Uutiset

Karkaako mitalitavoite Suomelta?

Suomen olympiakomitean virallinen mitalitavoite kuluvalle olympiadille on kymmenen mitalisijaa. Luku pitää sisällään sekä käynnissä olevat Etelä-Korean talvi- että kahden vuoden kuluttua käytävät Tokion kesäolympialaiset.

Olympiakomitean huippuvaiheen johtajan Mika Lehtimäen ennusteen mukaan talvikisoissa Suomella oli kymmenen potentiaalista mitaliurheilijaa ja 19 potentiaalista mitalilajia. Lehtimäen matematiikan mukaan näistä lajeista Suomelle pitäisi tulla 6,45 mitalia.

Nyt näistä lajeista on kilpailtu 12 ja saldona on kolme mitalia.

Jo käytyjä potentiaalisia mitalilajeja olivat ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräisen kaikki neljä olympiastarttia, neljä maastohiihtokilpailua (miesten ja naisten yhdistelmäkilpailut sekä miesten ja naisten viestit), lumilautailija Enni Rukajärven molemmat lajit, yhdistetty sekä pikaluistelun 500 metrin kilpailu.

Potentiaalisista mitalilajeista ovat vielä jäljellä miesten ja naisten jääkiekko, yhdistetyn joukkue- sekä henkilökohtainen kilpailu, miesten 50 kilometrin hiihto, naisten 30 kilometrin hiihto sekä pikaluistelun 1 000 metrin kilpailu.

Mihin Olympiakomitean “potentiaalinen mitalilaji” -määritelmä perustuu?

-Pääasiassa maailmancup-menestykseen. Esimerkiksi maastohiihdossa on 26 maailmancup-osakilpailua. Potentiaaliseksi mitalistiksi luokittelemme urheilijan, jonka sijoitus on vähintään puolessa maailmancup-kilpailuista kahdeksan parhaan joukossa ja usein kolmen parhaan joukossa.

-Toki lajien välillä on eroja. Esimerkiksi lumilautailu on vaikeampi ennustettava, koska on erikseen ammattilaisten ja FIS:n kilpailuja, Lehtimäki taustoittaa.

Lehtimäen laskelmissa potentiaalisessa mitalilajissa mitalin todennäköisyysprosentti on 25.

Lisäksi on luokiteltu urheilulajit, joissa Suomella on potentiaalinen mahdollisuus sijoittua kahdeksan parhaan joukkoon. Tähän ryhmään kuuluvilla urheilijoilla mitalin todennäköisyysprosentti on kymmenen.

-Urheilu on urheilua, ei tilastomatematiikkaa. Olemme kuitenkin halunneet luoda pelkästään lähihistoriatietoon perustuvaa dataa, jolla voimme seurata suomalaisen urheilun kehitystä pitkäjänteisesti samoilla kriteereillä ja ilman tunnepohjaista arviointia.

-Suomalaisen urheilun tilaa arvioitaessa tärkein kriteeri on, kuinka paljon pystymme tuottamaan potentiaalisia mitaliurheilijoita. Se on vielä tärkeämpää kuin yksittäisten kisojen mitalisaalis.

Ennen neljä vuotta sitten käytyjä Sotshin olympialaisia Suomella oli vastaavien laskelmien mukaan kuusi potentiaalista mitaliurheilijaa ja 14 potentiaalista mitalilajia. Ennuste oli 4,7 mitalia, ja toteutuma viisi mitalia.

Jotta kymmenen mitalin tavoite tällä olympiadilla voi toteutua, vaatii se Etelä-Korean kisoista vielä minimissään kolmea lisämitalia. Lehtimäki on vielä toiveikas.

-Tässä on nyt tullut lyhyessä ajassa kolme nelostilaa, mutta toivotaan, että sadasosat kääntyvät vielä jossain vaiheessa meidänkin eduksemme. Suomella on vielä seitsemän potentiaalista mitalilajia, ja usein olympiarupeamaan on joku yllätysmitalikin mahtunut. Nyt sellainen voisi tulla esimerkiksi lumilautailun big air -nelikoltamme.

Asiasanat

Uusimmat