun Hussaini pääsi palaamaan Suomeen.
Palautuslento Kabuliin lähti aamuyöllä 4. heinäkuuta, ja Turun hallinto-oikeuden päätös täytäntöönpanokiellosta tuli tunteja myöhemmin samana aamuna.
Hussainilla oli pakkopalautuksen aikaan vireillä oleva hakemus työperäisestä oleskeluluvasta, koska hänelle oli jo luvattu työpaikka Loimaalta.
Turun hallinto-oikeudelta palautuksen jälkeen saadussa täytäntöönpanokiellon päätöksessä oli tieto siitä, että Pirkanmaan te-toimisto oli puoltanut Hussainin työlupaa jo 19. kesäkuuta. Hussainin lakimiehellä, työnanatajalla tai Hussainilla itsellään tätä tietoa ei ollut.
Hussaini pääsi palaamaan 1,5 kuukauden jälkeen Suomeen, koska hänen lähipiirinsä Loimaalla maksoi paluumatkan kustannukset.
Hussaini sai työperäisen oleskeluluvan heinäkuun lopussa, ja se on voimassa vuoden.

Asiasanat

Uusimmat