Uutiset

Kansalaiskysely: kansalaiset eivät luota soten lupauksiin – sotejohtaja lupaa selkeyttä syksyllä

Kansalaiset suhtautuvat kriittisesti sote- ja maakuntauudistukseen. Tulokset käyvät ilmi tuoreesta kansalaiskyselystä, jolla selvitettiin miten suuren uudistuksen tavoitteet ovat kansalaisille avautuneet.

Suurimmat huolenaiheet eivät ole vähäisiä, vaan ne liittyvät uudistuksen päätavoitteisiin. Tavoitteita pidetään sinänsä kannatettavina, mutta niiden toteutumiseen suhtaudutaan epäilevästi.

Vastaajat epäilevät erityisesti sitä miten käy palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden ja palvelujen kustannusten. Myöskään terveys- ja hyvinvointierojen kaventamiseen ei luoteta. Näiden kohdalla ennakoidaan uudistuksen vaikuttavan joko erittäin tai jokseenkin negatiivisesti.

Huoli ei yllätä soteuudistuksen muutosjohtaja Sinikka Saloa. Suhtautuminen on Salon mukaan loogista, sillä tässä uudistuksen vaiheessa asiasta keskustellaan vielä virkamiestasolla ja omalla sanastolla.

-Kun lait syksyllä hyväksytään, sen jälkeen konkretiakin kirkastuu. Asiakkaat, asukkaat ja henkilöstö osallistetaan mukaan, ja samalla tieto leviää. Maakunnat ovat tässä keskeisessä asemassa, ja me valtionhallinnosta annamme maakunnalle työkaluja, sosiaali- ja terveysministeriön Salo lisää.

Salo lupaa käytännön vinkkejä ihmisten mukaan ottamiseen ja esimerkiksi selkeämmän sotekielen.

-Paneudumme selkeämpään viestintään yhdessä Kotimaisten kielten keskuksen kanssa, hän lisää.

Kansalaiskyselyn kriittiset huomiot ovat samansuuntaisia kuin alkuvuonna 2017 toteutetussa laajassa sote- ja maakuntauudistukseen liittyvässä henkilöstökyselyssä.

Uudistusta hyvänä ja huonona pitävät vastaukset jakautuivat melko tasaisesti – vaikutus riippuu hyvin monista vastaajan taustatekijöistä ja näkökulmasta.

Elämäntilanteella ja koulutuksella on merkittävä vaikutus siihen, miten uudistus koetaan ja tunnetaan. Nuoret vastaajat olivat vähiten kiinnostuneita uudistuksesta, ja vanhimmat taas näkivät sen kielteisemmässä valossa.

Lujin luottamus uudistukseen oli yrittäjillä ja korkeammin koulutetuilla. Työttömät ja eläkeläiset uskovat uudistuksen vaikuttavan palveluihin kielteisesti. Opiskelijat ovat epävarmimpia uudistuksen vaikutuksista.

Alueellisia eroja suhtautumisessa kysely ei nostanut esiin.

Kansalaiskyselyn perusteella sote- ja maakuntauudistus on jossain määrin tuttu useimmille suomalaisille. Kaksi kolmasosaa vastaajista kertoo tuntevansa uudistuksen pintapuolisesti tai sen pääpiirteet. Täysin välinpitämättömästi uudistukseen suhtautuvien määrä oli suhteellisen pieni eli 11,3 prosenttia.

Kattava otos

Sote- ja maakuntauudistuksen kansalaiskyselyyn vastasi huhtikuussa 1 040 suomalaista.
Otos on kattava iältään, sukupuoleltaan ja sosioekonomiselta asemaltaan. Mukana on myös edustava otos sekä suomen- että ruotsinkielisiä. Kysely ei tavoittanut yhteiskunnan kaikkein heikommassa asemassa olevia.
Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n johtama konsortio toteutti kyselyn uudistusta valmistelevien ministeriöiden kanssa.
Kysely on osa valtioneuvoston kanslian rahoittamaa tutkimus- ja selvityshanketta.

Asiasanat

Uusimmat