Uutiset Puhemies Vanhanen toppuuttelee puheita railakkaasta kielenkäytöstä eduskunnassa.

Kansanedustaja kovilla - jäsenenä jopa neljässä valiokunnassa, mutta aikataulut pettävät

Puhemieskolmikko. Puhemies Matti Vanhanen (kesk.), oikealla ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne (sd.) sekä toinen varapuhemies Juho Eerola (ps.). Eduskunnassa valiokuntien päällekkäiset kokoukset puhuttavat samoin kuin lakiesitysten ruuhka. Kuva: KIMMO BRANDT
Puhemieskolmikko. Puhemies Matti Vanhanen (kesk.), oikealla ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne (sd.) sekä toinen varapuhemies Juho Eerola (ps.). Eduskunnassa valiokuntien päällekkäiset kokoukset puhuttavat samoin kuin lakiesitysten ruuhka. Kuva: KIMMO BRANDT

Yhä useampi kansanedustaja turhautuu eduskunnassa päällekkäisten kokousten takia.

Kansanedustajalla voi olla jopa neljän eri valiokunnan varsinainen jäsenyys ja kokoukset pidetään yhtä aikaa. Mihin sännätä, ja miten panna valiokunnat tärkeysjärjestykseen?

Eduskunnan puhemies Matti Vanhasen (kesk.) mukaan ongelma on tiedostettu ja siihen haetaan ratkaisua.

– Tämä on suuren luokan kysymys. Viimeisen 25 vuoden aikana meille on tullut lisää valiokuntia, tulevaisuus-, tarkastus- sekä viimeisenä tiedusteluvalvontavaliokunta. Lisäksi suuri valiokunta on muuttunut EU-jäsenyyden myötä oikeaksi, työllistäväksi valiokunnaksi. Tehtäviä on tullut paljon lisää.

Vanhasen mukaan päällekkäiset kokousajat tuovat mukanaan kaksi ongelmaa.

– Ensinnäkin joudutaan kirjaamaan poissaoloja, mutta suurempi ongelma on se, ettei kansanedustajan mahdollisuus keskittyä aidosti työhön on vaikeutunut.

Vanhanen ei vielä avaa tässä vaiheessa, minkälaisia ehdotuksia asian parantamiseksi on tulossa.

– Olen syksyllä käynyt kahdessa eduskuntaryhmässä keskustelemassa ongelmasta ja nyt kevätkaudella kierrän loput ryhmät läpi.

Ruuhkaan helpotusta

Puhemies toivoo, että jatkossa pystyttäisiin parantamaan eduskunnan ja valtioneuvoston välistä työsuhdetta niin, että valtioneuvostosta tulisi tasaisemmassa tahdissa esityksiä eduskunnalle.

– Meillä on vuosikymmenen ajan ollut piintyneenä tapana se, että sekä syys- että kevätkaudella esitykset ruuhkautuvat loppuviikoille. Työn kannalta olisi parempi, että ajankäyttö suunniteltaisiin paremmin.

Tämäkin teema liittyy eduskunnan uudistamistyöhön, joka on parhaillaan käynnissä. Uudistustyö on jaettu niin, että on olemassa pääryhmä ja sillä kolme alatyöryhmää.

– Ryhmillä on tämä vuosi aikaa tehdä pohjatyötä. Sen jälkeen siirrytään ratkaisuihin.

Valiokuntien kokousten päällekkäisyyksien karsiminen kuuluu myös uudistustyöhön.

Isoja ratkaisuja

Alkava kevätkausi mennään puhemiehen mukaan vauhdilla eteenpäin. Merkille pantavaa on, että kevätkaudella eduskuntaan on tulossa laajoja kokonaisuuksia.

– Työllisyystoimet tulevat vuoden kuluessa käsittelyyn ja soten kokonaisratkaisu vuoden loppuun mennessä. Sote ei välttämättä vielä tämän vuoden aikana työllistä eduskuntaan.

