Uutiset

Kansanedustajat esittävät kiristyksiä lasten seksuaalista hyväksikäyttöä kuvaavan materiaalin hallussapitoon ja levittämiseen – Yhden pitkänkään videon levittäminen ei ole rangaistavaa

Syyttäjätaustainen Pihla Keto-Huovinen (kok.) ja poliisitaustainen Marko Kilpi (kok.) tekivät lakialoitteen, jolla halutaan parantaa lasten rikosoikeudellista suojaa.
Kansanedustajat Pihla Keto-Huovinen ja Marko Kilpi ovat tehneet lakialoitteen, että rikoslain 17 lukuun tehtäisiin neljä pykälämuutosta.
Kansanedustajat Pihla Keto-Huovinen ja Marko Kilpi ovat tehneet lakialoitteen, että rikoslain 17 lukuun tehtäisiin neljä pykälämuutosta.

Kansanedustajat Pihla Keto-Huovinen (kok.) ja Marko Kilpi (kok.) haluavat kiristää lasten seksuaalisen hyväksikäyttö -materiaalin hallussapidon ja levittämisen rangaistuksia.

Syyttäjätaustaisen Keto-Huovisen ja poliisitaustaisen Kilven lakialoitteen on allekirjoittanut yli sata kansanedustajaa. Lakimuutoksella halutaan parantaa lasten rikosoikeudellista suojaa.

Aloitteessa esitetään rikoslain 17 lukuun neljää pykälämuutosta, jotka liittyvät CAM (child abuse material) -materiaalin hallussapitoon ja levittämiseen, sekä näiden rangaistusasteikkoihin.

Rikostilastoissa lisääntynyt nettihäirintä näkyy myöhemmin

– Vastikään uutisoitiin jälleen kerran lasten seksuaalisesta hyväksikäyttötapauksesta, jonka poliisi oli tutkinnan kautta paljastanut. Tällaiset teot ovat aina vahvasti vaurioittavia ja ne aiheuttavat aina suurta, pitkäkestoista, useasti koko elämän pituista kärsimystä, Keto-Huovinen sanoo tiedotteessa.

Korona-aikana lasten seksuaalinen hyväksikäyttö ja häirintä Internetin välityksellä ovat lisääntyneet. Pelastakaa lapset -yhdistyksen mukaan nettivihjeet lasten seksuaalisesta häirinnästä ovat moninkertaistuneet. Normaalisti ilmoituksia tulee noin 50 viikossa, nyt niitä tulee 100–200.

Kilven mukaan kehitys tulee näkymään rikostilastoissa vasta myöhemmin.

– Suomi on ottanut digiloikan ja se näkyy selvästi myös verkossa tapahtuvissa seksuaalirikoksissa; Kilpi sanoo tiedotteessa.

Kilven mukaan lainsäädäntö ei ole pysynyt ajan mukana.

Koska rangaistukset lieviä, teot vanhenevat nopeasti

Kansanedustajat perustelevat lakimuutosta sillä, että Suomessa CAM-materiaaliin liittyvät rangaistukset ovat liian lieviä ja lainsäädäntö on epäloogista. Yhden kuvan tai videon hallussapito on rangaistavaa, mutta levittäminen ei ole. He ottavat esimerkiksi, että yksi video voi olla vaikka päivän mittainen ja se voi sisältää kuinka raakaa lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä tahansa, mutta sen levittäminen ei ole rangaistavaa.

– Koska rangaistukset ovat lieviä, teot myös vanhenevat nopeasti. Tavallisessa CAM-materiaaliin liittyvässä rikostapauksessa tutkittavaa materiaalia voi olla kymmeniä tuhansia kuvia ja videoita. Yhdenkin tapauksen tutkinta on hyvin vaativaa ja pitkäkestoista, Keto-Huovinen sanoo.

Rikoksissa ei ole törkeää tekomuotoa rangaistuksissa

Kiven mukaan on selvä lainsäädännöllinen puute, että törkeää tekomuotoa näissä rikoksissa ei ole, vaikka kyse on hyvin vakavia vaurioita aiheuttavasta toiminnasta ja teoista.

CAM-materiaaliin liittyvissä rikostutkinnoissa ja takavarikoissa on lähes aina löydetty myös huomattavia määriä vakavaa, raakaa väkivaltaa sisältäviä kuvia ja videoita, joissa uhreina on pieniä lapsia, jopa vauvoja. Käytännössä aina materiaalit ovat aidosta väkivallasta, jossa kyse voi olla jopa henkirikoksista.

Materiaalia tehdään myös Suomessa

Kilpi muistuttaa, että lasten seksuaalista hyväksikäyttöä ja raakaa väkivaltaa kuvaavia materiaaleja valmistetaan myös Suomessa ja niiden ympärillä liikkuu paljon rahaa.

– Materiaalia käytetään myös kaupankäynnin välineenä. Esimerkiksi anonyymiverkoissa sijaitseviin yhteisöihin pääsystä vaaditaan tuhansien kuvien pääsymaksuja.

Keto-Huovisen ja Kilven mukaan rikostutkijoiden, syyttäjien ja oikeusasteiden pitää pystyä vastaamaan siihen, että rikollisuus siirtyy koko ajan enemmän verkkoon. Heidän mielestään nykyinen lainsäädäntö ei anna siihen riittävästi mahdollisuuksia.

Uusimmat

Näkoislehti

27.9.2020

Fingerpori

comic