Uutiset

JSN:n puheenjohtaja Terrafame-ratkaisuista: "Tavallista enemmän periaatteellista materiaalia"

Suomen Kuvalehden saama langettava päätös ja Ylen vapauttava päätös ovat Julkisen sanan neuvoston (JSN) puheenjohtaja Elina Grundströmin mukaan periaatepäätöksen luonteisia neuvoston ratkaisuja.

– Näissä on tavallista enemmän periaatteellista materiaalia. Ei [sisältö] valtavan uutta ole. Nyt muistutetaan journalistin ohjeista digiaikana, Grundström sanoo.

Päätökset koskivat yksityishenkilöiden tekemiä kanteluita, joita oli tehty Yleisradion jutusta “Pääministerin sukulaisten omistamalla yrityksellä noin puolen miljoonan euron tilaus Terrafamesta” ja Suomen Kuvalehden jutusta “Pääministeri Sipilä vaiensi Ylen: Uutisten johto hyllytti Sipilä-jutut – Ruben Stiller sai varoituksen”.

Ylen jutun tapauksessa neuvosto katsoi, että vaikka pääministeriä koskeva julkisuus oli kielteistä, se ei ollut erittäin kielteistä. Lisäksi jutussa siteerattiin aiempia uutisia ja pääministerin kommenttia toisesta tiedotusvälineestä. Neuvoston äänet jakautuivat asiassa 11–1. Yksi neuvoston jäsen äänesti tyhjää.

Ylen päätoimittaja Atte Jääskeläinen toteaa JSN:lle antamassa vastauksessaan muun muassa, että juttu päätettiin julkaista ennen pääministerin kommenttia, koska pääministeri Sipilä oli jo kommentoinut Kansan Uutisille asian merkittävyyden kannalta olennaista asiaa eli sitä, oliko hän tiennyt kaupasta ennen asian tuloa julkisuuteen.

Suomen Kuvalehden osalta JSN katsoi, että lehti ei aidosti pyrkinyt antamaan erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutuneelle päätoimittaja Atte Jääskeläiselle tilaisuutta esittää omaa näkemystään samassa yhteydessä.

– Hankalaksi [jutun käsittelyn] teki se, että juttu oli tärkeä, yhteiskunnallisesti merkittävä ja monella tapaa hyvin tehty. Mutta Jääskeläinen joutui erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi. Kommenttipyyntö lähetettiin keskellä yötä, Grundström sanoo.

Suomen Kuvalehden vastauksessa JSN:lle päätoimittaja Ville Pernaa toteaa muun muassa, että kanteluun vastaamista vaikeuttaa se, että kantelija ei yksilöi, miltä osin uutinen myöhemmin on “todettu virheelliseksi”. Pernaa myös toteaa, että kantelun kohteena olevassa uutisessa ei ole osoitettu olevan yhtään asiavirhettä.

Kuvaavaa on sekin, että JSN:n aiheita käsitellyt kokous kesti viisi ja puoli tuntia, vaikka käsiteltävinä oli vain kaksi kantelua. Tavallisesti JSN:n kokoukset ovat huomattavasti lyhyempiä, ja käsiteltävinä on seitsemästä kymmenen asiaa, Grundström kertoo.

Sekä Yleä että Suomen Kuvalehteä koskevissa JSN:n päätöksissä on niin sanottu periaatteellinen osa. Grundström sanoo, että neuvosto halusi ottaa kantaa journalistien ohjeiden kohtiin 21 ja 22.

Kokonaisuudessaan kohta 21 kuuluu näin: “Jos selvästi tunnistettavissa olevan henkilön tai tahon toiminnasta aiotaan esittää tietoja, jotka asettavat tämän erittäin kielteiseen julkisuuteen, kritiikin kohteelle tulee varata tilaisuus esittää oma näkemyksensä jo samassa yhteydessä.”

Kohta 22 kuuluu puolestaan näin: “Ellei samanaikainen kuuleminen ole mahdollista, voi erittäin kielteisen julkisuuden kohteeksi joutunutta olla tarpeen kuulla jälkeen päin. Jos näin ei tehdä, hyvään tapaan kuuluu julkaista hänen oma kannanottonsa.”

Neuvosto linjasi, että kohta 21 on ensisijainen kohtaan 22 nähden.

– Digiaikaina kohdan 21 merkitys korostuu, Grundström sanoo.

Linjaus liittyy siihen, että kantelussa kysyttiin, onko verkkojulkaisemiseen kuuluva nopeuden vaatimus niin painava seikka, että sen perusteella voidaan sivuuttaa samanaikaisen kuulemisen periaate. Näin ei ollut.

Grundströmin mukaan neuvosto teki perusteellisen tutkimuksen, jonka mukaan hyvin useat JSN:n vanhoista päätöksistä koskivat printtilehtiä, joilla on tiukat deadlinet.

– Jatkojutut eivät välttämättä tavoita samaa yleisöä kuin alkuperäinen juttu, Grundström sanoo.

Aikarajoja sille, kuinka kauan haastateltavia tulisi tavoitella, neuvosto ei aseta.

Terrafamesta neuvostolla on käsiteltävänään vielä kaksi kantelukokonaisuutta. Toinen niistä liittyy siihen, onko Ylen 25.11. julkaistua juttua korjattu Journalistin ohjeiden mukaisesti. Toiseksi neuvosto käsittelee, onko Yle rikkonut journalistin ohjeita tai onko Ylen johto rajoittanut toimittajien sananvapautta Terrafame-aiheen käsittelyssä.

Lisäksi JSN valmistelee lausumaa, joka ottaa kantaa siihen, onko pääministeri Juha Sipilä rajoittanut Ylen tai sen toimittajien sananvapautta.

Grundströmin mukaan Terrafame-uutisointiin liittyvät ratkaisut ovat hyviä tilaisuuksia alan sisällä käydä läpi journalistin ohjeita.

— Suomessa on kohtalaisen hyvä journalistin ohjeiden noudattamisen kulttuuri, hän arvioi kokonaistilannetta.

Toisaalta kaikki journalistit eivät hänen mielestään tunne yksityiskohtien tasolla esimerkiksi lausumia, joilla journalistin ohjeita on täydennetty. (Laura Myllymäki – Lännen Media)

Asiasanat

Uusimmat