Uutiset

Kaivosten rikastushiekka on jätettä, josta saisi talteen arvoaineita – nyt prosessissa keskitytään vain haluttuihin metalleihin

Kaivokset tuottavat valtavasti jätteeksi luokiteltavaa sivukiveä ja rikastushiekkaa. Sen lisäksi ympäristön kannalta riskejä sisältyy suljettujen kaivosten jätealtaisiin.
Kaivokset joutuvat rakentamaan valtavia jätealtaita säilöäkseen rikastusprosessista syntyvää rikastushiekkaa. Se sisältää paitsi arvoaineita, usein myös ympäristölle haitallisia raskasmetalleja. Tässä rakennetaan Sotkamo Silverin rikastushiekka-allasta. Kuva: Juha Neuvonen
Kaivokset joutuvat rakentamaan valtavia jätealtaita säilöäkseen rikastusprosessista syntyvää rikastushiekkaa. Se sisältää paitsi arvoaineita, usein myös ympäristölle haitallisia raskasmetalleja. Tässä rakennetaan Sotkamo Silverin rikastushiekka-allasta. Kuva: Juha Neuvonen

Kaivokset tuottavat valtavan määrän sivukiveä, rikastusprosessissa syntyvää rikastushiekkaa sekä pintamaita. Ne päätyvät pääasiassa jätteeksi kaivosten omille kaatopaikoille.

Kaivosten kokonaisjätteen määrä oli 100 miljoonaa tonnia vuonna 2017. Sama vuonna yhdyskuntajätettä kertyi 2,8 miljoonaa tonnia.

Yhä suurempi osa yhdyskuntajätteestä hyödynnetään materiana, samalla tavalla voitaisiin toimia kaivoksilla.

– Pitäisi vain muuttaa ajattelutapaa. Nyt rikastusprosessi optimoidaan haluttavien arvoaineiden talteenotolle. Vasta sen jälkeen ehkä katsotaan, mitä muuta prosessi voisi tuottaa, sanoo yksikön päällikkö Päivi Kauppila Geologian tutkimuskeskuksesta (GTK).

GTK sai vuoden alussa valmiiksi kolmivuotisen hankkeen, jossa selvitettiin keinoja tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

– Rikastusprosessia uudelleen miettimällä myös haitallisten aineiden määrää voisi vähentää, jolloin jäljelle jäävä aines olisi ympäristökelpoisempaa, ja kelpaisi hyötykäyttöön, sanoo Kauppila.

Tulokset olivat niin hyviä, että Kauppila uskoo nykyisen hyötykäytön moninkertaistuvan.

Hyötykäyttö oli vuonna 2017 vain 1,2 miljoonaa tonnia. Sen lisäksi kaivokset käyttivät 12,5 miljoonaa tonnia sivukiveä patojen ja teiden rakentamiseen kaivosalueilla. Kaatopaikkatavaraksi jäi 87 miljoonaa tonnia.

Rikastushiekkaan jäävät haitalliset aineet ovat kustannus kaivosyhtiölle

Arvomineraalien talteenoton hintaa rikastushiekasta GTK ei tutkinut.

– Totta kai se lisää kustannuksia, jos rikastusprosessiin lisätään vaiheita. Mutta toisessa vaakakupissa ovat jätteiden hallinnan kustannukset, sanoo Kauppila.

Se tarkoittaa säästöä rikastushiekka-altaiden rakentamis- ja sulkemiskustannuksissa. Myös vakuusmaksut alenisivat, kun kaivosten ei jälkihoidossa tarvitsisi varautua satojen hehtaarien laajuisten rikastushiekka-alueiden peittämiseen.

Ympäristöministeriön erityisasiantuntija Soile Nieminen sanoo, että sivukiven määrää voidaan vähentää louhintateknisillä ratkaisuilla. Sivukiven laatu puolestaan ratkaisee sen hyötykäyttömahdollisuuden.

– Kaivosyhtiöt pyrkivät optimoimaan rikastusprosessia niin, että ympäristölle vaarallisten aineiden määrä rikastushiekassa jäisi mahdollisimman vähäiseksi, sanoo Nieminen.

Kyse on kaivosyhtiöiden kannalta jätekustannusten minimoimisesta: mitä vaarallisempia aineita rikastushiekkaan jää, sitä tiiviimpää rakennetta jätealtaalta vaaditaan.

Suljettujen kaivosten rikastushiekasta voi löytyä arvokkaita maametalleja

Suljetut kaivokset ovat peittämättä jätettyine sivukivikasoineen ja rikastushiekka-altaineen paitsi ympäristöriski myös samanlainen potentiaalinen kohde arvomineraalien talteenotolle kuin toimivien kaivosten rikastushiekka-altaat.

Kannattaisiko nekin rikastaa uudelleen?

– Niissä voisi olla mineraaleja ja metalleja, joita vanhan kaivostoiminnan aikana ei pidetty arvossa. Kysymys on siitä, ovatko pitoisuudet riittävän korkeita ja onko suljettujen kaivosten lähellä toimivia kaivoksia, joissa olisi tarjolla rikastusprosessi, sanoo Kauppila.

Esimerkiksi harvinaiset maametallit, joita tarvitaan auto- ja energiateollisuudessa, eivät olleet rikastamisen arvoisia vanhojen kaivosten aikaan.

– Vanhojen kaivosten sulkemisesta on kulunut aikaa eivätkä siellä toteutetut toimenpiteet vastaa nykyisten parhaiden käytäntöjen ja parhaiden tekniikoiden vaatimustasoa, arvioi Soile Nieminen.

Kaivokset

Jätetilastojen näkökulmasta kaivosten malmin tieltä louhima pintamaa, sivukivi ja rikastushiekka ovat jätettä. Vuonna 2017 määrä oli 100 miljoonaa tonnia. Määrä on valtava kun sitä vertaa yhdyskuntajätteen noin 3 miljoonaan tonniin.

Varsinkin metallimalmikaivoksilla jätejakeet sisältävät ympäristölle haitallisia mineraaleja ja metalleja.

Sen lisäksi, että jätemäärä kasvaa toiminnassa olevilla kaivoksilla, sitä on suljetuilla kaivoksilla. GTK:n parin vuoden takaisen selvityksen mukaan 35 suljetun kaivoksen jätealueille on sijoitettu yhteensä noin 98 miljoonaa tonnia rikastushiekkaa ja 29 miljoonaa tonnia sivukiveä.

Suljettujen kaivosten jätteiden ympäristövaarallisuutta arvioineessa selvityksessä (Syke 12/2018) päädyttiin siihen, että 15:lle kaivosalueelle on varastoitu kaivannaisjätteitä, jotka tuottivat ympäristöön happamia, metalli- ja sulfaattipitoisia valumavesiä.

Kaupallinen yhteistyö

Uusimmat