Uutiset

Kastele, nauti ja varaudu jo syksyyn

Kastele riittävän paljon ja oikeaan aikaan

Heinäkuun puolivälissä puutarhan kasvu on kiihkeimmillään, ja silloin on tärkeintä muistaa kastella varsinkin samana kesänä istutettuja kasveja riittävästi ja oikein. Kastelu on taitolaji. Yleisin virhe on kastella liian usein ja liian vähän.

Sopiva kasteluväli nurmikolle, kasvimaalle, kukille ja puuvartisille kasveille on kolmesta seitsemään päivää. Kastele riittävän kauan, jotta maaperä kastuu tarpeeksi syvältä. Hyvä keino tarkistaa riittävä vedensaanti on kokeilla lapiolla, onko maaperä kastunut juuristoalueelle.

Paras vuorokaudenaika kasteluun on varhainen aamu tai myöhäinen ilta, silloin vesi imeytyy maaperään. Keskipäivän paahteessa osa kasteluvedestä sen sijaan haihtuu suoraan ilmaan.

Jos poutajakson päätteeksi on luvassa kevyttä sadetta, maaperä kannattaa kastella hiukan etukäteen, jotta kasvit saavat sateesta kaiken hyödyn irti. Kevyt sade ei pelkästään riitä kastelemaan kasveja riittävän syvältä juuristoalueelta.

Jos kastelun laiminlyö, alkukesällä istutetut kasvit eivät välttämättä juurru kunnolla. Esimerkiksi puuvartiset kasvit ja siirtonurmikko vaativat ensimmäisenä kesänä huolellisen kastelun juurtuakseen. Pitkä kuivuus voi heikentää myös monivuotisten kasvien kukintaa ja kasvua vielä seuraavanakin vuonna.

Varaa alkukesästä tehtyjen istutusten kasteluun riittävästi aikaa. Esimerkiksi pitkän pensasrivistön kasteluun saa helposti varata jopa tunnin verran aikaa. Siirtonurmikon kastelussa sadettaja on tehokas apulainen. Anna sadettajan olla yhdessä kohdassa noin pari tuntia, ennen kuin siirrät sen seuraavaan paikkaan.

Aloita kasvien syyslannoitus tarpeeksi ajoissa

Heinäkuu on vielä otollista aikaa lannoittaa puutarhan kasveja, sillä ne ovat jo hyödyntäneet alkukesänä kylvetyt lannoitteet. Tänä kesänä toinen lannoittaminen ei ole tarpeellista kuivan alkukesän vuoksi. Kuivuus hidastaa lannoitteiden imeytymistä maaperään.

Keväällä lannoitetun nurmikon voi kuitenkin tänäkin vuonna lannoittaa heinäkuussa toiseen kertaan kevätlannoitteella osassa Suomea, mikäli haluaa nurmen vihertävän vielä syyskuussa.

Heinä–elokuu on sopiva aika aloittaa monivuotisten kasvien syyslannoitus, vaikka kesä on vielä kukkeimmillaan. Syyslannoite ei lisää kasvua, vaan valmistaa kasvia talvehtimiseen, kukkasilmujen muodostumiseen ja seuraavaan kasvukauteen.

Syyslannoitus on aloitettava tarpeeksi ajoissa, jotta kasvit pystyvät hyödyntämään ravinteet. Hyvä nyrkkisääntö on, että syyslannoite annetaan silloin, kun kasvit ovat vielä vihreitä ja yhteyttävät.

Pohjois-Suomessa syyslannoitteen käyttöön siirrytään lyhyemmän kasvukauden vuoksi aikaisemmin kuin Etelä-Suomessa, jo heinäkuun puolivälissä. Eteläisessä Suomessa syyslannoitus aloitetaan vasta elokuussa.

Hyötykasveista mansikoille voidaan antaa syyslannoitetta heti sen jälkeen, kun marjat on poimittu. Mansikoiden lannoitus ei kuitenkaan ole välttämätöntä.

Marjoville kasveille syyslannoitteen voi antaa jo heinä–elokuun vaihteessa, ennen kuin marjasato edes poimitaan.

Muista levittää lannoite oikeaan kohtaan. Pensaiden hiusjuuristot, joilla kasvit pääsääntöisesti ottavat ravinteet, sijaitsevat suunnilleen pensaiden uloimpien lehtien kohdalla ja voivat isoilla pensailla ulottua jopa kolmen metrin päähän pensaan tyvestä. Tällöin kasvin tyvelle, maan pinnalle laitetusta lannoitteesta hyötyvät lähinnä nurmikko tai rikkakasvit. Voit täsmälannoittaa pensaat kairaamalla niille maahan kolot 30–40 senttimetrin välein hiusjuuristoalueelle.

Leikkaa pensasaita, älä enää kevätkukkijoita

Heinäkuu on hyvää aikaa pensasaitojen muotoon leikkaukseen. Myös vuotavista puista kuten vaahteroista, kirsikka- ja luumupuista voi poistaa huonokuntoisia tai liian tiheästi kasvavia oksia.

Älä leikkaa elokuussa enää vapaasti kasvavia, keväällä ta alkukesällä kukkivia pensaita, sillä ne kasvattavat seuraavan vuoden kukka-aiheita jo loppukesällä. Voit epähuomiossa leikata ensi kesän kukat pois.

Rikkaruohoja kannattaa kitkeä vielä heinäkuussa. Ajoita kitkentä hellepäivään, jolloin rikkaruohojen juuret kuivahtavat varmemmin.

Heinäkuun loppu on hyvää aikaa myös vesakoiden raivaukseen ja luonnontilaisten niittyjen niittoon, sillä silloin suurin osa luonnonkasveista on jo kukkinut. Haravoi niitos muutaman vuorokauden jälkeen pois, kun siemenkodat ovat karistaneet siemenensä maaperään ja massa on vähän kuivahtanut.

Niittämätön niitty alkaa varsinkin rehevillä alueilla nopeasti pusikoitua, jolloin kauniisti kukkivat ruohovartiset kasvit vähitellen katoavat.

Voit myös istutella astiataimia vielä heinä–elokuussa, mutta varsinkin pohjoisemmassa Suomessa kylmänarkojen kasvien istutukset kannattaa tätä myöhemmin jättää suosiolla kevääseen.

Vinkkejä antoivat Puutarhaliiton toimitusjohtaja Timo Taulavuori ja Oulun puutarhayhdistyksen puheenjohtaja, puutarhuri ja piha- ja vihersuunnittelija Jaana Erkinjuntti.

Asiasanat

Uusimmat