Edelleen ilmastomuutoksen torjuntaan esitetyt muutokset saadaan varmaankin paloittain eduskuntaan.

– Ratkaisuja niistä tehdään tällä vaalikaudella ja ennustan, että vielä tulevinakin kausina.

Erikoinen pyyntö

Eduskunta saa käsiinsä myös historiallisen pyynnön. Valtakunnansyyttäjä RaijaToiviainen on pyytänyt eduskunnalta suostumusta saada asettaa kansanedustaja Juha Mäenpää (ps.) syytteeseen. Kyse on Mäenpään eduskunnan täysistunnossa käyttämästä puheenvuorosta.

Poliisi on esitutkinnan jälkeen tullut siihen tulokseen, että on syytä epäillä edustajan syyllistyneen kiihottamiseen kansanryhmää vastaan.

Perustuslain mukaan tarvitaan vähintään viisi kuudesosaa edustajista suostumuksen taakse. Tämä tarkoittaa, että perussuomalaiset voivat itse estää suostumuksen, koska heillä on 39 kansanedustajaa.

– Syyttäjän pyynnössä alleviivataan erikseen sitä, että hän pyytää ratkaisua immuniteetista eli edustajan koskemattomuudesta. Jos hän saa luvan, niin sitten hän harkitsee, nostaako syytteen, vai antaako asian raueta, puhemies selventää.

Hän korostaa, että eduskunnan tehtävä ei ole arvioida sitä, onko lakia rikottu. Eduskunta ei ole oikeuslaitos.

– Perustuslakivaliokunta tekee pohjatyön, ja sen jälkeen jokainen edustaja joutuu ottamaan kantaa suuressa salissa.

Hän pohtii, että onko niin, että syyttäjän on ollut pakko pyytää eduskunnalta tätä suostumusta, jos hän haluaa tehdä syyttämisjättämispäätöksen.

– Jos eduskunta ei anna lupaa, niin asia raukeaa.

Halla-aho tulkitsi kannat

Eduskunnan toiselta varapuhemieheltä, eli kansanedustaja Juho Eerolalta (ps.) kysyttiin, miksi puolueen puheenjohtaja Jussi Halla-aho on ottanut asiaan kantaa jo ennen kuin perustuslakivaliokunta on käsitellyt asiaa.

– Halla-aho todennäköisesti tulkitsi ainoastaan niitä tuntoja, joita hän on huomannut keskustelleensa eduskuntaryhmän jäsenten kanssa, Eerola tiivisti.

Mieskolmikko jatkaa

Eduskunnan täysistunnossa puhemiehiksi valittiin vanha kolmikko.

Puhemiehenä jatkaa Vanhanen, ensimmäisenä varapuhemiehenä Antti Rinne sekä toisena varapuhemieheksi Eerola.

Puhemiesvaalissa Vanhanen sai 171 ääntä, ensimmäisen varapuhemiehen vaalissa Rinne 142 ja toisen varapuhemiehen vaalissa Eerola 150 ääntä.

Vanhaselta tiedusteltiin, miten mieskolmikko istuu nykyaikaan tasa-arvoa ajatellen.

Vanhanen muisteli, että joskus puhemiehistössä on ollut kolme naista.

– Se kertoo siitä, että jokainen jäsen puhemiehistöön valitaan erikseen ryhmien esittämistä ehdokkaista. Näin se menee.

Ei niin pahamaineinen

Eduskunnan keskustelua on välillä kuvailtu liiankin railakkaaksi ja osin jopa ilkeäksi.

Vanhanen sanoo syksyn istuntoja seuranneena, että yleiskuva on parempi kuin mitä luullaan.

– Sanankäyttö on maltillisempaa kuin mitä syntynyt yleiskuva antaa ymmärtää. Ei tämä talo nyt niin pahamaineinen ole kuin ehkä ajatellaan.

Näkoislehti

28.9.2020

Fingerpori

comic