Uutiset

Kasvihuonekaasujen päästöjä pitäisi rajoittaa kolme kertaa enemmän, jotta kahden asteen tavoitteeseen päästään

Maailman meteorologinen järjestö WMO julkaisi haastavan raporttinsa tänään pidettävän YK:n ilmastohuippukokouksen alla.
Retkeilijä soittelee haitaria katsellessaan sitä mitä on jäljellä Pizolin jäätiköstä Sveitsin Melsissä sunnuntaina. Jäätiköt sulavat yhä nopeammin ilmastonmuutoksen takia. Kuva: GIAN EHRENZELLER
Retkeilijä soittelee haitaria katsellessaan sitä mitä on jäljellä Pizolin jäätiköstä Sveitsin Melsissä sunnuntaina. Jäätiköt sulavat yhä nopeammin ilmastonmuutoksen takia. Kuva: GIAN EHRENZELLER

Maailman maiden kasvihuonekaasujen päästöjä pitäisi rajoittaa ainakin kolme kertaa nykyistä enemmän, jotta tällä vuosisadalla päästäisiin korkeintaan kahden celsiusasteen lämpenemiseen. Tämä on tavoite, joka määriteltiin Pariisin ilmastokokouksessa vuonna 2015.

Tiukasta tavoitteesta kerrotaan YK:n maanantaisen ilmastohuippukokouksen alla Maailman meteorologisen järjestön WMO:n julkaisemassa raportissa United in Science (“yhdistynyt tieteessä”), jonka sanoma tarvittavista toimista ilmastonmuutoksen hidastamiseksi on haastava.

Pariisin kokouksessa määriteltiin myös kunnianhimoisempi tavoite, joka olisi 1,5 asteen lämpeneminen. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi päästöjä pitäisi vähentää ainakin viisi kertaa enemmän.

Jopa yli kolmen asteen nousu uhkaa

Nykyisillä päästörajoitusten sitoumuksilla tuloksena olisi maapallon keskilämpötilan nousu 2,9–3,4 astetta. Tämä johtaisi todennäköisesti katastrofaalisiin seurauksiin maapallolla.

Tähän mennessä maapallon keskilämpötila on jo noussut 1,1 celsiusta verrattuna esiteolliseen aikaan eli noin vuoteen 1850.

Vuosien 2011 ja 2015 välillä lämpötila on ehtinyt nousta jo 0,2 astetta.

Raportin mukaan ilmastonmuutokseen liittyvät ympäristön muutokset kuten pitkittyneet hellejaksot, ennätysmäiset maastopalot, merijään sulaminen, syklonit, tulvat ja kuivuuskaudet ovat iskeneet nopeammin ja kovemmin kuin mitä vielä vuosikymmen sitten ennustettiin.

Esimerkiksi arktinen merijää on vähentynyt 12 prosenttia vuosikymmenessä vuosina 1979–2018. Etelämantereen jääpeitteen kutistuminen kuusinkertaistui vuosina 1979–2017.

Merenpinta nousee viisi milliä vuodessa

Merenpinnan nousu on ollut vuodesta 1993 lähtien 3,2 millimetriä vuodessa. Nousu on kuitenkin kiihtynyt. Vuodesta 2014 vuoteen 2019 nousu on ollut viisi millimetriä vuodessa.

– Merenpinnan nousu on kiihtynyt ja me olemme huolestuneita siitä, että Antarktiksen ja Grönlannin jääpeitteiden äkillinen väheneminen pahentaa tulevaisuuden nousua, sanoi WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas BBC:n mukaan.

Hän lisäsi Bahaman ja Mosambikin esimerkkien kertovan, että merenpinnan nousu ja voimakkaat trooppiset myrskyt johtavat humanitaarisiin ja taloudellisiin katastrofeihin.

YK:n pääsihteeri António Guterres oli kehottanut maailman johtajia tulemaan huippukokoukseen mukanaan uusia sitoumuksia, joilla Pariisin sopimuksen vaatimuksia päästäisiin lähemmäs. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ei aikonut osallistua kokoukseen.

Maanantaina oli määrä julkistaa raportti, jonka mukaan hiilivoiman käytöstä tulevien päästöjen pitäisi saavuttaa huippunsa ensi vuonna ja pudota nollaan vuonna 2040, jotta Pariisin sopimuksen päämäärään päästään.

Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC julkaisee keskiviikkona raporttinsa, joka keskittyy merien lämpenemiseen, merenpinnan nousuun sekä jäätiköiden ja merijään sulamiseen.

Uusimmat