Uutiset

Kannattaako koulut avata ennen kesälomaa? – Lännen Media keräsi perustelut avaamisen puolesta ja vastaan

Jos koulut siirtyvät takaisin lähiopetukseen, opettajakunnan pelkona ovat tartuntariski ja kaaos käytännön koulutyössä. Koulujen avaamista on perusteltu lasten lievillä koronaoireilla ja sillä, että etäopetus lisää eriarvoisuutta ja syrjäytymisriskiä.
Maaliskuun alussa Viikin normaalikoulussa Helsingissä neljä luokkaa opettajineen määrättiin 14 päivän karanteeniin yhden oppilaan koronavirustartunnan vuoksi. Myös koulun sulkemista harkittiin. Kaksi viikkoa myöhemmin hallitus päätti, että kaikki koulut siirtyvät koronaviruksen takia etäopetukseen. Kuva: Emilia Kangasluoma
Maaliskuun alussa Viikin normaalikoulussa Helsingissä neljä luokkaa opettajineen määrättiin 14 päivän karanteeniin yhden oppilaan koronavirustartunnan vuoksi. Myös koulun sulkemista harkittiin. Kaksi viikkoa myöhemmin hallitus päätti, että kaikki koulut siirtyvät koronaviruksen takia etäopetukseen. Kuva: Emilia Kangasluoma

Hallitus keskustelee keskiviikkona koulujen mahdollisesta avaamisesta. Keskiviikkoiltana tai viimeistään torstaina aamupäivällä tiedetään, avataanko koulut vielä muutamaksi viikoksi ennen kuin kesälomat alkavat. Toinen vaihtoehto on odottaa syksyyn.

Nyt voimassa olevan päätöksen mukaan koulut olisivat kiinni 13. toukokuuta asti. Koulut suljettiin ja etäopetukseen siirryttiin 18. maaliskuuta. Päätös koulujen sulkemisesta pohjaa valmiuslakiin, jonka mukaan koulut pitää avata, ellei niitä ole pakko pitää kiinni.

Asiantuntijat ovat sekä kannattaneet että vastustaneet koulujen avaamista. Moni on suositellut koulujen avaamista ensimmäisenä purettavana koronarajoituksena.

Nyt väitellään siitä, olisiko lähiopetukseen palaamisesta pariksi viikoksi enemmän hyötyä vai haittaa. Näillä perusteilla koulujen avaamista on puolustettu ja vastustettu.

Puolesta: Lasten oireet lievempiä kuin aikuisilla

Lapset eivät sairastu koronaan yhtä vakavasti kuin aikuiset. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan koronaviruksen aiheuttamat infektiot ovat olleet lapsilla tähän mennessä lähes poikkeuksetta lieviä. Lasten oireet ovat samanlaisia kuin muissa tavallisissa hengitystieinfektioissa.

Koronavirusepidemian aikana Suomessa ei ole hoidettu sairaaloissa vakavasti sairaita lapsia tai nuoria. Kansainvälisten lukujen perusteella lapset eivät juuri saa tartuntoja. On myös vain vähän näyttöä siitä, että lapset olisivat aiheuttaneet koronatartuntaketjuja. Esimerkiksi Ruotsin avoimissa kouluissa tartunnat eivät ole juuri levinneet.

Koulujen avaamisen puolella olevat lääkärit ovat viitanneet muun muassa Lancetissa julkaistuun tutkimukseen, jonka mukaan koulujen sulkemisesta ei ole ollut juuri hyötyä epidemian hallitsemisessa.

Koulujen sulkemisen vaikutus kuolemantapauksiin on todennäköisesti vain 2–4 prosentin luokkaa eli vähemmän kuin muilla rajoituksilla. Lasten kuolemanriski covid-19-infektiossa on 0,0026 prosenttia, kun yli 80-vuotiailla riski on 13,4 prosenttia.

Puolesta: Etäoppilaat eriarvoisessa asemassa

Oppilaiden eriarvoistuminen voi kasvaa, jos koulut pysyvät kiinni. Huolenaiheena ovat syrjäytymisvaarassa olevat oppilaat ja koulupudokkaiden määrän lisääntyminen.

Etäopetus ei sovi kaikille koululaisille, ja oppimistulokset voivat huonontua. Sosiaalisen ympäristön puuttuminen voi olla haitallista lasten kehitykselle.

