Uutiset

Kansainvälinen raportti: Ravitsemussuositukset ovat kestävyyden kannalta liian väljiä

Vaikka ihmiset söisivät kansallisten suositusten mukaisesti, aiheutuisi siitä WWF:n ja Oxfordin yliopiston selvityksen mukaan aivan liian suuret ympäristövaikutukset. Suositusten lisäksi olisi puututtava ruuan tuotantotapoihin.
Ravitsemussuositukset ohjaavat erityisesti julkista ruokailua, mutta ovat selvä viesti myös kotitalouksille. Tuoreen raportin mukaan suositukset eivät ole riittäviä varmistaakseen kestävän ruuantuotannon ja -kulutuksen. Kuva: Arttu Laitala
Ravitsemussuositukset ohjaavat erityisesti julkista ruokailua, mutta ovat selvä viesti myös kotitalouksille. Tuoreen raportin mukaan suositukset eivät ole riittäviä varmistaakseen kestävän ruuantuotannon ja -kulutuksen. Kuva: Arttu Laitala

Vaikka väestö söisi kiltisti kansallisten ravitsemussuositusten mukaan, ruuan kulutus ja tuotanto olisivat yhä kestämättömällä pohjalla. Näin katsovat ympäristöjärjestö WWF ja Oxfordin yliopisto laatimassaan raportissa.

Se huomauttaa, että vaikka ruuantuotannon ja kulutuksen ongelmat ovat globaaleja, ne ratkaistaan käytännössä pitkälti alueellisesti. Siksi kansalliset ravitsemussuositukset ovat tärkeässä roolissa.

Suomessa suosituksissa on huomioitu myös ympäristö, mutta WWF Suomen suojeluasiantuntija Mari Koistisen mukaan ongelmana on suositusten väljyys.

– Suosituksia noudattamalla voi syödä erittäin ympäristöystävällisesti tai ympäristölle haitallisesti, hän sanoo.

– Niiden mukaan on mahdollisuus syödä esimerkiksi aika reilusti lihaa ja toisessa ääripäässä vegaanisesti.

Vertailussa päästöt, monimuotoisuus ja luonnonvarat

Raportissa on tutkittu 75 maan kansallisia ravintosuosituksia ja arvioitu vaikutuksia tilanteessa, jossa väestön selvä enemmistö söisi suositusten mukaan.

Arvioinnissa on huomioitu kasvihuonekaasujen päästöt sekä vaikutus luonnon monimuotoisuuteen eli elonkirjoon ja rehevöitymiseen. Lisäksi on tarkasteltu suosituksen mukaisen ruuan tuotannon kuluttamaa maa-alaa ja vesivaroja.

Kestävä ruokavalio on eri puolilla maailmaa erilainen, mikä on myös otettu huomioon.

Päätelmät ovat karuja.

Raportin mukaan nykyiset suositukset eivät riitä pääsemään edes Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin, planeetan hyvinvoinnin kannalta riittävistä vaikutuksista puhumattakaan. Näin on siitä huolimatta, jos suurin osa maailman väestöstä söisi – ja pystyisi syömään – suositusten mukaisesti.

WWF muistuttaa, että ruuantuotanto aiheuttaa vähintään neljänneksen kaikista kasvihuonekaasujen päästöistä. Se on myös merkittävin yksittäinen syy elonkirjon köyhtymiseen.

Suomalaiset eivät syö nykyistenkään suositusten mukaan

Vuonna 2014 päivitetyt Suomen ravitsemussuositukset perustuvat pohjoismaisiin suosituksiin.

Niissä on tavoitteena vastata pohjoismaisiin terveysongelmiin siten, että alueen ruokakulttuuri ja tottumukset huomioidaan. Myös ympäristövaikutukset ovat mukana.

Suomalaisissa suosituksissa painotetaan kokonaisuutta. Tavoitteena on terveyttä edistävä ruokavalio, joka on ympäristön kannalta ”mahdollisimman kestävä”.

– Jos ateriat koostettaisiin kasvituotteiden osuutta painottaen ja ruoan tuotantoketju toteuttaisi tällä hetkellä jo mahdolliset parantamistoimet, ruokavalion ilmastovaikutus vähentyisi edelleen yli 20 prosenttia tällä vuosikymmenellä, suositukset laatinut valtion ravitsemusneuvottelukunta totesi jo kuusi vuotta sitten.

Suomalaiset eivät kuitenkaan syö keskimäärin lähellekään suositusten mukaisesti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen viime vuonna julkaiseman tutkimuksen mukaan lihaa syödään aivan liian paljon ja kasviksia liian vähän.

