Uutiset

Kansanedustaja saa vapautuksen toimestaan käytännössä lähes aina – viimeksi pyyntö on evätty 24 vuotta sitten

Toiseen tehtävään valituksi tullut kansanedustaja hakee vapautusta eduskunnalta, kertoo eduskunnan pääsihteeri Maija-Leena Paavola.

-Ensin puhemiesneuvosto arvioi, puoltaako hakemusta, ja sen jälkeen asia menee suuren salin käsittelyyn. Yleensä puhemiesneuvoston kanta on aika painava, Paavola selvittää.

On erittäin harvinaista, joskin mahdollista, että eronpyyntöä ei puolleta.

-Yleensä eroa pyytävä kansanedustaja arvioi vähän ennakkoon, miten asiassa käy. Vapautusten myöntämisessä on olemassa tietty linja.

Aikaisemmat erotilanteet on listattu muistioon, jota puhemiesneuvosto asiaa harkitessaan käy läpi.

Käytännössä johonkin toiseen virkaan siirtyminen on kansanedustajalle läpihuutojuttu. Viimeksi edustajan eronpyyntöön ei ole suostuttu vuonna 1994, kun Vesa Laukkanen (Vaihtoehto Suomelle) pyysi eroa perusteenaan oman poliittisen toiminnan lopettaminen. Punaista valoa näytettiin myös Marjatta Stenius-Kaukoselle (vas.), joka perusteli eronpyyntöään politiikan moraalisella rappiolla vuonna 1991.

Suomen Pankki kertoi maanantaina, että sen johtokuntaan pyrkijöiden joukossa on istuva kansanedustaja, kokoomuksen Juhana Vartiainen. Häntä ennen Olli Rehn (kesk.) pyysi vapautusta 2016 siirtyessään Suomen Pankin johtokuntaan, ja tätä ennen SP:hen siirtyi eduskunnasta Matti Louekoski (sdp) vuonna 1996.

Itsenäisyyden alkuvuosina kansanedustajat ovat siirtyneet kesken vaalikauden jos jonkinlaisiin toimiin, muun muassa Jokioisten kartanon hoitajaksi (1918), Taivalkosken kirkkoherraksi (1949), Osuustukkukaupan toimitusjohtajaksi (1952), Aamulehden päätoimittajaksi (1956) ja Tarmon toimitusjohtajaksi (1964).

Vuonna 1938 IKL:ää edustanut Elias Simojoki pyysi vapautusta “IKL:ää vastaan suoritettujen väkivaltaisten toimien ja sisäministerin häneen kohdistamien loukkausten vuoksi”, mutta pyyntö hylättiin.

Asiasanat

Uusimmat