Uutiset

Julkisuudessa paheksuttu tietovuoto voi saada aikaan toivottua keskustelua – joskus se taas haittaa päätöksentekoa

Perustuslakivaliokunnan keskeneräinen lausunto soten valinnanvapaudesta vuoti julkisuuteen torstai-iltana. Ilta-Sanomat kertoi lausuntaluonnoksesta, jonka mukaan valinnanvapautta ei voida toteuttaa hallituksen aikataulussa.

Luonnoksen julkisuuteen vuotaminen aiheutti paheksuntaa muun muassa valiokunnan jäsenten joukossa. Muun muassa kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok.) totesi pitävänsä keskeisien asiakirjojen vuotamista raukkamaisena.

Hallinto-oikeuden professorin Olli Mäenpään mukaan vaiteliaisuuspäätökset liittyvät yleensä EU:hun tai kansainvälisiin asioihin.

Silti yleinen käytäntö on, että keskeneräisistä asioista ei kerrota julkisuuteen.

-Demokratiassa tietovuotoja tapahtuu silloin tällöin. Joskus ne ovat hyödyllisiäkin.

Hän toteaa, että jos kaikkea riepotellaan julkisuudessa ennen kuin niistä on tehty päätöksiä, niin päätöksentekijöillä ei ole tarvittavaa rauhaa miettiä asiaa.

-Sote-asiat ovat kyllä sellaisia, että niistä pitäisikin keskustella ennen kuin päätöksiä tehdään.

Mäenpää ei muista, että eduskunnassa olisi tapahtunut vastaavia tietovuotoja. Silloin tällöin jokunen kansanedustaja on voinut informoida luottotoimittajaansa asioista, mutta sitäkään ei tapahdu isossa mittakaavassa.

Hän lisää, että tietovuodot ovat tietyllä tavalla median toiminnan edellytys. Salassapitovelvollisuus ei sido toimittajaa, joten toimittajat voivat itse arvioida, voiko jutun julkaista vai ei.

Asiasanat

Näkoislehti

27.9.2020

Fingerpori

comic