”Muutos ei saa jäädä kuluttajien harteille”

Tilanne on WWF:n mukaan kaukana kestävästä. Ruuan ympäristövaikutukset olisivat järjestön mukaan aivan liian suuria Suomessakin, vaikka jokainen söisi esimerkiksi lihaa tunnollisesti enintään ravitsemussuositusten mukaan.

– Moni myös tulkitsee suosituksia väärin ja luulee, että niiden mukaan olisi välttämätöntä syödä lihaa tai juoda maitoa, Koistinen arvelee.

Pohjoismaisia suosituksia ollaan parhaillaan muuttamassa, ja uudet suositukset valmistuvat vuonna 2022. Sen jälkeen päivitetään kansalliset suositukset.

Ympäristöjärjestö katsoo, että ympäristövaikutukset on otettava aiempaa voimakkaammin mukaan. Koistisen mukaan tästä onkin merkkejä ilmassa ainakin pohjoismaisten suositusten valmistelussa.

– Muutos ei saa jäädä kuluttajien harteille, hän sanoo.

Hyväksikäytöstä palauttavaan tuotantoon

Pelkkä ruokavalio ei kuitenkaan tänään julkaistun raportin mukaan riitä, vaan myös tuotantotapoja on muutettava.

Raportti kantaa nimeä Bending the Curve: The Restorative Power of Planet-Based Diets. Suomennettuna se viittaa ruuantuotannon kehittämiseen luontoa hyväksikäyttävästä sitä palauttavaksi tai elvyttäväksi kasvipainotteisen ruokavalion avulla.

Kestävä ruokaketju tarkoittaa järjestön mukaan esimerkiksi sitä, ettei uutta peltoa raivata. Nykyinen peltoala tulisi raportin mukaan myös käyttää aiempaa tehokkaammin suoraan ihmisravinnon eikä eläinten rehun tuottamiseen.

WWF:n mukaan suunnanmuutos on edellytys sille, että ilmasto- ja biodiversiteettikriisien ohella voidaan ratkaista nälkäongelma ja saavuttaa muut YK:n kestävän kehityksen tavoitteet.

Rikkaissa maissa olisi raportin mukaan vähennettävä eläinperäisten tuotteiden käyttöä merkittävästi myös siksi, että köyhien maiden ihmiset voivat syödä sekä riittävästi että riittävän monipuolisesti.

Koistinen sanoo, että on erityisen tärkeää ymmärtää kestävän ruuantuotannon ja ihmisten hyvinvoinnin välinen yhteys. Raportti muistuttaa, että ympäristöhyötyjen lisäksi kestävä kasvispohjainen ruokavalio tuo suoria terveyshyötyjä ja vähentää ennenaikaisia kuolemia.

– Päättäjien on aika ottaa selkeä vetovastuu muutoksessa kohti kestävää ruokaketjua, hän vetoaa.

Suomen ravitsemussuositukset

Suositusten mukaan puolet lautasesta tulisi täyttää kasviksilla.

Neljäsosa lautasesta tulisi olla perunaa tai täysjyväviljavalmistetta, kuten pastaa.

Lihan, kalan tai kasvisproteiinin osuudeksi jää yksi neljäsosa.

Lautasmallin lisäksi ravitsemussuositukset on annettu päivä- ja viikkoannoksina.

Lihavalmisteita ja kypsää lihaa tulisi syödä korkeintaan puoli kiloa viikossa.

2-3 kertaa viikossa on sopiva määrä kala-annokselle (100-150 grammaa).

Kananmunien suositeltu määrä on enintään 3-4 kappaletta viikossa.

Juureksia, vihanneksia, marjoja, hedelmiä ja sieniä tulisi syödä puoli kiloa päivässä.

Viljavalmisteita (kypsä pasta, ohra, riisi, kaura) tulisi syödä 6-9 desilitraa päivässä. Yksi leipäviipale vastaa desilitraa.

Nestemäisiä maitovalmisteita voi suosituksen mukaan käyttää 5-6 desilitraa ja juustoa 2-3 viipaletta päivässä.

Nestemäiset maitotuotteet voi ”tarvittaessa” korvata esimerkiksi soija- tai kaurajuomalla.

Vettä tulisi juoda 1-1,5 litraa joka päivä.

Lähde:Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2014

Kaupallinen yhteistyö

Uusimmat

Näkoislehti

22.10.2020

Fingerpori

comic