Opettajat eivät ole saaneet yhteyttä kaikkiin oppilaisiin etäopetuksen aikana. 70 prosenttia Opettajien Ammattijärjestö OAJ:n kyselyyn vastanneista opettajista kertoo, ettei yksittäisiä oppilaita tavoiteta tai tavoittaminen on epäsäännöllistä.

Perheiden jaksaminen saattaa olla kovilla etäopetuksen ja etätyön puristuksessa, ja varsinkin pienten koululaisten vanhemmille työnteko voi olla hankalaa. Perhetilanne kotona saattaa olla huono, jolloin koulu olisi lapselle turvallisempi kasvuympäristö, josta saisi lisäksi kouluruuan.

Puolesta: Tartuntoja koulussa voitaisiin estää

Yliopistosairaaloiden lasten infektiolääkäreiden työryhmän raportin mukaan koulujen avaaminen olisi turvallista lasten ja nuorten kannalta. Koronaviruksen leviämistä kouluissa voidaan estää ja erityisesti koulujen henkilökuntaa voidaan suojata erityisesti hyvällä käsihygienialla.

Sekä henkilökunnan että oppilaiden tulisi pestä kädet kouluun tullessa ja sieltä lähtiessä, ennen ja jälkeen ruokailun ja WC:ssä käynnin jälkeen.

Lääkäriryhmän toimintaohjeissa korostetaan, että tartuntoja voidaan ehkäistä myös välttämällä aikuisten kokoontumisia esimerkiksi opettajanhuoneeseen ja ruokailemalla muualla kuin ruokasaleissa. Myöskään kevätjuhlia ei pitäisi järjestää.

Vastaan: Tartuntariski kouluissa

Varsinkin OAJ on vastustanut koulujen avaamista jyrkästi mahdollisen tartuntariskin takia. Jos korona lähtee tarttumaan kouluissa, rajoitusten hyödyt häviävät.

Koronavirusepidemian tautihuippu Suomessa on myös vasta edessä. Pitäisikö taudin etenemistä seurata vielä pidempään?

Pelkona on myös se, että mahdollisesti koulusta tartunnan saaneet lähtevät levittämään koronavirusta laajemmalle esimerkiksi mökkipaikkakunnille, kun kesälomat alkavat.

Opettajien, oppilaiden ja heidän läheistensä terveys ja turvallisuus huolettavat. Myös opettajissa ja oppilaissa on riskiryhmäläisiä, joille tauti voi olla erityisen vaarallinen.

Vastaan: Oppilaisiin yhteys yksitellen

Suomen Luokanopettajat ry:n mukaan koulujen avaaminen tarkoittaisi käytännössä vaatimuksia ryhmäkokojen suhteen sekä välituntien porrastamista ja oppilaiden turvallisia etäisyyksiä, joita olisi mahdoton järjestää jo tilojen ja henkilökunnan riittävyyden takia.

Etäopetuksen uudet käytännöt ovat toimineet pääosin hyvin. Jos kouluihin palattaisiin kahdeksi viikoksi, vaatisi se jälleen uudenlaisen opetustilanteen muodostamista.

Tämä voi vaikuttaa opettajien jaksamiseen. Miten etä- ja lähiopetus järjestettäisiin, jos koulut avataan asteittain?

OAJ on ehdottanut, että opettajat tapaisivat kaikki oppilaat henkilökohtaisesti joko koulussa tai etäyhteydellä ennen kuin kesälomat alkavat. Lisäksi OAJ on esittänyt tukiopetuksen lisäämistä.

Vastaan: Tulisivatko kaikki oppilaat kouluun?

OAJ arvioi, että osa oppilaista jäisi perheen päätöksellä pois koulusta, vaikka koulut avattaisiin.

Opetusministeri Li Andersson (vas.) on kuitenkin sanonut, että jos koulut avataan, etäopetus lakkaa. Kotiin esimerkiksi tartuntapelon vuoksi jäävät oppilaat eivät siis saisi opetusta.

Myös iso osa opettajista vastustaa koulujen avaamista eikä halua palata kouluun.

Koulut olisivat auki vain pari viikkoa ennen kuin kesälomat alkavat. OAJ:n mukaan opetukseen palaamisen ongelmia ehdittäisiin ratkoa paremmin, jos lähiopetus jatkuisi vasta elokuussa.

Opettajat uskovat, että viimeisen kahden viikon aikana oppilaiden kiinnostus kohdistuisi todennäköisesti enemmän kavereiden tapaamiseen kuin opiskeluun.

Uusimmat

Fingerpori

comic