Lounais-Häme Uutiset

Jopa tuhannet lapset jonottavat tukiperhettä – Minna Våg näyttää esimerkkiä, että yksinhuoltajakin sopii tehtävään

Tukiperheiltä ei vaadita ihmeitä, mutta silti niistä on huutava pula. Vapaaehtoisten tarjoama tuki helpottaa lapsiperheiden kuormaa.
Oululainen Minna Våg kokee, ettei yksinhuoltajana pysty niinkään antamaan rahaa toisten auttamiseen. Sen sijaan hän antaa aikaansa tukea tarvitsevien perheiden lapsille. Tukiperhetoiminta on minun tapani siirtää eteenpäin sitä hyvää mitä olen itse saanut, Våg sanoo.

Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden tukiperheistä on jatkuva pula. Esimerkiksi Pelastakaa Lapset -järjestön tukiperhejonossa on pelkästään Pohjois-Suomen alueella noin 500 lasta, joista noin 300 Oulussa.

Tampereen kaupungilta puolestaan kerrotaan, että tukiperhettä odottaa pari sataa lasta. Turussa vastaava luku on toista sataa ja Rovaniemellä noin 60.

Tilanne on samankaltainen kaikkialla Suomessa. Valtakunnallisesti uusia tukiperheitä tarvittaisiin satoja, jopa tuhansia.

Tukiperhetoiminta on vapaaehtoistyötä, johon järjestöt ja kunnat tarjoavat valmennusta. Toiminnan tavoitteena on helpottaa lapsiperheen elämää tilanteessa, jossa vanhempien voimavarat eivät tahdo riittää. Tyypillisesti palvelun piiriin hakeutuvalta perheeltä puuttuu oma tukiverkosto, vanhempia on vain yksi tai perheen elämäntilanne on muusta syystä hankala.

– Lapsia voi olla useita tai sitten perheessä on esimerkiksi erityislapsi, joka vaatii paljon aikaa ja huomiota, sosiaaliohjaaja Tuuliina Kaartinen Pelastakaa Lapset ry:stä sanoo.

Kaartisen mukaan tukiperhetoiminnassa kynnys on matalalla eikä perheen tarvitse olla esimerkiksi lastensuojelun asiakas. Pikemminkin tavoitteena on tukea perheitä silloin, kun ongelmat eivät ole vielä kasvaneet suuriksi.

Käytännössä lapset viettävät tukiperheessä noin yhden viikonlopun kuukaudessa. Sinä aikana lapsen omat vanhemmat voivat levätä ja kerätä voimia arkeen.

Vakaa elämäntilanne ja halu auttaa

Tukiperheeksi kelpaa aivan tavallinen perhe, jonka oma elämäntilanne on vakaa.

– Lisäksi tarvitaan hyvää sydäntä ja halua auttaa muita, Kaartinen sanoo.

Perheen ei tarvitse olla kahden vanhemman ydinperhe, vaan yhtä hyvin tehtävään sopii yksin asuva aikuinen tai yksinhuoltaja. Sellainen on esimerkiksi oululainen Minna Våg, joka on toiminut yhdessä tyttärensä kanssa tukiperheenä jo usean vuoden ajan.

– Meillä on ollut kaikkiaan neljä tukilasta. Ensimmäiset heistä olivat sisarukset, jotka kävivät meillä noin viisi vuotta. Heille muodostui hyvinkin sisarusmaiset välit oman tyttäreni kanssa, Våg kertoo.

Alun alkaen Våg ryhtyi tukiperheeksi osin itsekkäistä syistä. Isossa perheessä kasvaneena hän halusi tarjota myös ainoalle lapselleen kokemuksen kodin jakamisesta toisten lasten kanssa. Våg myöntää, että alkuun häntä jännitti, miten viikonloput vieraiden lasten kanssa sujuisivat.

– Lopulta kaikki on ollut sujuvampaa kuin etukäteen ajattelin. Lapset ovat sopeutuneet hyvin meidän perheen rytmiin, ja myös tyttäreni on tykännyt näistä “yökyläilyistä”. Tämä on ollut tosi antoisaa, en ole katunut.

Ulkoilua, lautapelejä, leipomista

Minna Våg ja hänen tyttärensä ovat tehneet tukilasten kanssa aivan tavallisia asioita: ulkoilleet, käyneet uimassa, pelanneet lautapelejä ja leiponeet. Yhteisiä viikonloppuja on vietetty lasten ehdoilla, mutta mitään erikoista tai kallista ohjelmaa lapsille ei ole järjestetty.

Juuri näin tukiperheitä neuvotaankin toimimaan.

– Sirkushuveja ei tarvita vaan tavallista arkea ja yhdessäoloa. Paras lapsilta saatu palaute koskee yleensä sitä, että heitä on huomioitu, Kaartinen sanoo.

Tukilapselle ei tarvitse myöskään järjestää esimerkiksi omaa huonetta. Vågin kerrostalokodissa tukilapset nukkuvat samassa huoneessa talon tyttären kanssa.

– Teemme siskonpedin huoneen lattialle, Våg kertoo.

Tukiperheet

Tukiperhetoiminta on sosiaalihuollon ja lastensuojelun avohuollon ennaltaehkäisevä tukimuoto.

Toimintaa järjestävät kunnat ja kansalaisjärjestöt, kuten Pelastakaa Lapset ry, SOS-Lapsikylä, Nuorten Ystävät ja Mannerheimin lastensuojeluliitto.

Palvelu on tarkoitettu perheille, joissa vanhempien voimavarat eivät tahdo riittää. Tarkoituksena on lisätä lapsen elämään turvallisia aikuisia ja tarjota vanhemmille mahdollisuus levätä.

Lapsi viettää tukiperheen luona yleensä noin yhden viikonlopun kuukaudessa ja mahdollisesti myös lomia.

Tukiperhe voi olla lapsiperhe, lapseton pariskunta tai yksin asuva aikuinen. Perheet valmennetaan tehtävään.

Toiminta on vapaaehtoistyötä, josta maksetaan perheille kulukorvausta ja toisinaan myös pientä palkkiota.

Ammatillinen tukiperhetoiminta on tarkoitettu erityistä tukea tarvitseville lapsille. Vähintään toisella vanhemmista on oltava sosiaali-, terveys- tai kasvatusalan koulutus.

Uusimmat