Uutiset

Juha Hurmeen historiavisio, Linkola-elämäkerta ja plagiaatiksi epäilty kuvakirja voittivat Finlandiat

Voiko plagiaatiksi epäilty kirja saada Finlandia-palkinnon? Kyllä voi.

Sanna Manderin suomeksi ja ruotsiksi ilmestynyt lastenkirja Avain hukassa on julistettu lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-voittajaksi. Valinnan teki vuoden palkintotuomari, muusikko Anna Puu.

Manderin kirjan ympärille nousi kohu, kun teoksen syytettiin muistuttavan liikaa viime vuonna ilmestynyttä Talo kulman takana -kirjaa.

Kaunokirjallisuuden Finlandian voitti kirjailija ja teatterimies Juha Hurme teoksellaan Niemi. Valinnasta päätti ministeri Elisabeth Rehn.

Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon sai toimittaja Riitta Kylänpään kirjoittama elämäkerta Pentti Linkola – ihminen ja legenda.

Tietokirjavalinnasta päätti kirjailija-toimittaja Matti Rönkä. Hänen asemastaan tuomarina virisi kysymyksiä, koska Röngän tytär kuului yhden ehdokaskirjan kirjoittajajoukkoon.

Rönkä nosti asian ympärillä käydyn “melskauksen” esiin puheessaan Kansallisteatterin Finlandia-juhlassa.

-Pientä ihmistä se melskaus ahdisti. Mutta kun luin kaikki ehdokkaat, tunsin että kyllä minä näitä pystyn arvioimaan, Rönkä totesi.

Tieto-Finlandia: Lintumies, naistenmies

Voittajateos: Riitta Kylänpää: Pentti Linkola – Ihminen ja legenda (Siltala).

Tieto-Finlandiaa moitittiin tänä vuonna toimittajien väliseksi kisaksi. Esiraati, palkintotuomari ja finalistit olivat mediaväkeä.

Uutisankkuri-kirjailija Matti Rönkä valitsi voittajaksi kuusikymppisen konkarin Suomen Kuvalehdestä. Toimittaja Riitta Kylänpää on julkaissut aiemmin pari henkilöhistoriallista tietokirjaa, mutta Linkola-elämäkerta on hänen suurin ja uljain ponnistuksensa.

460-sivuinen teos lepää tukevalla pohjalla. Kylänpää on tehnyt perusteellisia haastatteluita sekä päässyt lukemaan Linkolan päiväkirjat ja kirjeenvaihdon.

Esiraati kiitteli kirjaa siitä, miten se avaa Päijänteen kalastajan ja ekofilosofin “ajattelun kehityksen ja avaruuden”. Mediassa päähuomion ovat vieneet uudet tiedot Linkolan naissuhteista. Naiset pääsevät itsekin ääneen.

Kylänpään Linkola on ristiriitainen hahmo, herkästi masentuva mies, joka kätkee surunsa maaniseen suorittamiseen – ruumiilliseen työhön, rengastamiseen, kirjoittamiseen. Toisaalta hän on luontainen torikauppias ja hauska seuramies. Linkolan kuva tulevaisuudesta on kuitenkin järkähtämättömän pessimistinen: Jäljelle jäävät vain rotta, varpunen ja suolistobakteeri.

Palkintotuomari Matti Rönkä kehuu Riitta Kylänpäätä kaikkitietäväksi kertojaksi, joka ei huuda itse vaan päästää muut äänet kuuluviin.

Romaani-Finlandia: Aikojen alusta autonomiaan

Voittajateos: Juha Hurme: Niemi (Teos).

Kirjailija Juha Hurme on mies, josta kukaan ei ole erehtynyt käyttämään laimeaa määritelmää. Yhdet puhuvat tulisielusta, toiset nerosta.

Yksi parhaista Hurme-haastatteluista ilmestyi kaksi vuotta sitten kirjallisuuslehti Parnassossa. Toimittaja Ville Hänninen tutki, kuinka Hurmeesta on tullut “petervonbaghmaisen innostunut ja laaja-alainen kansankynttilähahmo”.

Juuri sitä Hurme on. Hänen monet näytelmänsä ja kaksi viimeisintä kirjaansa ovat lukeneen miehen persoonallinen visio menneisyydestä ja suomalaisen sivistyksen unohdetuista kannattelijoista.

Opettajasuvun vesa löysi jo nuorena itsestään esitelmöitsijän. Näin Hurme kertoo: “Tyylini oli hitaan meuhkaava, esiinnyin kuin näyttelijä, mutta huomasin, että luennoissa oli järkeä. Sen jälkeen olen oikeastaan kulkenut samoilla jäljillä, kerännyt itselleni 25 vuotta pakkia. Minulla on sisäinen paine kirjoittaa ihmisistä ja aiheista, jotka tuppaavat unohtumaan. Pelastustyöksi tätä kutsuisin.”

Niemi on kertomus Telluksen pohjoisella pallonpuoliskolla törröttävästä niemestä, jota kutsumme Suomeksi. Tarina alkaa alkuräjähdyksestä ja päättyy 1809. Pohjana on tiedettä, tulkinnat ovat taiteilijan.

Palkintotuomari Elisabeth Rehnille jäi kirjan päättyessä hyvä olo: “Olin oppinut paljon, ihmetellyt, pudistanut päätäni, nauranut usein.”

Lastenkirjallisuuden Finlandia: Plagiaatiksi epäilty talo

Voittajateos: Sanna Mander, Avain hukassa (S&S)/ Nyckelknipan (Schildts & Söderströms).

Näin juoksee loru: “Tähän taloon, jonnekin/ avaimeni hukkasin!/ Se voi olla siellä tai täällä,/ kakun alla kaapin päällä!/ Auttaisitko pikkuisen?/ Etsisitkö avaimen?”

Sanna Manderin värikäs kuvateos sai lasten- ja nuortenkirjallisuuden esiraadilta vuolaat kehut. Puhuttiin “riemastuttavasta löytöretkestä kerrostaloon ja sen eriskummallisten asukkaiden elämään”.

Kirjassa nähtiin myös “puheenvuoro moniarvoisuuden puolesta ilman normittamista tai valistavaa sävyä.” Jo aiemmin syksyllä kirjaa kiitettiin 10 000 euron arvoisella Rudolf Koivu -kuvituspalkinnolla.

Tukholmassa varttunut, nykyisin Helsingissä asuva Mander on nouseva nimi, jonka kuvitukset ovat päätyneet niin kirjoihin, tekstiileihin, julisteisiin, pakkauksiin kuin levynkansiin meillä ja maailmalla.

Finlandia-ehdokkuudesta virisi kuitenkin hämmennys: muistuttaako Manderin kirja liiaksi viime vuonna ilmestynyttä Jenni Erkintalon ja Reka Kiralyn kuvakirjaa Talo kulman takana? Aika isoja yhtäläisyyksiä löytyy. Tekijänoikeusneuvosto jää pähkäilemään pulmaa.

Palkintotuomari, muusikko Anna Puu luki kirjan lapsensa kanssa. Kaksikko löysi kadonneen avaimen ja hoksaksi samalla runosuonten avautuneen. “Riimiittely jatkui vielä iltasatuhetkenkin jälkeen.”

Asiasanat

Uusimmat