Uutiset Helsinki

Kärkipuolueet: Hallitukseen tuskin perussuomalaisten kanssa, arvot poikkeavat liikaa – “Arvioin, että ihmiskäsityksemme poikkeaa toisistaan”

Demarit, kokoomus, keskusta ja vihreät eivät kieltäydy ehdottomasti hallitusyhteistyöstä perussuomalaisten kanssa, mutta pitävät yhteistyötä epätodennäköisenä. Lännen Media ei tavoittanut Jussi Halla-ahoa kommentoimaan muiden puolueiden lausuntoja.
Jussi Halla-ahon johtama perussuomalaiset ei ole mieleinen hallituskumppani kärkipuolueille. Kuva: Mauri Ratilainen
Jussi Halla-ahon johtama perussuomalaiset ei ole mieleinen hallituskumppani kärkipuolueille. Kuva: Mauri Ratilainen

Demarit, vihreät, keskusta ja kokoomus suhtautuvat penseästi hallitusyhteistyöhön perussuomalaisten kanssa.

Ylen perjantaina julkistamassa viimeisimmässä puoluekannatusmittauksessa Perussuomalaiset oli noussut jo kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi 15,1 prosentin kannatuksellaan.

Riittääkö Jussi Halla-ahon johtamien Perussuomalaisten kannatus hallitusvastuuseen asti? Oleellinen kysymys on myös, ovatko muut kärkipuolueet valmiita olemaan samassa hallituksessa perussuomalaisten kanssa.

Jos vaalitulos on tämänhetkisten gallupien mukainen, hallitustunnustelijana toimii Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne. Hän muistuttaa, että tunnustelijan on annettava kaikille puolueille mahdollisuus vastata tunnustelijan esittämiin kysymyksiin hallitusyhteistyön ehdoista.

– Tämä koskee niin Perussuomalaisia kuin muitakin puolueita.

Rinteen mukaan Sdp:n ja Perussuomalaisten näkemykset ovat kuitenkin tällä hetkellä kaukana toisistaan esimerkiksi maahanmuuttokysymyksissä.

– Arvopohjan on hallituksessa oltava samanlainen, jotta asioita voidaan viedä eteenpäin. Luettuani Jussi Halla-ahon kirjoituksia ja kuunneltuani hänen puheitaan, arvioin, että ihmiskäsityksemme poikkeaa toisistaan. Minulle ihmisen etninen tausta, ihonväri tai varallisuus ei vaikuta tämän ihmisarvoon, Rinne sanoo.

– Meillä on kuitenkin oltava mahdollisuus palauttaa ihminen silloin, jos tämä ei ole suojelun tarpeessa. Ehtona Suomessa olemiselle on muun muassa Suomen lakien kunnioittaminen ja kielen oppiminen.

Rinteen mukaan Sdp:n ja Perussuomalaisten näkemykset eroavat myös talouspolitiikassa.

– Halla-aho edustaa kovaa oikeistolaista talouspolitiikkaa.

Perussuomalaisten EU-kriittisyys yhteistyön ongelma

Myös kokoomus on kriittinen hallitusyhteistyöhön Perussuomalaisten kanssa, mutta ehdotonta kieltäytymistä sekään ei tuo julki.

Asiaa linjasi puheenjohtaja Petteri Orpon sijaan puoluesihteeri Janne Pesonen.

– Kokoomus kunnioittaa vaalitulosta. Jos jollekin ryhmälle tulee kansalta vahva luottamus, sen kanssa käydään keskusteluja. Pidän kuitenkin enemmän epätodennäköisenä kuin todennäköisenä, että päätyisimme samaan hallitukseen. Yhteisen hallitusohjelmakokonaisuuden rakentaminen olisi hankalaa.

Pesonen uskoo, että useiden puolueiden yhteistyöhaluja Perussuomalaisten kanssa vähentää maahanmuuttokysymysten lisäksi Perussuomalaisten EU-kriittisyys.

– Vihervasemmisto-oppositio järjesti syksyllä näytelmän ulkoministeri Timo Soinin (sin.) yksittäisistä sanomisista (aborttilausuntojen takia esitetty epäluottamuslause). Se on liian tuore ennakkotapaus, jotta yksikään puolue haluaisi joutua hallituksessa vastaamaan EU-kriittisen perussuomalaisen ministerin lausuntoihin syksyllä Suomen toimiessa EU:n puheenjohtajamaana, Pesonen arvioi.

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä kommentoi mahdollista hallitusyhteistyötä perussuomalaisten kanssa sähköpostitse.

– Ero arvopohjassa on suuri. Keskusta haluaa pitää kuitenkin kiinni vahvasta suomalaisen demokratian periaatteesta, että ennen vaaleja mitään puoluetta ei suljeta automaattisesti keskustelujen ulkopuolelle.

Vihreät ei halua kehitysyhteistyöhön kielteisesti suhtautuvaa kumppania

Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto korostaa, että varsinaiset mielipidemittaukset tehdään vaaliuurnilla.

– Nyt on liian aikaista spekuloida hallituspohjasta tai edes vaaleissa suurimmasta puolueesta, koska suurten ja keskisuurten puolueiden galluptulokset ovat hyvin lähellä toisiaan, ja osa eroista mahtuu virhemarginaalin piiriin. Tärkeää on nyt kannustaa kaikkia suomalaisia vaaliuurnille ilmaisemaan oma kantansa.

Haaviston mukaan puolue, joka lähtee muodostamaan hallitusta, asettaa muille ennakkokysymyksiä muun muassa työllisyyden kehittymisestä, Suomen EU-politiikasta puheenjohtajuuskauden aikana, ilmastonmuutoksen torjumisesta ja koulutuksen kunnianpalautuksesta.

– Vihreät tulee osaltaan vastaamaan vaalien jälkeen näihin kysymyksiin – tai jos olemme suurin, asettamaan niitä muille. Kun on kysytty omalta osaltamme kynnyskysymyksiä, olen tässä vaiheessa puheenjohtajana vastannut näin: “Vihreät ei osallistu hallitukseen, joka ei ota vakavasti ilmastonmuutoksen torjumista ja luonnon monimuotoisuuden kysymyksiä.”

Haaviston mukaan Suomeen tarvitaan nyt kestävän kehityksen hallitus. Vihreät ei ole valmis hallitukseen, joka ajaa Suomen eroa Euroopan Unionista tai yhteisvaluutta eurosta.

– Emme osallistu sellaiseen hallitusyhteistyöhön, jonka tavoitteena on sulkea Suomen rajat, jossa ei tunnusteta tasa-arvoa, suhtaudutaan vähättelevästi ihmisoikeuksiin tai suhtaudutaan kielteisesti kehitysyhteistyöhön.

Perussuomalaiset nousevat gallupeissa

Perussuomalaisten suosionousi 1,8 prosenttiyksiköllä edellisestä puoluekannatusmittauksesta.

Suurimman puolueen paikkaa piti Sdp 20,1 prosentin kannatuksella. Kokoomus oli vain 0,7 prosenttiyksikköä perussuomalaisia edellä 15,8 prosentin kannatuksella.

Pääministeripuolue Keskustan kannatus oli 14,4 prosenttia ja vihreiden 13 prosenttia.

Lännen Media ei tavoittanut perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-ahoa kommentoimaan kärkipuolueiden näkemyksiä lauantai-iltana.

Uusimmat